Ihminen, jolla on harteillaan repaleinen viitta. Hänen vasen jalkansa on taipunut ulospäin ja hän katsoo suoraan kohti vakavana.
Vammaisuus muodostuu suhteessa kulttuurisidonnaisiin odotuksiin terveestä ja ns. normaalista toiminnasta ja käyttäytymisestä. Miten ”vammaisuutta” hahmotettiin 1500–1700-lukujen yhteiskunnassa? Esimerkiksi 1600- ja 1700-luvulla ilmestyneissä lääketieteellisissä teksteissä ja sairaudenhoitoon liittyvissä kansalle tarkoitetuissa oppaissa määritellään sairautta ja poikkeavuutta, ja sitä kautta myös vammaisuutta. Kuvaukset hyvästä, luonnollisesta terveydestä kertovat vastapeilinä […]

Vammaisuus työkyvyttömyytenä varhaismodernin ajan Suomessa ja Ruotsissa

kirjoittajalta
”Taiteella on omat lakinsa, sen on kuljettava määrättyjen kehitysvaiheiden kautta, sitä ei tekemällä tehdä. Balettimme on kärsinyt melkoisia vaurioita viime vuosina eikä vähiten siksi, että sitä käsitellään kuin olisi kysymyksessä jokin käsityöläisammattiryhmä eikä taiteenhaara.” Lokakuussa 1955 nimimerkki Attitude kirjoitti Uudessa Suomessa katsauksen Suomen kansallisoopperan baletin […]

Tanssia taiteen alttarille

kirjoittajalta
”Varokaa heikkoa jäätä, mmm…”, toteaa Pikku Kakkosen nalle möreällä äänellään pudottuaan ensin jäihin Pikku Kakkosen Heikot jäät: Varokaa heikkoa jäätä! -tietoiskussa. Lyhytelokuvaa on esitetty syksyisin ja keväisin vuodesta 1986 alkaen, siis jo neljäkymmentä vuotta. Sen tietyllä tapaa epätodellinen ja lapsen mielestä ehkä myös karmiva äänimaailma […]

Varokaa heikkoa jäänlukutaitoa

kirjoittajalta
Vierailin syyskuun alussa Ruotsissa Linköpingissä ja Vadstenassa, osallistuin Uppsalan yliopistossa käynnissä olevan Hus och sociala praktiker i svenska städer 1600–1850 -hankkeen järjestämään työpajaan. Työpajaan kuului tutustumista keskiajalla ja uuden ajan alussa rakennettuihin taloihin, asumisjärjestelyjen pohdintaa ja paljon kävelyä kauniin syksyisissä kaupunkimiljöissä. Ensimmäisenä päivänä vierailimme Linköpingin […]

Kiveen ikuistettu perhe

kirjoittajalta
Henkilö seisoo harvan metsän edessä. Maassa on pätkittyjä puunrunkoja ja hänen vieressään korkea kumpare.
Vuonna 1766 Loimaan Joenperässä Vähätalon isäntä Simo Heikinpoika päätti perustaa tilansa maille torpan, koska palvelusväen saanti oli vaikeaa. Onnekseen hän pääsi sopimukseen veljensä Tuomas Heikinpojan kanssa.  Tuomas sai eliniäkseen käyttöönsä sovitut pellot ja niityt sekä kotitaloutensa tarvitsemat rakennukset. Näitä etuja vastaan hän lupasi tehdä veljelleen […]

Kolari ja metsänvartija – eli torppari toisin nähtynä

kirjoittajalta
Suomen historian oppiaine järjesti 27. elokuuta toista kertaa Feeniks-seminaarin. Siinä missä edellisellä kerralla juhlittiin oppiaineen 100-vuotista taivalta, keskittyi tämänkertainen seminaari pohtimaan historiantutkimuksen nykytilaa, sekä sen monimuotoisuutta, tulkinnallisuutta ja häilyvyyttä. Samalla Feeniks-seminaari toimi tapana juhlia professori Kirsi Vainio-Korhosen pitkää uraa Turun yliopistossa. Suomen historian opinnot Vainio-Korhonen […]

Ajan virrassa: Suomen historia 2026

kirjoittajalta
Turku on ollut koko pitkän historiansa ajan Suomen kirkollinen keskus. Turussa sijaitsee edelleen arkkipiispan kanslia ja kaupunki on merkittävä evankelis-luterilaisen kirkon vallan ja kulttuurin keskittymä. Turussa kokoontuu myös kirkon ylin päättävä elin kirkolliskokous, jonka ensimmäisestä istunnosta tulee kesäkuussa 2026 kuluneeksi 150 vuotta. Tätä merkkipaalua kirkko […]

Kirkon parlamentti täyttää 150 vuotta

kirjoittajalta
Hormuzinsalmen sulkeminen on sekoittanut maailman öljymarkkinat. Tätä voi pitää yllättävänä, sillä etenkin Yhdysvalloissa ja Euroopassa uudet energialähteet ja vihreä siirtymä ovat jo pitkään vähentäneet riippuvuutta Lähi-Idästä tuodusta öljystä. Suomeen raakaöljy laivataan nykyisin pääasiassa Norjasta, Yhdysvalloista, Britanniasta ja Kazakstanista. Ennen hallitsevassa asemassa ollut öljyntuonti Venäjältä on […]

Öljykriisi nyt ja ennen

kirjoittajalta
Poliisikivalteri Carl Gustaf Thorenberg otti maaliskuussa 1838 kiinni Helena Sofia Erfvingin, joka oli kulkenut kahden alaikäisen lapsensa kanssa kerjäämässä ympäri Turkua. Hänen lapsena olivat vielä pieniä: vanhempi Gustava Wilhelmina oli kahdeksanvuotias ja kuopus Amanda Wilhelmina vasta yksivuotias. Kerjääminen oli ankarasti kielletty, minkä vuoksi Erfving joutui […]

Lapsiperheköyhyys ennen ja nyt

kirjoittajalta