Rouva Tellervo Koiviston televisioitu 90-vuotishaastattelu pysäytti. Korkean iän saavuttaneen yhteiskunnallisen keskustelijan ja vaikuttajan silmiin piirtyi kauhu, kun hän kertoi teini-iän kokemuksistaan. Koulun uskonnonopettaja oli ottanut tavakseen piiskata työhuoneessaan tyttöoppilaita paljaalle takapuolelle. Kauhu huipentui, kun mies oli kysynyt 13-vuotiaalta Koivistolta, onko hänellä jo kuukautiset. Vuosikymmeniä vaiennut […]

Naisrauha – vaiettua historiaa


Jos haluaisin tietää kaikkien Suomen bussipysäkkien sijainnit, kotitalouksien koon eri postinumeroalueilla tai puiden keskimääräisen lumikuorman eri puolilla Suomea, saisin vastaukset kysymyksiini avointen paikkatietoaineistojen avulla. Historiantutkijana ensisijaiset kiinnostuksen kohteeni ovat kuitenkin hieman toisenlaisia. Miten avoimet paikkatietoaineistot palvelevat menneisyyden ilmiöistä kiinnostuneita tutkijoita? Suomessa merkittäviä paikkatietoaineistojen tuottajia ovat […]

Paikkatietoaineistot ja historia


Turussa järjestettiin 24.–25.1. 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivät, jotka keräsivät kampukselle noin 70 osallistujaa. Paikalla oli väkeä lähes kaikista Suomen yliopistoista maisteriopiskelijoista professoreihin. Päivät herättivät laajaa kiinnostusta historioitsijoiden ja arkeologien joukossa. Osallistujien joukossa oli myös luonnon- ja kielitieteiden edustajia, museoväkeä sekä muuten aikakaudesta kiinnostuneita. Paikalla […]

Näkemyksiä uuden ajan alun tutkimuksesta



Lähes kymmenen vuotta sitten, aloitellessani Suomen historian proseminaarityötäni, päädyin enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti väestöhistoriallisten lähdeaineistojen pariin. Someron seurakunnan 1700-luvun kuolleiden luetteloiden kahlaamisesta seurasi innostus kuolinsyiden, tautien ja kuolleisuuden vaihteluiden tarkasteluun. Lisäksi huomasin pitäväni kovasti tilastoista, ja historiallisen demografian tutkimustraditio alkoi hiljalleen tulla tutuksi. Tämä oli […]

Historiallisen demografian merkityksestä


Tutkijan työtä pidetään usein yksinäisenä puurtamisena, joka kuvataan populaarikulttuurissa usein eksentristen ja joskus jopa sosiaalisesti rajoittuneiden nerojen työnä. Omakohtainen kokemukseni tutkijan työstä on jokseenkin päinvastainen. Tutkijajoukkoon mahtuu varmasti neroja, mutta harva kykenee työskentelemään ilman sosiaalisia kontakteja. Tutkimus syntyy useimmiten yhteistyössä, joka vaatii sosiaalisia taitoja ja […]

Tutkimus syntyy yhteistyössä


1
Linnan juhlien pitkä historia ulottuu 1800-luvulle asti. Autonomian ajalla Suomen suuriruhtinaskunnassa järjestettiin säätyvaltiopäivien yhteydessä valtiopäivätanssiaiset Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa. Valtiopäivätanssiaisten perinne oli taustalla siirryttäessä itsenäisyyspäivänä järjestettäviin iltapäivävastaanottoihin ja juhlavastaanottoihin. Itsenäisyyspäivän juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1919. Tällöin Linnassa järjestettiin ensimmäinen vastaanotto. Tilaisuus oli tunnin kestävä […]

Linnan juhlat kautta aikojen



Tiedätkö mikä on tärkein Suomen alueen keskiajasta kertova alkuperäislähde? Ei se mitään, ei tiedä kovin moni muukaan, vaikka sitä on yritetty meille selittää jo yli 200 vuotta. Suomen historian isäksi usein mainitulle Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Gabriel Porthanille (1739–1804), 1900-luvun alun merkittävimpiin, joskin myös […]

Musta kirja valoisasta keskiajasta


Kiistely lääketieteen ulkopuolisten hoitomuotojen käytöstä on taas viime aikoina noussut julkisuuteen vaihtoehtohoitojen sääntelyä koskevan lakialoitteen myötä. Julkisessa keskustelussa lääketiede ja sen ulkopuoliset hoitomuodot esitetään toisilleen vastakkaisina ääripäinä: oikea- ja vääräoppisena parantamisena. Tässä kirjoituksessa en pyri ottamaan kantaa siihen, mikä on ”oikeaa” ja mikä ”väärää” parantamista. […]

Historiallista rajanvetoa lääketieteen ja sen ulkopuolisten parannusjärjestelmien välillä


Suomalaiset luottavat tieteeseen. Tieteen tiedotus ry:n vuodesta 2001 lähtien teettämän asennekartoituksen, Tiedebarometrin, mukaan yliopistot ovat sijoittuneet yhteiskunnan eri instituutioiden joukossa kolmanneksi heti poliisin ja puolustusvoimien jälkeen. Kyselyissä 70–75 prosenttia vastaajista on ilmoittanut tuntevansa melko suurta tai hyvin suurta luottamusta yliopistoihin. Samaan aikaan professorin ammatin arvostus […]

Arvostus ja arkipäivä: professorin muuttuva asema