Tutkimusaineistot

Vuonna 1944 nimimerkki ”Hierojatar” tiedusteli seuraavaa Terveydenhoitolehden Kysymyksiä ja vastauksia-palstalla:   ”Ikäni on 48 vuotta. Olen herkkä hikoilemaan, usein hikoilen öisinkin. Hikoilua on ollut viime kesästä saakka. Päätäni särkee varsinkin aamulla herättyä. Olen kovin hermostunut, itken usein monta tuntia yhtä mittaa. Kuukautiseni ovat olleet poissa […]

Kurkkaus vaihdevuosien historiaan

kirjoittajalta
Loivapiirteisen, painaumaa muistuttavan ojan toisella puolella seisoo oksittu kataja. Vuosittainen oksiminen saa katajan kasvamaan suoraksi, hyväksi seipään raaka-aineeksi. Selän takana maisema on pääosin avoin. Pellot ja niityt ympäröivät asutusta. Edessä maisema muuttuu vähittäin. Aluksi avaruutta täplittävät siellä täällä kasvavat katajat ja lehtipuut, joiden juurilta aluskasvillisuus […]

Linnén tiluksilla

kirjoittajalta
Rooman turistisuosikki Pantheon on vetänyt kiinnostuneita matkailijoita puoleensa jo vuosisatoja. Niin myös Ruotsin kuningas Kustaa III ja suomalaistaustainen valtiomies Gustaf Mauritz Armfelt ihailivat temppeliä heidän vieraillessaan Italiassa 1783—1784. Armfelt kuvaili matkapäiväkirjassaan temppeliä “kaikista parhaiten menneiden roomalaisten pakanoiden mahtavuutta ja heidän hyvää taiteellista makua” osoittavaksi jäänteeksi.  […]

Kaksi Kustaata Roomassa

kirjoittajalta
Historiantutkimuksen kenttää on viime kuukaudet ravistellut Kansallisarkiston uudet digitaalisen toimittamisen linjaukset ja toimipisteiden lakkauttamiset. Tilanne on nostanut tutkijat takajaloilleen ja aiheuttanut paljon närää. Suomen historiallinen seura on pitänyt tutkijoiden näkökulmia esillä, mediassa on ollut juttua aiheesta ja myös Lastuja-blogissamme muutoksia on käsitelty useammassakin tekstissä. Kansallisarkisto […]

Historiantutkijan kokemuksia Kansallisarkiston aineistojen käytöstä

kirjoittajalta
Merikarjalan rannikon elämää 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa käsittelevää väitöskirjatutkimusta tehdessäni olen mieltynyt perukirjoihin historiantutkimuksen lähteenä. Ne avaavat mainion ikkunan siihen materiaaliseen todellisuuteen, joka entisinä aikoina on vallinnut. Minua on kiinnostanut perukirjoihin merkityn kalastukseen, merenkulkuun ja maatalouteen liittyneen omaisuuden laatu ja määrä. Tutkimustani varten olen […]

Kuinka edustavia ovat 1900-luvun alun perukirjat?

kirjoittajalta
1
Kansallisarkisto siirtyy Turun toimipisteessä 16.3. lähtien digitaalisen toimittamisen malliin ja pääsin osallistumaan palvelun testaamiseen jo etuajassa. En halunnut tilata digitoitavaksi materiaalia, jonka mieluummin luen paperilta, joten päädyin tilaamaan kotelon verran Turun maakunta-arkistonhoitajien kirjeenvaihtoa 1930–1950-luvuilta. Kyseessä on aiheeni kannalta ”voisi olla hyvä joskus käydä läpi” -tyyppinen […]

Ensimmäinen kokemus digitaalisesta toimittamisesta

kirjoittajalta
Falsarium-tietokannan sivu CERN:n ylläpitämässä tutkimusarkisto Zenodossa.
Suomalaisen yhteiskunnan kirjallistuminen laajeni 1800-luvun alkupuolella. Samaan aikaan viranomaiset alkoivat enenevässä määrin kontrolloida etenkin vähänvaraisen väestönosan liikkeitä ja työntekoa. Ihmiset tarvitsivat kirjoitettuja virka- ja työtodistuksia, jotka todistivat, mistä he tulivat, minne he olivat menossa ja olivatko he hyvämaineisia työntekijöitä. Joskus riidat ja pahatapaisuus estivät tällaisten […]

Falsarium – Tietokanta 1800-luvun alun Suomessa tehdyistä asiakirja- ja rahaväärennysrikoksista

kirjoittajalta
1
Kansallisarkiston pääjohtaja Päivi Happonen, ylitarkastaja Tomi Ahoranta ja johtaja Mikko Eräkaski sekä joukko paikalle kutsuttuja pääasiassa turkulaisia tutkijoita kokoontui keskustelemaan digitaalisen toimittamisen mallin laajenemisesta Turkuun ja jonkin verran myös yleisemmin digitoimisen vaikutuksista historiantutkimukseen 3.12.2025 Kansallisarkiston Turun toimipisteessä. Sari Aalto summasi keskustelun kulkua heti seuraavana päivänä […]

Kohti täysin digitaalista arkistoa?

kirjoittajalta
Hämeenlinnan maakunta-arkisto. 2
Blogikirjoituksen otsikko on tahallisen anakronistinen. On jo vuosia siitä, kun maakunta-arkistot lakkasivat sen nimisinä olemasta. Keskustelu siitä, tarvitaanko entisiä maakunta-arkistoja, nykyisiä Kansallisarkiston toimipisteitä, kiteytyy kuitenkin mielestäni juuri niiden luonteeseen maakunnallisina arkistoina. Onko Kansallisarkiston toiminnassa enää tarvetta paikallisuudelle vai onko digitalisaatio poistanut merkityksen siltä, missä arkistot […]

Tarvitaanko maakunta-arkistoja?

kirjoittajalta