On tullut kuluneeksi noin sata vuotta siitä, kun yleinen historia – eli nykyinen euroopan ja maailmanhistoria – erkaantui Suomen historian oppiaineesta omaksi oppiaineekseensa Turun yliopistossa. Erkaantuminen ei ollut mikään rutiininomainen hallinnon päiväkäsky, vaan kuten olettaa saattaa, liittyi erkaantumiseen hieman vanhaa kunnon dramatiikkaa ja kädenvääntöä. Tässä […]

Sata vuotta sitten: Suomen ja yleisen historian erkaantumisen hetket ja tilanteet

Kieltolain kumoaminen vuonna 1931 suoritetun kansanäänestyksen jälkeen vaikutti osaltaan siihen, että Helsingissä perustettiin vielä samana vuonna Suomen Akateeminen Raittiusliitto (SARL) suorittamaan raittius- ja valistustyötä, mm. julkaisemalla Raitis Ylioppilas-lehteä. Sen jäsenjärjestöjä syntyi monille korkeakoulupaikkakunnille. Esimerkiksi Turkuun perustettiin Turun Ylioppilaitten Raittiusyhdistys (TYRY). Jyväskylän opettajaseminaarista oli tullut vuonna […]

Turun ja Jyväskylän opiskelijoita raittiusvalistuskiertueella

kirjoittajalta
Lukiessa tyttökoululaisen ystäväkirjan kirjoituksia 1900-luvun alkuvuosilta, ilmaisu ’Suomen lapsi’ toistuu; suomalaisuus solmiutui kokemukseen identiteetistä. Koulutoverit, opettajat ja sukulaiset kirjoittivat runon toisensa viereen rakentaen ymmärrystä ajastaan ja yhteisöstään. Ystäväkirjan pienessä palassa menneisyyttä oli kansalaisuuden rakentamiselle tyypillisiä aineksia. Sivistyksen arvostuksesta kertoi paikka, koulunpenkki, jossa ystäväkirjaa kirjoitettiin. Kielitaistelun […]

Mitä kansalaisuus merkitsi 1900-luvun alun tytölle?

kirjoittajalta
Huhtikuu oli kummallinen kuukausi: taivaan peitti useimpina päivinä harmaa pilviverho, lämpötila oli lähempänä nollaa kuin kymmentä lämpöastetta, ja puut ja pensaat odottivat ikuisuuden valoa ja lämpöä, jotta voivat vihdoin puhjeta täyteen lehteen. Mutta vihdoin pilvipeite hajosi, aurinko tuli esiin ja kirsikankukat avasivat nuppunsa ‒ on […]

Postkort från Uppsala: vappu Uppsalassa

kirjoittajalta
Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa alkoi tammikuussa 2024 tutkimushanke, jossa tarkastellaan Turkua ja Pariisia ooppera- ja teatterikaupunkeina vuosina 1790–1840. Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittamassa hankkeessa Opera i periferin? Åbo och Paris som musik- och teaterstäder 1790–1840 analysoidaan kulttuurista vuorovaikutusta Turun ja Pariisin välillä ja tutkitaan, […]

Uudessa tutkimushankkeessa tutkitaan oopperan merkitystä porvarillisen julkisuuden rakentumisessa Turussa ja ...

kirjoittajalta
Ajatus puutiaisesta (tuttavallisemmin punkista) Suomen vaarallisimpana eläimenä alkoi yleistyä 2000-luvun alussa. Taustalla vaikutti paitsi puutiaisten lisääntyminen, myös lisääntynyt tietoisuus puutiaisista haitallisten taudinaiheuttajien levittäjinä. Suomessa merkittävimmät puutiaisvälitteiset taudit ovat Borrelia-bakteerin aiheuttama borrelioosi (Lymen tauti) ja virusperäinen puutiaisaivotulehdus (tick-borne encephalitis, TBE), joka aiemmin tunnettiin Kumlingen tautina. Sekä […]

Kun puutiaisesta tuli pahis

kirjoittajalta
Ateneumissa avautui viime syksynä impressionismin kaikuja Suomen taiteessa esitellyt näyttely Väriä & valoa. Alfred Finchin, Magnus Enckellin, Ellen Thesleffin ja muiden 1900-luvun alun väritaiteen edustajien maalausten joukossa oli myös turkulaisen Santeri Salokiven öljyvärityö Näkymä Turusta. Vaikka uusimpressionismiin liitetty sateenkaarivärien hehku yhdisti monia suomalaistaiteilijoita ensimmäistä maailmasotaa […]

Santeri Salokivi ja valon Turku

kirjoittajalta
”…hän, joka meitä ohjaa, saisi antaa valoisampien aikojen pian tulla, sillä jos tällaiset ajat jatkuvat, en tiedä miten kaikki tulee päättymään, joka puolella mihin katsoo, näkee vain köyhyyttä, sairautta ja kärsimystä…” [1] Sitaatti on Aittamäen kartanon isännän, Paul Enok Wirzeniuksen kirjeestä nälkätalvelta 1868. Poikkeukselliset ja […]

Luottavaisesti kohti tulevaisuutta – väitöstilaisuuden aattona

kirjoittajalta
Wilhelm Konrad Helin (1881−1944) eli tuttavallisemmin ”Ville” oli äidinäitini isä. Hänestä ei suvun kesken juuri puhuttu tai jos puhuttiin, keskusteluissa oli aistittavissa jokin erityinen pohjavire. Sen olin kuullut, että hän 1920-luvulla jätti vaimon ja lapset ja lähti Kupittaan Savelle savenvalajaksi. Kuka oli tuo mies, joka […]

Savenvalaja Wilhelm Konrad Helinin elämä

kirjoittajalta