1
Tieto-Finlandia-palkinto jaettiin keskiviikkona 29.11.2017 Riitta Kylänpään kirjoittamalle elämäkertateokselle Pentti Linkola – Ihminen ja legenda. Keskustelu palkinnon ja tietokirjallisuuden aiheiden ympärillä alkoi luonnollisesti jo paljon aikaisemmin. Asiaa kommentoi muiden muassa Helsingin yliopiston fysiikan professori Kari Enqvist kolumnissaan (Yle 22.11.2017). Enqvist on Ylen kolumneissaan nostanut esiin tärkeitä […]

Tietokirjallisuuden portinvartijat?


Taas on se aika vuodesta, kun pitäisi käydä ottamassa influenssarokote. Ajatus tuntuu vastenmieliseltä, koska rokotuksen haittavaikutuksena käsivarsi on monta päivää kipeä ja sitä on vaikea liikuttaa – sainpa viime vuonna käsivarteeni myös ikävän ihoreaktion. En ole kuitenkaan pelkoineni yksin, mistä kertoo kasvanut rokotusvastaisuus. Osa vanhemmista […]

Vastustettiin sitä rokotusta ennenkin


Vuosi 2017 on sukututkimuksen juhlavuosi, sillä Suomen Sukututkimusseura (SSS) täyttää sata vuotta. Juhlaa vietetään 25.11.2017 Helsingissä. Tieteellinen sukututkimus tuottaa jatkuvasti artikkeleita ja kirjoja, joista olisi hyötyä myös historiantutkimukselle, jos niistä vain tiedettäisiin. Sukututkijat ovat tuottaneet myös jotakin muuta, joka mahdollistaa ja helpottaa tutkijan työtä. Sukututkijoiden […]

Sukututkimuksen lähteillä



Lukio-opetus on jälleen uudistusprosessin kohteena, vaikka Suomen lukioiden nykyinen opetusohjelma astui voimaan pitkällisen uudistusprosessin ja kiivaan julkisen keskustelun saattelemana vasta viime syksynä. Samanaikaisesti uuden opetusohjelman käyttöönoton kanssa aloitettiin myös seuraavan lukiouudistuksen pohjustaminen. Opetusministeriö aloitti nimittäin kolmivuotisen tuntijakokokeilun, jonka tarkoituksena oli testata valinnanvapauden lisäämistä lukio-opinnoissa. Kokeiluun […]

Lukion uudet (v)aatteet


2
Syksy on kulunut poutaa odottaessa ja puimattomia viljoja murehtiessa. Ja niinhän siinä kävi: tuli katovuosi. Odotetun sadon menettämiseen liittyvät pettymyksen tunteet ja epävarmuus tulevasta ovat ajattomia. Vaikka nykyisten katojen seuraukset eivät ole yhtä dramaattisia kuin menneillä vuosisadoilla, nälkävuosien viljelijän kokemusta voi yrittää ymmärtää nykykokemuksen pohjalta. […]

Aidasta ja seipäistä


Juoksijalegenda Paavo Nurmi tunnettiin taktiikasta, jossa hän meni heti kilpailun alussa kärkeen, pysytteli piikkipaikalla ja tuli ensimmäisenä maaliin. Vuonna 1931 Helsingissä järjestetyssä kahden mailin juoksussa, jonka Nurmi maailmanennätysajalla voitti, hän tyytyi kuitenkin aluksi peesaamaan pahimpia kilpakumppaneitaan. Nämä olivat juoksun jälkeen yllättyneitä ja pettyneitä Nurmeen, jonka […]

Kilvoittelu akateemisilla ja muilla kilpakentillä



2
Aloitin historian opintoni vuonna 2002. Yliopistossa opiskeluun kuului oleellisena osana vastuunottaminen omista opinnoista, kyseenalaistaminen sekä herääminen siihen, että tutkimus on suurimmaksi osaksi tulkintaa ja vähemmän kiveen hakatun faktan tuottamista. Opiskeluun kuului myös se, että opetushenkilökunta suhtautui opiskelijoihin kuin nuorempiin kollegoihin; he olivat kiinnostuneita opiskelijoista, istuivat […]

Yliopisto ≠ koulu


  Neljännet valtakunnalliset Historiantutkimuksen päivät kokosivat 19.–21.10.2017 Turkuun noin 350 historiantutkijaa, jotka esittelivät tutkimustaan 90 työryhmässä. Konferenssin järjestivät Turun yliopiston ja Åbo Akademin historia-aineet yhdessä Suomen Historiallisen Seuran kanssa.   Konferenssin key note -puhujiksi oli kutsuttu professori Maria Tamboukou (University of East London), Nigel West […]

Historiantutkijat koolla Turussa


Avioliittorintamalla kuohuu. Maaliskuussa voimaan tullut avioliittolaki ei enää aseta vihittävien sukupuolelle ehtoja, mutta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkemys on toinen. Kirkolla on kuitenkin vihkioikeus, ja tällä hetkellä jotkut papit vihkivät jopa salaa samaa sukupuolta olevia pareja sinänsä juridisesti päteviin avioliittoihin ja vievät itse vihki-ilmoitukset maistraattiin rekisteröitäviksi. […]

Naittajan valta, papin aamen ja avioliiton monet muodot