Olen aiemmin tutkinut turkulaisia 1600-luvun johtavan porvariston naisia väitöskirjassani Päättäväiset porvarskat – Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623–1670 sekä useissa julkaistuissa artikkeleissa. Suomen tai Turun 1600-luvun kaupunkilaisnaisista ei ole saatavissa kokonaisvaltaista esitystä, joka huomioisi kaikki naisten yhteiskuntaryhmät, sillä perinteisen näkemyksen mukaan heistä ei ole […]

Naistoimijuus Turun 1600-luvun historiassa


2
Joulukuussa 1832 toista lastaan odottava 24-vuotias luostarinmäkeläinen Fredrica Söderlund sai suru-uutisen: hänen puolisonsa, 25-vuotias muurarinkisälli Carl Nummelin oli hukkunut Ahvenanmaalla Bomarsundin läheisyydessä. Nummelin oli yksi kuudesta turkulaisesta muurarinkisällistä, jotka olivat olleet huvipurjehduksella ja joutuneet onnettomuuteen palatessaan Töftön saarelta Bomarsundiin. Heidän aluksensa kenties kaatui tai ajautui […]

Eräs haaksirikko joulukuussa 1832


Viime aikoina lähinnä Twitterissä on vellonut keskustelu siitä, mitä konkreettista hyötyä tutkimuksesta on. Edes pahimmat kriitikot eivät ole löytäneet kritisoitavaa Suomen historian tutkimuksen rahoittamisesta kotimaisin verovaroin. Historiantutkimusta arvostetaan ja siitä ollaan kiinnostuneita. Koin tämän omakohtaisesti viime heinäkuussa, kun järjestin yhdessä Parikkalan kalevalaiset naiset ry:n ja […]

Kävelyretki historiaan – tutkittu tieto paikallisyhteisössä



Suomalaisen eläinsuojelun historia ei ole yleisesti tunnettua. Kun olen kertonut tekeväni pro gradu -tutkielmani 1800- ja 1900-lukujen taitteen eläinsuojeluliikkeestä, yleisin kuulemani vastaus on: ”Ai, oliko jo silloin sellaista?” Tässä kirjoituksessa tarkastelen henkilöä, joka ansaitsisi tulla muistetuksi suomalaisen eläinsuojelun historiasta puhuttaessa. Kyseessä on vuosikymmeniä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä […]

Constance Ullner – eläinsuojelija sadan vuoden takaa


2
Koulujen historianopetuksella oli erityisesti itsenäisen Suomen ensimmäisinä vuosikymmeninä merkittävä rooli isänmaallisen hengen nostattajana ja maanpuolustustahdon herättäjänä. Oppikirjat olivat tässä keskeisessä asemassa, koska ne vaikuttivat sisältönsä, asenteidensa ja jäsentyneisyytensä kautta oppilaiden tapaan ymmärtää menneisyyttä. Oppikirjojen sisältö ei kerro totuutta siitä, mitä luokkahuoneessa on opetustilanteessa kerrottu, joten […]

Venäjä-kuva Suomen historian oppikirjoissa 1920–1940-luvuilla


4
Kesäiset tutkimusretket maamme vanhimman rakennusperinnön pariin ovat noin 150-vuotinen traditio. Tänä kesänä kahden perinteikkään toimenkuvan haltijat, SKS:n arkistonjohtaja Outi Hupaniittu ja Polyteknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) arkkitehtuurin historian professori Panu Savolainen toteuttivat kesäisen ekspedition Kustavin kirkkoon. Tässä kirjoituksessa käsittelemme Kustavin kirkkoon liittyviä ajoituskysymyksiä ja osoitamme, että […]

Kustavin kirkko (1676) on Suomen vanhin säilynyt ristikirkko



Millä nimellä sinä haluaisit tulla muistetuksi kuolemasi jälkeen? Deadnamella tarkoitetaan nimensä vaihtaneen tai eri nimeä käyttävän sukupuolivähemmistöön kuuluvan ihmisen vanhaa, usein syntymässä annettua, nimeä. Käsitteelle ei ole vielä virallista suomenkielistä käännöstä, mutta käännökseksi on tarjottu muun muassa haamunimeä, marrasnimeä sekä kuolonnimeä. Deadnamen kysymistä ja käyttämistä […]

Etunimi ei ole tutkimuksessa itsestäänselvyys


Nimimerkki Järjestyksen ystävä lähestyi Suojelupoliisin edeltäjää, Etsivää keskuspoliisia, nimettömyyden turvin ensimmäisen kerran syksyllä 1929. Monen muun oma-aloitteisesti muiden väärinkäytöksistä tai epäilyttävyydestä ilmiantaneiden tavoin hän kehotti joissakin kirjeissään viranomaista ottamaan selvää kommunisteiksi nimeämiensä henkilöiden hämäräperäisyydestä. Rivien välissä hän selkeästi osoitti seuranneensa viimeaikaisia kommunistien pidätyksiä ja aikaisempia […]

”Vielä kerran vaivaan” – ilmiantoja ja salapoliisikirjeitä


Tilastokeskuksen ennakkolaskelman mukaan suomalaisia oli viime helmikuun lopulla 5 538 350 henkeä. Jos vuonna 1981 laadittu väestöennuste olisi toteutunut, meitä olisi kolmen eri ennustevaihtoehdon mukaan nyt 4,2, 4,3 tai 5,2 miljoonaa. Jopa rohkein arvio jää selvästi alle toteutuneen väestömäärän. Vain runsas vuosikymmen sitten Suomen väkiluvun oletettiin […]

Onko meitä pian yli kuusi miljoonaa?