Keskustelu Kansallisarkiston linjauksista ja erityisesti digitaalisesta toimittamisesta on jatkunut pitkään vilkkaana. Turun Sanomissa julkaistiin sunnuntaina 8.11.2026 juttu, jossa useat turkulaiset tutkijat kertoivat digitaalisen toimittamisen ongelmista. Tiistaina 10. marraskuuta 2026 Turun Sanomissa julkaistiin myös taloushistorian emeritusprofessori Ilkka Nummelan mielipidekirjoitus digitaaliseen toimittamiseen liittyen. Nummela kertoo kirjoituksessaan, kuinka […]

Parannus palveluihin ja yhdenvertaisuuteen? Kansallisarkiston rajaus kaukolainojen käsittelylle vaikeuttaa tutkimusta ...


Olen hiljan noussut iltalaivaan, joka on matkalla Turusta Tukholmaan, ja istun laivan baarissa siemailemassa olutta. Laivamatkan myötä olen juuri aloittanut kolmen kuukauden tutkijavaihtoni, ja määränpääni on noin 90 000 asukkaan kaupunki nimeltään Poitiers, joka sijaitsee läntisessä Keski-Ranskassa, Viennen departementissa, Uuden-Akvitanian hallintoalueella. Väitöskirjani ohjaajan, professori Charlotta Wolffin […]

Une histoire à raconter: Tutkijavaihto Ranskassa


1
Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura (SKTS) järjesti syysseminaarin Tieteiden talolla Helsingissä perjantaina 23.10.2026. Seminaarin teemana oli tänä vuonna ”Kuolema populaarikulttuurin pimeänä vetovoimana”. Kevät- ja syysseminaarien lisäksi SKTS järjestää muun muassa elokuvailtoja ja kahvilatapaamisia sekä julkaisee vertaisarvioitua Thanatos-verkkolehteä. Aloitin väitöskirjatutkijana Suomen historian oppiaineessa tammikuussa 2026. Tutkimukseni käsittelee Suomen sisällissodan muistojulkaisujen […]

Kipuilua tutkijuudesta



Ihminen, jolla on harteillaan repaleinen viitta. Hänen vasen jalkansa on taipunut ulospäin ja hän katsoo suoraan kohti vakavana.
Vammaisuus muodostuu suhteessa kulttuurisidonnaisiin odotuksiin terveestä ja ns. normaalista toiminnasta ja käyttäytymisestä. Miten ”vammaisuutta” hahmotettiin 1500–1700-lukujen yhteiskunnassa? Esimerkiksi 1600- ja 1700-luvulla ilmestyneissä lääketieteellisissä teksteissä ja sairaudenhoitoon liittyvissä kansalle tarkoitetuissa oppaissa määritellään sairautta ja poikkeavuutta, ja sitä kautta myös vammaisuutta. Kuvaukset hyvästä, luonnollisesta terveydestä kertovat vastapeilinä […]

Vammaisuus työkyvyttömyytenä varhaismodernin ajan Suomessa ja Ruotsissa


”Taiteella on omat lakinsa, sen on kuljettava määrättyjen kehitysvaiheiden kautta, sitä ei tekemällä tehdä. Balettimme on kärsinyt melkoisia vaurioita viime vuosina eikä vähiten siksi, että sitä käsitellään kuin olisi kysymyksessä jokin käsityöläisammattiryhmä eikä taiteenhaara.” Lokakuussa 1955 nimimerkki Attitude kirjoitti Uudessa Suomessa katsauksen Suomen kansallisoopperan baletin […]

Tanssia taiteen alttarille


”Varokaa heikkoa jäätä, mmm…”, toteaa Pikku Kakkosen nalle möreällä äänellään pudottuaan ensin jäihin Pikku Kakkosen Heikot jäät: Varokaa heikkoa jäätä! -tietoiskussa. Lyhytelokuvaa on esitetty syksyisin ja keväisin vuodesta 1986 alkaen, siis jo neljäkymmentä vuotta. Sen tietyllä tapaa epätodellinen ja lapsen mielestä ehkä myös karmiva äänimaailma […]

Varokaa heikkoa jäänlukutaitoa



Vierailin syyskuun alussa Ruotsissa Linköpingissä ja Vadstenassa, osallistuin Uppsalan yliopistossa käynnissä olevan Hus och sociala praktiker i svenska städer 1600–1850 -hankkeen järjestämään työpajaan. Työpajaan kuului tutustumista keskiajalla ja uuden ajan alussa rakennettuihin taloihin, asumisjärjestelyjen pohdintaa ja paljon kävelyä kauniin syksyisissä kaupunkimiljöissä. Ensimmäisenä päivänä vierailimme Linköpingin […]

Kiveen ikuistettu perhe


Henkilö seisoo harvan metsän edessä. Maassa on pätkittyjä puunrunkoja ja hänen vieressään korkea kumpare.
Vuonna 1766 Loimaan Joenperässä Vähätalon isäntä Simo Heikinpoika päätti perustaa tilansa maille torpan, koska palvelusväen saanti oli vaikeaa. Onnekseen hän pääsi sopimukseen veljensä Tuomas Heikinpojan kanssa.  Tuomas sai eliniäkseen käyttöönsä sovitut pellot ja niityt sekä kotitaloutensa tarvitsemat rakennukset. Näitä etuja vastaan hän lupasi tehdä veljelleen […]

Kolari ja metsänvartija – eli torppari toisin nähtynä


Suomen historian oppiaine järjesti 27. elokuuta toista kertaa Feeniks-seminaarin. Siinä missä edellisellä kerralla juhlittiin oppiaineen 100-vuotista taivalta, keskittyi tämänkertainen seminaari pohtimaan historiantutkimuksen nykytilaa, sekä sen monimuotoisuutta, tulkinnallisuutta ja häilyvyyttä. Samalla Feeniks-seminaari toimi tapana juhlia professori Kirsi Vainio-Korhosen pitkää uraa Turun yliopistossa. Suomen historian opinnot Vainio-Korhonen […]

Ajan virrassa: Suomen historia 2026