Historian opiskeluun kuuluvat vanhat käsialat, joita tutkijan on osattava lukea voidakseen tehdä tutkimusta menneiden vuosisatojen ihmisistä ja ilmiöistä. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että jokaisella vuosisadalla on oma käsialansa, jonka kirjaimet poikkeavat muista vuosisadoista. Asiakirjojen pääasiallisena kielenä oli ruotsi 1870-luvulle saakka, josta lähtien suomen kieli alkoi vallata […]

Suomen historian käsialoja


Sata vuotta sitten Suomen historian oppiaineen ensimmäinen professori ja Turun yliopiston ensimmäinen rehtori Artturi Ilmari Virkkunen piti ensimmäisen luentonsa otsikolla ”Suomen historia, erittäin silmälläpitäen kansallisuus- ja itsenäisyysajatuksen kehitystä”. Oppiaine perustettiin yhdessä Turun yliopiston kanssa vuonna 1920, ja Virkkusen luennolla näkyi vasta perustetun ensimmäisen suomenkielisen yliopiston […]

Suomen historia 1900-luvulta 2100-luvulle – Feeniks-seminaarin antia


”Jo enemmän kuin wuosikauden on siellä [Kivijärven seurakunnan alueella] turvitellut se kuuluisa postin-ryöwäri ja wäärän rahan tekiä ”Talwiaisten Eerikki”, joka sieltä jaloin hywäin toweriensa kanssa ryyhteää ympäri näillä seuduin, milloin warastelemassa, milloin rahaansa lewittelemässä. Ennen tyytyi hän hopia-rahan tekoon mutta nyt on jo 25 ruplan […]

Väärentäjä, varas ja karkuri – Talvi-Erkin elämä 1800-luvun Suomessa



Syksyllä 2021 olin odottamassa viron kielen luennon alkua Turun yliopiston Signum-nimisessä rakennuksessa. Aulan sivussa oli pöytiä, joilla oli kaikennäköistä tavaraa, joten odotellessani luentoa päätin selailla näitä tavaroita. Tavaroiden seasta käsiini päätyi nivaska konseptipapereita, joissa oli Turun yliopiston logo. Syksyllä 2021 tällainen esine tuntui minulle nostalgiselta. Se […]

Opiskelu 2020–luvulla: seikkailu yhteisöllisyyden vesissä vai nollien ja ykkösten viidakossa?


Suomen historian oppiaineen täyttäessä pyöreitä pohdimme yhdessä, millä keinoin voisimme juhlistaa tätä merkkipaalua. Onhan sata vuotta sentään jo sellainen matka, joka ansaitsee tulla muistetuksi monella tavalla. Kirjoitusten ja puheiden lisäksi halusimme luoda juhlan tuntua myös graafisesti, ja niin syntyi idea SH 100 -logosta. Sain tehtäväkseni […]

Kohti tiedon valoa – tarina SH 100 -logon takana


Jos minun pitäisi nimetä huone, jolla on ollut elämälleni suurin merkitys, olisi valinta helppo. En valitsisi ensimmäistä omaa huonettani lapsuudenkodissani tai mitään muutakaan huonetta sieltä, niin paljon kuin vanhasta kodistani välitänkin. En liioin päätyisi mihinkään ensimmäisen oman asuntoni huoneista, enkä minkään työpaikkani työhuoneeseen. Vaikka työni […]

Kahvihuone historiantutkimuksen laboratoriona



Svante Dahlström (1883–1965) tuli ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1901. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa mm. historiaa hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1910 ja toimi sen jälkeen sanomalehtimiehenä. Dahlström vaikutti merkittävästi Åbo Akademiin syntyyn vuonna 1918. Hän toimi sen ensimmäisenä hallintojohtajana ja vuosina 1924–1953 myös Turun […]

Dahlströmin kortisto tienä Turun historiaan


2
“Mutta jo pian vahvistui ajatus siitä, että tärkeää olisi säilyttää historiallisia miljöitä, sellaisia, jotka olivat ominaisia juuri Turulle ja antoivat sille sen hengen ja sielun.” Turku kaavailee vuonna 1934 perustetun ja siten Suomen vanhimpiin siirtolapuutarhoihin kuuluvan Kupittaan siirtolapuutarhan tilalle muun muassa kerrostaloja, jolloin nykyisestä siirtolapuutarhasta […]

Kupittaan siirtolapuutarha on pala Turun sielua


Venäjän tuomittava hyökkäys Ukrainaan on tuottanut ongelmia Venäjällä toimiville tai Venäjän kanssa kauppaa käyville suomalaisyrityksille. EU:n asettamat pakotteet ovat monissa tapauksissa laittaneet pisteen liiketoiminnalle. Yrityksissä on myös jouduttu uudenlaisten moraalisten kysymysten eteen. Onko oikein jatkaa kauppaa ja tukea siten suoraan tai välillisesti Venäjää? Mitä yritysten […]

Yritykset, Venäjä ja muuttuva maine