Kesäkuussa 1932 Sylvi Fagerholm avustaa miestään, Etsivän keskuspoliisin etsivää, ja yrittää varjostamalla saada selvää aiemmin epäilyksiä herättäneen tuntemattoman sinitakkisen naisen henkilöllisyydestä. Epäillään, että nainen olisi mukana kommunistien maanalaisessa, valtiopetoksellisessa toiminnassa. Varjostamisen jälkeen hän kirjoittaa havainnoistaan raportin. ”Suunnilleen klo 10, 15 näinkin […] epäillyn naishenkilön menevän […]

Kahdesti seuratut ja värikäs aineisto


Olen aina pitänyt sanomalehtien syntymäpäivähaastatteluista, varsinkin 60-vuotis-, 70-vuotis- ja 80-vuotishaastatteluista, miksei myös 90-vuotis- ja 100-vuotishaastatteluista. Nyt olen tuon tehtävän äärellä itse, kirjoittamassa professori Kirsi Vainio-Korhosen 60-vuotispäivänä 14. helmikuuta 2018. Tämä ei kuitenkaan ole haastattelu, vaan akateemisen juhlakirjatradition mukainen kirjoitus, joka tullee kohteelleen odotettuna yllätyksenä. Kirsi […]

Suomen historian käsityöläismestari


Mitä yhteistä on ysköspullolla 1900-luvun alusta ja Henrik Gabriel Porthanille kuuluneella taskukellolla 1700-luvun jälkipuolelta? Äkkiseltään vastaus vaikuttaa selkeältä: ellei oteta lukuun tiettyä muodon yhtäläisyyttä – molemmat ovat pieniä pyöreitä ja litteitä kiiltäväpintaisia esineitä – ja sitä, että molemmat kuuluvat nykyään Turun museokeskuksen kokoelmiin, ei näillä […]

Ysköspullo ja Porthanin kello



Kun nyt on juhlittu täydellä höyryllä Suomen itsenäisyyden sataa vuotta ja valmistaudutaan käsittelemään sisällissodan tapahtumia sata vuotta sitten, voi miettiä sitä, mikä tasavuosista tekee meille niin merkittävän. Mitä merkitystä sillä oikeastaan on tapahtuiko jokin asia täsmälleen 50 vuotta vain 147 vuotta, viisi kuukautta ja kolme […]

Tänään 76 vuotta sitten


Humanistisen tieteen julkaisemisen kielipolitiikka on jälleen viime viikkoina ollut tiiviisti tapetilla sen jälkeen, kun Jaakko Hämeen-Anttila korosti Helsingin sanomien kolumnissaan englanninkielisen julkaisemisen merkitystä tieteessä. Toisaalta Hämeen-Anttila korosti myös muiden kielien merkitystä ja suomenkielisen yleistajuisen julkaisemisen tärkeyttä. Joka tapauksessa joukko tutkijoita rynnisti puolustamaan myös kotimaisilla kielillä […]

JUFOsta allikkoon? Julkaisufoorumi ja humanistien kansainvälinen julkaiseminen


1
Marraskuussa 1652 talvi teki tuloaan Turkuun; pakasti ja oli pimeää. Värmlantilainen opiskelija Petter Gyllenius oli viettänyt illan opiskelutoverinsa luona Aninkaisissa ja lähti keskiyöllä kotiin. Yö oli sysimusta ja Gyllenius eksyi. Hän vaelsi tunnin ajan ympäri Aninkaisten mäkeä polviin asti ulottuvassa liejussa vaipuen täydelliseen epätoivoon. Lopulta […]

Yön synkkä pimeys, rikottu ikkuna ja opiskelijoiden Turku



Joulun kunniaksi Lastuja-blogimme vuoden 2017 viimeisessä kirjoituksessa tutustutaan joulunviettotapoihin 200 vuotta sitten. Menneisyyden jouluihin meidät perehdyttää turkulainen hovioikeuden virkamies Johan Petter Winter, joka asui Ispoisten kartanossa yhdessä isänsä Arndtin ja sisartensa Lovisan ja Jeanetten kanssa 1810-luvulla. Johan Winter piti aktiivisesti päiväkirjaa, johon hän taltioi myös […]

Joulun viettoa Wintereillä


Kuluvana vuonna on määritelty ja analysoitu yhä uudelleen sitä, mikä Suomi on. On tärkeää pohtia, mitä ”Suomi” eri aikoina ja eri ihmisille on tarkoittanut. Ei ainoastaan Suomen satavuotisjuhlavuodeksi määrättynä vuonna 2017, vaan myös joka vuosi, yhä uudestaan. Historian tunteminen ja ymmärtäminen auttaa asettamaan myös nykyisyyden […]

Miten Suomi syntyi?


Maailma on kohissut viime vuodet japanilaisen Marie Kondon teoksesta Konmari – siivouksen elämänmullistava taika sekä sen jatko-osasta Iloa säkenöivä järjestys. Näiden kirjojen sanoman voi tiivistää lyhyesti: ”Säilytä se, mikä tuottaa sinulle iloa”. Tämän ydinajatuksen lisäksi kirjat antavat vinkkejä siihen, kuinka jokainen voi käydä kotinsa, ja […]

Iloa säkenöivä arkisto