Ajankohtaista


Nuori opiskelija Erik Gustaf Ehrström (1791‒1835) vietti kesäänsä Hauhon pappilassa vuonna 1811. Sunnuntaina 14.7. hän nautti kirkkoherran tarjoamaa lounasta, jonka jälkeen hän huomasi opiskelutoverinsa Gustaf Neclairin astelevan matkavaatteissa pappilan puutarhaan. Neclairilla oli asiaa Ehrströmille. Hän kertoi olevansa lähdössä Kangasalan terveyslähteelle ja pyysi Ehrströmiä mukaansa. Ehrström […]

Erään haaveen täyttymys: Erik Gustaf Ehrströmin kesäpäivä Kangasalla 1811


Sain puoltavat esitarkastuslausunnot väitöstyölleni Kirjallisuuteen kietoutunut käsite: Tulenkantajien historiakuvan rakentuminen 1924–1987 kuluvan vuoden tammikuussa. Väittelylupa, väitöspäivä 16.5., vastaväittäjä ja väitöspaikka varmistuivat muutaman päivän sisällä. Tämähän kävi helposti, ajattelin, ja siirryin viimeistelemään käsikirjoitusta julkaisukuntoon. Kuten tiedetään, kevään aikana tilanne muuttui. Ensin luin uutisia jälleen uudesta aasialaisesta […]

Väittelyä poikkeuslain aikaan


Viime viikot ja kuukaudet ovat havahduttaneet monet huomaamaan, mitä se vaatii, että kauppojemme hyllyillä on ruokaa totuttuun tapaan. Monissa Euroopan maissa, Suomi mukaan lukien, on saatu huomata, että ulkomaisilla työntekijöillä on merkityksellinen rooli kotimaisen tuotannon takana. Jännityksellä on seurattu myös suurien maataloustuotteiden viejämaiden toimintaa. Mahdollisilla […]

Miksi maataloushistorialla on väliä?



1
”Kauhulla odotan, mitä lähitulevaisuus tuo tullessaan. Tämä vuosi on ollut seudullamme niin huono, etten ymmärrä miten ihmiset tulevat elättämään itsensä eikä tilanne muillakaan seuduilla tunnu olevan paljon parempi, päinvastoin… Joka puolella on kerjäläisiä ja varkaita, joten levotonta on ja pahemmaksi vain muuttuu.”   Paul Enok […]

Mitä jos ruoka loppuu?


Huomasin eräänä aamuna tuntevani arjen muutoksiin liittyvästä pettymyksestä kumpuavaa vihaa ja säikähdin. Kun muutama viikko takaperin kirjoitin joutilaisuuden sietämisestä, en osannut aavistaa, että tilaisuus sen opettelemiseen tulisi näin pian. Maaliskuun puolivälissä Suomessa julistettiin koronaviruksen takia poikkeusolot ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan. Vaikka syyt vuoden 2020 […]

Yhteisöllisyys ja kasvottoman vihollisen uhka


Viime viikot ja päivät ovat tuoneet meistä jokaisen elämään toimenpiteitä ja puheenaiheita, joiden vielä hetki sitten oli helppo ajatella jo jääneen historiaan. Elämme yhtäkkiä keskellä hetki hetkeltä päivittyvää pandemiauutisvirtaa, karanteeneja ja kasvavaa huolta terveydenhuoltojärjestelmämme kantokyvystä. Nopeasti ja dramaattisesti muuttuneessa tilanteessa ahdistus ja pelko ovat ymmärrettäviä […]

Epidemiatorjuntaa ja kansanterveystoimenpiteitä 1700-luvulla



Ihmisten, eläinten ja tavaroiden liikkuvuus sekä tautien leviäminen ovat yhteydessä toisiinsa. Parhaillaan monet maat sulkevat rajojaan ja rajoittavat ihmisten liikkuvuutta myös arjessa estääkseen koronavirus COVID-19:n leviämistä. Sairastuneiden ja (mahdollisesti) altistuneiden tulee pysytellä kotonaan, ja yliopistoissa on siirrytty etäopetukseen. Hallitusten ja viranomaisten toimet myös jakavat kansalaisten […]

Tautiepidemiat ja liikkuvuusrajoitukset uuden ajan alun Ruotsissa


Tammikuu oli globaalin mittaushistorian lämpimin kuukausi. Ilmatieteen laitoksen mukaan myös Suomessa, Pohjois-Suomea lukuun ottamatta, mitattiin historian leudoin tammikuu. Vesisateet ja pimeys ovat jatkuneet viikosta toiseen, joten ei siis ihme, että talvesta on puhuttu ”pitkänä marraskuuna”. Kunnollisten pakkasten ja lumipeitteen puute ovat näkyneet myös ennennäkemättömän aikaisina […]

Kukkiva helmikuu ja kylmä kesä? Säätilojen seuraamisen historiasta


Lapsena oli usein tylsää. Silloin vanhemmat ehdottelivat aikansa kaikenlaista puuhaa, mutta kun mikään ei kelvannut, he tuumasivat vain: ”Voi voi, tylsisty sitten”. Sitten sitä tylsistyttiin, eikä lopulta kestänyt kauaa, kun leikki taas maistui. Viime aikoina olen pohtinut, milloin olen viimeksi ollut täysin joutilas? Milloin olen […]

Joutenolon sietämätön kestämättömyys