Ajankohtaista

Lukiessa tyttökoululaisen ystäväkirjan kirjoituksia 1900-luvun alkuvuosilta, ilmaisu ’Suomen lapsi’ toistuu; suomalaisuus solmiutui kokemukseen identiteetistä. Koulutoverit, opettajat ja sukulaiset kirjoittivat runon toisensa viereen rakentaen ymmärrystä ajastaan ja yhteisöstään. Ystäväkirjan pienessä palassa menneisyyttä oli kansalaisuuden rakentamiselle tyypillisiä aineksia. Sivistyksen arvostuksesta kertoi paikka, koulunpenkki, jossa ystäväkirjaa kirjoitettiin. Kielitaistelun […]

Mitä kansalaisuus merkitsi 1900-luvun alun tytölle?

kirjoittajalta
Huhtikuu oli kummallinen kuukausi: taivaan peitti useimpina päivinä harmaa pilviverho, lämpötila oli lähempänä nollaa kuin kymmentä lämpöastetta, ja puut ja pensaat odottivat ikuisuuden valoa ja lämpöä, jotta voivat vihdoin puhjeta täyteen lehteen. Mutta vihdoin pilvipeite hajosi, aurinko tuli esiin ja kirsikankukat avasivat nuppunsa ‒ on […]

Postkort från Uppsala: vappu Uppsalassa

kirjoittajalta
Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa alkoi tammikuussa 2024 tutkimushanke, jossa tarkastellaan Turkua ja Pariisia ooppera- ja teatterikaupunkeina vuosina 1790–1840. Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittamassa hankkeessa Opera i periferin? Åbo och Paris som musik- och teaterstäder 1790–1840 analysoidaan kulttuurista vuorovaikutusta Turun ja Pariisin välillä ja tutkitaan, […]

Uudessa tutkimushankkeessa tutkitaan oopperan merkitystä porvarillisen julkisuuden rakentumisessa Turussa ja ...

kirjoittajalta
Ajatus puutiaisesta (tuttavallisemmin punkista) Suomen vaarallisimpana eläimenä alkoi yleistyä 2000-luvun alussa. Taustalla vaikutti paitsi puutiaisten lisääntyminen, myös lisääntynyt tietoisuus puutiaisista haitallisten taudinaiheuttajien levittäjinä. Suomessa merkittävimmät puutiaisvälitteiset taudit ovat Borrelia-bakteerin aiheuttama borrelioosi (Lymen tauti) ja virusperäinen puutiaisaivotulehdus (tick-borne encephalitis, TBE), joka aiemmin tunnettiin Kumlingen tautina. Sekä […]

Kun puutiaisesta tuli pahis

kirjoittajalta
Ateneumissa avautui viime syksynä impressionismin kaikuja Suomen taiteessa esitellyt näyttely Väriä & valoa. Alfred Finchin, Magnus Enckellin, Ellen Thesleffin ja muiden 1900-luvun alun väritaiteen edustajien maalausten joukossa oli myös turkulaisen Santeri Salokiven öljyvärityö Näkymä Turusta. Vaikka uusimpressionismiin liitetty sateenkaarivärien hehku yhdisti monia suomalaistaiteilijoita ensimmäistä maailmasotaa […]

Santeri Salokivi ja valon Turku

kirjoittajalta
”…hän, joka meitä ohjaa, saisi antaa valoisampien aikojen pian tulla, sillä jos tällaiset ajat jatkuvat, en tiedä miten kaikki tulee päättymään, joka puolella mihin katsoo, näkee vain köyhyyttä, sairautta ja kärsimystä…” [1] Sitaatti on Aittamäen kartanon isännän, Paul Enok Wirzeniuksen kirjeestä nälkätalvelta 1868. Poikkeukselliset ja […]

Luottavaisesti kohti tulevaisuutta – väitöstilaisuuden aattona

kirjoittajalta
Uppsalan yliopiston historian laitos Engelska parkenissa. 1
Tämän tekstin ilmestyessä torstaina olemme Förfalskarna-hankkeessa väitöskirjaansa tekevän Josefine Sjöbergin kanssa rantautuneet Viking Linella Tukholmaan ja ehkä jo saapuneet Uppsalaan, jossa vietämme tutkijavaihdossa seuraavat kolme kuukautta. Odotamme seuraavilta kuukausilta inspiroivia ja antoisia kirjoitushetkiä, monia ruotsinkielisiä keskusteluja ruotsalaisten kollegoiden kanssa, kahvitteluja (ja taivaallista pullaa), tunnelmointia Uppsalan […]

Postkort från Uppsala: Kohti Uppsalaa

kirjoittajalta
Joka vuosi se tuntuu tulevan kauppoihin yhä aikaisemmin. Joulu nimittäin. Tänä syksynä tuskin puiden lehdetkään olivat vielä ehtineet kellastua, kun konvehdit jo saapuivat syyskuussa kauppojen hyllyille. Kulutushuuman vuoden huippukohta kaikessa tavarapaljoudessaan hirvittää ja herättää kysymään, tarvitsemmeko todella tätä kaikkea? Entä miten pärjäävät ne perheet, joille […]

Sillinsuolavettä ja naapuriapua – lapsuuden joulumuistoja sadan vuoden takaa

kirjoittajalta
1
Viime syyskuussa opiskelijoiden Helsingissä, Turussa ja eräillä muilla korkeakoulukampuksilla toteuttamat yliopiston ”valtaukset” saivat runsaasti palstatilaa. Mielenilmauksilla vastustettiin maan hallituksen kaavailemia heikennyksiä opiskelijoiden toimeentuloon. Yliopistorakennusten valtaukset seurasivat etäisesti 1960-luvun lopun levottomina vuosina kärjistyneen opiskelijaradikalismin mallia. Suomessa tämä kulminoitui Helsingin Vanhan ylioppilastalon valtaukseen marraskuussa 1968. Runsaan vuorokauden […]

Yliopiston valtaus

kirjoittajalta