Tutkimusaineistot

Historiantutkimuksen kenttää on viime kuukaudet ravistellut Kansallisarkiston uudet digitaalisen toimittamisen linjaukset ja toimipisteiden lakkauttamiset. Tilanne on nostanut tutkijat takajaloilleen ja aiheuttanut paljon närää. Suomen historiallinen seura on pitänyt tutkijoiden näkökulmia esillä, mediassa on ollut juttua aiheesta ja myös Lastuja-blogissamme muutoksia on käsitelty useammassakin tekstissä. Kansallisarkisto […]

Historiantutkijan kokemuksia Kansallisarkiston aineistojen käytöstä

kirjoittajalta
Merikarjalan rannikon elämää 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa käsittelevää väitöskirjatutkimusta tehdessäni olen mieltynyt perukirjoihin historiantutkimuksen lähteenä. Ne avaavat mainion ikkunan siihen materiaaliseen todellisuuteen, joka entisinä aikoina on vallinnut. Minua on kiinnostanut perukirjoihin merkityn kalastukseen, merenkulkuun ja maatalouteen liittyneen omaisuuden laatu ja määrä. Tutkimustani varten olen […]

Kuinka edustavia ovat 1900-luvun alun perukirjat?

kirjoittajalta
1
Kansallisarkisto siirtyy Turun toimipisteessä 16.3. lähtien digitaalisen toimittamisen malliin ja pääsin osallistumaan palvelun testaamiseen jo etuajassa. En halunnut tilata digitoitavaksi materiaalia, jonka mieluummin luen paperilta, joten päädyin tilaamaan kotelon verran Turun maakunta-arkistonhoitajien kirjeenvaihtoa 1930–1950-luvuilta. Kyseessä on aiheeni kannalta ”voisi olla hyvä joskus käydä läpi” -tyyppinen […]

Ensimmäinen kokemus digitaalisesta toimittamisesta

kirjoittajalta
Falsarium-tietokannan sivu CERN:n ylläpitämässä tutkimusarkisto Zenodossa.
Suomalaisen yhteiskunnan kirjallistuminen laajeni 1800-luvun alkupuolella. Samaan aikaan viranomaiset alkoivat enenevässä määrin kontrolloida etenkin vähänvaraisen väestönosan liikkeitä ja työntekoa. Ihmiset tarvitsivat kirjoitettuja virka- ja työtodistuksia, jotka todistivat, mistä he tulivat, minne he olivat menossa ja olivatko he hyvämaineisia työntekijöitä. Joskus riidat ja pahatapaisuus estivät tällaisten […]

Falsarium – Tietokanta 1800-luvun alun Suomessa tehdyistä asiakirja- ja rahaväärennysrikoksista

kirjoittajalta
1
Kansallisarkiston pääjohtaja Päivi Happonen, ylitarkastaja Tomi Ahoranta ja johtaja Mikko Eräkaski sekä joukko paikalle kutsuttuja pääasiassa turkulaisia tutkijoita kokoontui keskustelemaan digitaalisen toimittamisen mallin laajenemisesta Turkuun ja jonkin verran myös yleisemmin digitoimisen vaikutuksista historiantutkimukseen 3.12.2025 Kansallisarkiston Turun toimipisteessä. Sari Aalto summasi keskustelun kulkua heti seuraavana päivänä […]

Kohti täysin digitaalista arkistoa?

kirjoittajalta
Hämeenlinnan maakunta-arkisto. 2
Blogikirjoituksen otsikko on tahallisen anakronistinen. On jo vuosia siitä, kun maakunta-arkistot lakkasivat sen nimisinä olemasta. Keskustelu siitä, tarvitaanko entisiä maakunta-arkistoja, nykyisiä Kansallisarkiston toimipisteitä, kiteytyy kuitenkin mielestäni juuri niiden luonteeseen maakunnallisina arkistoina. Onko Kansallisarkiston toiminnassa enää tarvetta paikallisuudelle vai onko digitalisaatio poistanut merkityksen siltä, missä arkistot […]

Tarvitaanko maakunta-arkistoja?

kirjoittajalta
1
”Miten yleinen uusjakoa ennen tapahtunut kylien hajoamisprosessi on maassamme ollut viime vuosisadan lopulla, se on vielä tutkimaton kysymys. Mutta vallan harvinainen tuo ilmiö ei ole ollut.” Näin kirjoitti Esko Aaltonen Suomen kulttuurihistoria -kirjasarjan neljännessä osassa vuonna 1936. Kesti lähes 90 vuotta ennen kuin kukaan tarttui […]

Näet sen, mihin katsot

kirjoittajalta
1
Keskikesän kynnyksellä tein arkistossa riemastuttavan löydön. Selvittäessäni väitöskirjatutkimukseni tutkimusjoukkoon kuuluvan Charles Emil Lindströmin elämänkulkua huomasin, että Charles oli 1850-luvulla opiskellut Turun teknillisessä reaalikoulussa, joka perustettiin vuonna 1849 ja joka oli siten yksi Suomen ensimmäisistä teknillisistä reaalikouluista. Niinpä lähdin selvittämään, mitä arkistot kertovat Charlesin koulupolusta ‒ […]

Arkisto on aina myös kehollinen kokemus

kirjoittajalta
2
Tässä Kansallisarkiston uuden digitaalisen toimittamisen mallin vaikutuksia tutkimukseen käsittelevän blogisarjan kolmannessa osassa jatkamme keskustelua digitoinnin kustannuksista ja siitä, mitä malli tarkoittaa eri asemissa oleville arkistojen käyttäjille. Blogisarjan aiemmat osat löytyvät seuraavien linkkien takaa: Ensimmäinen osa. Toinen osa. Kuka digitoinnit maksaa? Keskustelu Kansallisarkiston suunnitelmista on käynyt […]

Digitaalisuus ei ole vastaus kaikkeen, osa 3

kirjoittajalta