Ajankohtaista


Vuosi sitten tammikuun lopussa Suomessa oli todettu tiettävästi ensimmäinen koronavirustartunta. Kiinasta Wuhanin alueelta kotoisin ollut nainen sairastui Saariselällä, ja hänet kuljetettiin sairastamaan Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle. Taudin leviäminen alkoi Suomessa kuitenkin vasta kuukautta myöhemmin. Kun toinen tautitapaus diagnosoitiin Suomessa helmikuun lopulla, pääministeri Sanna Marin rinnasti taudin […]

Ensimmäisen koronakevään analyysit


Tammikuun puolivälissä juhlistettiin suomalaisten sanomalehtien 250 vuoden mittaista historiaa. Vaille huomiota jäi se, että lehtityön varhaisten pioneerien joukossa oli sekä miehiä että naisia. Ensimmäisen suomalaisen sanomalehden Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo ensimmäinen numero ilmestyi Turussa 15. tammikuuta 1771. Lehdessä julkaistiin sekä uutisia ja […]

Suomalaisia lehtinaisia jo 250 vuotta


2
”Itsenäisen Suomen kansalainen! Tunnetko maasi ja valtakuntasi? Tutustu siihen sen rajaseutuja myöten! Ja tutustu samalla rajaseudun kansaan, sen elämään ja oloihin! Se on laajentava ja syventävä sinun kotimaakäsitettäsi ja onhan se itsenäisen maan kansalaisen velvollisuuskin.” (Rajaseutujen matkailuopas, 1927) Rajaseutujen matkailuoppaassa rajaseutujen todettiin olevan suomalaisille terra […]

Reittejä rajaseudulle – kurkistuksia kotimaanmatkailun historiaan



Nuori opiskelija Erik Gustaf Ehrström (1791‒1835) vietti kesäänsä Hauhon pappilassa vuonna 1811. Sunnuntaina 14.7. hän nautti kirkkoherran tarjoamaa lounasta, jonka jälkeen hän huomasi opiskelutoverinsa Gustaf Neclairin astelevan matkavaatteissa pappilan puutarhaan. Neclairilla oli asiaa Ehrströmille. Hän kertoi olevansa lähdössä Kangasalan terveyslähteelle ja pyysi Ehrströmiä mukaansa. Ehrström […]

Erään haaveen täyttymys: Erik Gustaf Ehrströmin kesäpäivä Kangasalla 1811


Sain puoltavat esitarkastuslausunnot väitöstyölleni Kirjallisuuteen kietoutunut käsite: Tulenkantajien historiakuvan rakentuminen 1924–1987 kuluvan vuoden tammikuussa. Väittelylupa, väitöspäivä 16.5., vastaväittäjä ja väitöspaikka varmistuivat muutaman päivän sisällä. Tämähän kävi helposti, ajattelin, ja siirryin viimeistelemään käsikirjoitusta julkaisukuntoon. Kuten tiedetään, kevään aikana tilanne muuttui. Ensin luin uutisia jälleen uudesta aasialaisesta […]

Väittelyä poikkeuslain aikaan


Viime viikot ja kuukaudet ovat havahduttaneet monet huomaamaan, mitä se vaatii, että kauppojemme hyllyillä on ruokaa totuttuun tapaan. Monissa Euroopan maissa, Suomi mukaan lukien, on saatu huomata, että ulkomaisilla työntekijöillä on merkityksellinen rooli kotimaisen tuotannon takana. Jännityksellä on seurattu myös suurien maataloustuotteiden viejämaiden toimintaa. Mahdollisilla […]

Miksi maataloushistorialla on väliä?



1
”Kauhulla odotan, mitä lähitulevaisuus tuo tullessaan. Tämä vuosi on ollut seudullamme niin huono, etten ymmärrä miten ihmiset tulevat elättämään itsensä eikä tilanne muillakaan seuduilla tunnu olevan paljon parempi, päinvastoin… Joka puolella on kerjäläisiä ja varkaita, joten levotonta on ja pahemmaksi vain muuttuu.”   Paul Enok […]

Mitä jos ruoka loppuu?


Huomasin eräänä aamuna tuntevani arjen muutoksiin liittyvästä pettymyksestä kumpuavaa vihaa ja säikähdin. Kun muutama viikko takaperin kirjoitin joutilaisuuden sietämisestä, en osannut aavistaa, että tilaisuus sen opettelemiseen tulisi näin pian. Maaliskuun puolivälissä Suomessa julistettiin koronaviruksen takia poikkeusolot ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan. Vaikka syyt vuoden 2020 […]

Yhteisöllisyys ja kasvottoman vihollisen uhka


Viime viikot ja päivät ovat tuoneet meistä jokaisen elämään toimenpiteitä ja puheenaiheita, joiden vielä hetki sitten oli helppo ajatella jo jääneen historiaan. Elämme yhtäkkiä keskellä hetki hetkeltä päivittyvää pandemiauutisvirtaa, karanteeneja ja kasvavaa huolta terveydenhuoltojärjestelmämme kantokyvystä. Nopeasti ja dramaattisesti muuttuneessa tilanteessa ahdistus ja pelko ovat ymmärrettäviä […]

Epidemiatorjuntaa ja kansanterveystoimenpiteitä 1700-luvulla