Kartelliviraston ylläpitämään kartellirekisteriin merkittiin vuonna 1963 Herkkuperunayhdistys. Kyse ei ollut puhdaspiirteisestä kartellista, kuten ei useimmissa muissakaan liike-elämän yhteenliittymissä. Omien sääntöjensä mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli ”toimia yhdyssiteenä herkkuperunaa pakkaavien yhteisöjen ja yksityisten kesken ja valvoa näiden etuja yhdistyksen toimialaan kuuluvissa asioissa”. Tyypillisen toimialajärjestön tehtävien ohella Herkkuperunayhdistys […]

Herkkuperunat ja yritysten yhteistyö


Tove Jansson on merkittävä ja maailmanlaajuisesti tunnettu suomenruotsalainen taiteilija ja kirjailija. Jansson tunnetaan parhaiten muumikirjoistaan, mutta hänen taiteilijaidentiteettinsä oli vahvasti kiinni myös kuvataiteessa. Janssonin pitkä yli 70-vuotinen ura oli hyvin monipuolinen ja hänen taiteellinen tuotantonsa äärimmäisen laaja. Janssonin taiteen merkitys suomalaisille ja suomalaisuudelle on suuri. […]

Liputuspäivä Tove Janssonille ja suomalaiselle taiteelle?


1
Suomalaisten elokuvakerhojen määrä lisääntyi ja jäsenistöt suurenivat 1960-luvulta alkaen. Usein siitä seurannutta aikaa kutsutaankin elokuvakerhojen kultakaudeksi. Kauden päättyminen ajoitetaan tavallisesti 1980-luvun alkupuolelle. Elokuvakerhotoiminnan juuret Suomessa yltävät kuitenkin ajassa kauemmas. Ulkomailta saatujen vaikutteiden pohjalta vuonna 1934 käynnistetty Filmistudio Projektio oli luultavasti ensimmäinen elokuvakerho Suomessa. Kestävämpiä perusteita […]

Katsaus elokuvakerhokulttuurin kulta-aikoihin



Hopeapeili oli 1930-luvun kontekstissa poikkeuksellinen naisten kuluttajalehti, jossa naiset kirjoittivat omasta näkökulmastaan niin muodista, kauneudenhoidosta ja sisustamisesta kuin kulttuurista, koulutuksesta ja naisten asemasta työelämässä. Hopeapeili oli naisille suunnattu ja naisten tekemä kuluttajalehti, ja lehden näytenumero ilmestyi marraskuussa 1936. Lehteä kustansi Yhtyneet Kuvalehdet Oy, ja 1940-luvun […]

Hopeapeili – modernin kaupunkilaisnaisen kuluttajalehti


Nuori opiskelija Erik Gustaf Ehrström (1791‒1835) vietti kesäänsä Hauhon pappilassa vuonna 1811. Sunnuntaina 14.7. hän nautti kirkkoherran tarjoamaa lounasta, jonka jälkeen hän huomasi opiskelutoverinsa Gustaf Neclairin astelevan matkavaatteissa pappilan puutarhaan. Neclairilla oli asiaa Ehrströmille. Hän kertoi olevansa lähdössä Kangasalan terveyslähteelle ja pyysi Ehrströmiä mukaansa. Ehrström […]

Erään haaveen täyttymys: Erik Gustaf Ehrströmin kesäpäivä Kangasalla 1811


Sain puoltavat esitarkastuslausunnot väitöstyölleni Kirjallisuuteen kietoutunut käsite: Tulenkantajien historiakuvan rakentuminen 1924–1987 kuluvan vuoden tammikuussa. Väittelylupa, väitöspäivä 16.5., vastaväittäjä ja väitöspaikka varmistuivat muutaman päivän sisällä. Tämähän kävi helposti, ajattelin, ja siirryin viimeistelemään käsikirjoitusta julkaisukuntoon. Kuten tiedetään, kevään aikana tilanne muuttui. Ensin luin uutisia jälleen uudesta aasialaisesta […]

Väittelyä poikkeuslain aikaan



Läkare, sjuksköterskor och annan vårdpersonal har under de senaste månaderna hamnat i rampljuset. Runt om i världen har människor på olika sätt visat sitt stöd för den enorma insats som vårdpersonal gjort och gör för att bekämpa coronapandemin. Samtidigt har media uppmärksammat både resurs- och […]

Badarna och pesten i Stockholm år 1657


Ruotsin valtakunnassa oli 1600-luvulla halu uudistaa kaupunkien keskiaikaiset asemakaavat. Taustalla vaikuttivat uudet eurooppalaiset kaupunkisuunnittelun ihanteet ja paloturvallisuus. Ihanteellisessa kaupungissa kadut olivat suoria ja väljiä, ja asemakaava oli tiukan säännöllinen. Tätä asemakaavojen säännönmukaistamista kutsutaan reguloinniksi. Suomessa kaupunkien regulointia edisti erityisesti Pietari Brahe, jonka kuvernöörikausilla (1637–1640 ja […]

Maanmittarit ja kreivin aika – Turun ja Viipurin asemakaavojen uudistajat ...


Turku on noussut vuosien saatossa suruisenkuuluisaksi esimerkiksi rakennuskannaltaan nopeasti muuttuvasta kaupungista. Vanhojen rakennusten purkaminen uuden tieltä on yhä yleinen näky kaupungin kaduilla, vaikka tämä Turun taudiksi nimetty, kulttuurihistoriallisesti merkityksellisen rakennuskannan purkuun viittaava ilmiö lobbaajineen ja lahjontoineen ajoitetaan yleisesti vuosille 1950–1980. Ajankohtaisin esimerkki on torin laidan […]

Kaunis kehitys – Lindblomin talo ja esteettinen kaupunki