Millä nimellä sinä haluaisit tulla muistetuksi kuolemasi jälkeen? Deadnamella tarkoitetaan nimensä vaihtaneen tai eri nimeä käyttävän sukupuolivähemmistöön kuuluvan ihmisen vanhaa, usein syntymässä annettua, nimeä. Käsitteelle ei ole vielä virallista suomenkielistä käännöstä, mutta käännökseksi on tarjottu muun muassa haamunimeä, marrasnimeä sekä kuolonnimeä. Deadnamen kysymistä ja käyttämistä […]

Etunimi ei ole tutkimuksessa itsestäänselvyys


Nimimerkki Järjestyksen ystävä lähestyi Suojelupoliisin edeltäjää, Etsivää keskuspoliisia, nimettömyyden turvin ensimmäisen kerran syksyllä 1929. Monen muun oma-aloitteisesti muiden väärinkäytöksistä tai epäilyttävyydestä ilmiantaneiden tavoin hän kehotti joissakin kirjeissään viranomaista ottamaan selvää kommunisteiksi nimeämiensä henkilöiden hämäräperäisyydestä. Rivien välissä hän selkeästi osoitti seuranneensa viimeaikaisia kommunistien pidätyksiä ja aikaisempia […]

”Vielä kerran vaivaan” – ilmiantoja ja salapoliisikirjeitä


Tilastokeskuksen ennakkolaskelman mukaan suomalaisia oli viime helmikuun lopulla 5 538 350 henkeä. Jos vuonna 1981 laadittu väestöennuste olisi toteutunut, meitä olisi kolmen eri ennustevaihtoehdon mukaan nyt 4,2, 4,3 tai 5,2 miljoonaa. Jopa rohkein arvio jää selvästi alle toteutuneen väestömäärän. Vain runsas vuosikymmen sitten Suomen väkiluvun oletettiin […]

Onko meitä pian yli kuusi miljoonaa?



1
Kansallismuseo julkaisi sosiaalisen median kanavillaan maaliskuussa 2021 kuvan villasta ja hiuksista kudotusta hameesta, jonka oli valmistanut huittislainen Siina Rinne. Kuvaan liitetyssä tekstissä Kansallismuseo kertoi muun muassa, että oli harvinaista, että 1870-luvulla ripille päässyt rengin tytär Siina Rinne osasi lukea ja kirjoittaa. Sosiaalisen median alustoilla syntyi […]

Kirjaimin koristeltu neulehame ja keskustelu lukutaidosta 1800-luvun Suomessa


1
Historiantutkijan työ perustuu yleensä vakiintuneisiin tutkimuskäytäntöihin ja alalla yhteisesti hyväksyttyihin työkaluihin, kuten lähdekritiikkiin. Päästessään alkuperäislähteiden äärelle tutkijaa ohjaavat erilaiset ennakkotiedot ja -oletukset sekä niiden pohjalta tehdyt valinnat aineiston, näkökulman ja kysymysten suhteen. Optimitapauksessa tutkijalla on siis selkeä näkemys ja menetelmät tutkimustyötä varten. Joskus kuitenkin myös […]

Cajsa Wahllundin ravintola ja sattuman oikku


Vallitsevissa olosuhteissa, jossa kontakteja läheisten kanssa, matkustamista ja jopa liikkumista paikkakunnalta toiselle on jouduttu rajoittamaan, voi omalla tavallaan samaistua 150 vuoden takaiseen elämään, jossa pitkien välimatkojen kulkeminen oli hankalaa ja hidasta ja läheisten tapaamisten välillä saattoi kulua pitkiä aikoja. Kun fyysinen kohtaaminen ei ollut mahdollista, […]

Kartanonhoitoa matkojen päästä 1850-luvulla



“Koleran borde snart infinna sig här, så kunde åtminstone jorden bliva befriad från några banditer, ty resan kan ju ej annat än bliva lång, som när man ej blir admitterad, utan nödgas fara och krångla, som vi nu har gjort.” Näin kirjoitti kapteeni E. G. […]

Pahaa ilmaa, lekatsua ja karanteeneja


Keskellä heinäistä pihapiiriä on viidestä puuriu’usta koottu keitinjalka, jonka varassa riippuu rautainen pata. Sen vasemmalla puolella seisoo avojaloin pieni tyttö mekko yllään ja päässään vaaleana hohtava kesämyssy. Tyttö kantaa sylissään kissaa. Pienet käsivarret ja kämmenet pitelevät tiukasti kiinni tummaturkkisesta ystävästä. Kissan korvat ovat kääntyneet taaksepäin, […]

Tyttö ja kissa – kansatieteelliset valokuvat kertovat


Vuosi sitten tammikuun lopussa Suomessa oli todettu tiettävästi ensimmäinen koronavirustartunta. Kiinasta Wuhanin alueelta kotoisin ollut nainen sairastui Saariselällä, ja hänet kuljetettiin sairastamaan Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle. Taudin leviäminen alkoi Suomessa kuitenkin vasta kuukautta myöhemmin. Kun toinen tautitapaus diagnosoitiin Suomessa helmikuun lopulla, pääministeri Sanna Marin rinnasti taudin […]

Ensimmäisen koronakevään analyysit