Tutkimusaineistot


3
Valmistelin lokakuun alussa luentoa Suomen koululaitoksen historiasta ja törmäsin sitä tehdessäni Yle oppimisen sivuilla olevaan artikkeliin ”Itsenäisen Suomen oppivelvollisuuskoulu”. Kuvan alla oli teksti ”Suomen itäisin kansakoulu aloitti toimintansa Äänislinnassa (Petroskoi) 1942”. Itse asiassa kuva on SA-kuva-arkiston tietojen mukaan Tolvojalta eikä Petroskoista, mutta varsinainen virhe kuvatekstissä […]

Itä-Karjalassa ei ollut ”keskitysleirejä” vaan keskitysleirejä – ja niistä on ...


Joulun odotus on jo alkanut ja ostoshysteria ahdistaa perheenäitiä etukäteen. Jokaiselle läheiselle, erityisesti lapsille on hankittava jotain, mielellään useampi lahja, muutoin aattoilta pukkeineen on pilalla. Keskustelua käydään siitä, onko 5, 10 vai 15 lahjaa tarpeeksi vai liikaa. Lahjojen määrä per lapsi riippuu tietenkin todella monesta […]

Onnekkaat orpotytöt? Joulun 1896 lahjoista


Historiantutkimuksen viimeisten vuosikymmenten tärkeimpiä trendejä on kiinnostus arjen historiaan. Kun Turun historiateoksia täplittivät vielä 1900-luvun lopulla näkyvät mieshenkilöt, yhä useampi tuore tutkimus on tarttunut historian näkymättömiin yksilöihin, väestön valtavirtaan. Yksi heistä oli vaatimattomista oloista akateemiseen maailmaan edennyt Pehr Stenberg (1758–1824), joka on noussut tutkimuskohteeksi aivan […]

Kurkistus 1780-luvun opiskelijaelämän arkeen



2
Etsivän keskuspoliisin henkilömappi numero 799 on hyvin ohut. Varsinaisia seurantatietoja ei juuri ole, sillä henkilömappi sisältää lähinnä muutaman lehtileikkeen henkilöstä. Vaikuttaa siltä, että turvallisuuspoliisi on ollut kiinnostunut seuraamaan henkilöä vain etäältä, eikä hänen toimintansa nähty merkittävästi uhkaavan yhteiskuntajärjestystä 1920–1940-lukujen Suomessa. Toisaalta henkilöön liittyvät rikosepäilyt ja […]

Maria Åkerblom – ajankohtainen ja arvoituksellinen


Perheyrityksiä on yleisesti pidetty varhaisen teollistumisen ja sitä edeltävän ajan jäänteinä, jotka eivät erityisen hyvin sovellu modernin talouden vaatimuksiin. Ne eivät ole dynaamisia tai tavoittele kasvua, eivätkä omistajaperhettä edustavat johtajat ole tehtävässään yhtä päteviä kuin koulutetut ammattijohtajat. Erityisesti sukupolvenvaihdokset ovat ongelmallisia. Vaikka perustajat ja heidän […]

Perheyritykset ovat voimissaan


Kaunokirjallisuudella, joka käsittelee ainakin osaksi historiallisia tapahtumia, on katsottu olevan historiantutkimukselle dokumenttiarvoa kuvatun yhteisön toiminta- ja ajattelutavoista kertoessaan, esimerkkeinä eräät 1800-luvun suomalaisen maalaisyhteisön kuvaukset. Tällaisina voidaan pitää myös Auni Nuolivaaran nimissä 1936 julkaistua romaania Paimen, piika ja emäntä ja sen jatko-osia Isäntä ja emäntä (1937) […]

Paimen, piika ja emäntä – paikallishistoriaa romaanitrilogiassa



Pari viikkoa ennen jatkosodan loppua otetussa valokuvassa leikkivät saksanpaimenkoira ja sotilas. Koira makaa maassa puoliksi selällään, puoliksi kyljellään, ja se näyttää painivan sen puoleen kumartuneen sotilaan kanssa. Vaikka sotilaan kasvoja varjostaa lakki, näkee niistä naururypyt silmien ja suun ympärillä. Sotilaan vasen käsi on koiran suussa […]

Koirat, sotilaat ja sodan kokemushistoria


On vuosi 2019. On kulunut sata vuotta siitä, kun Suomessa valittiin se suunta, jolla nyt matkaamme. Sata vuotta sitten vahvistettiin tasavaltainen hallitusmuoto, valittiin ensimmäinen presidentti ja yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitut kunnanvaltuustot sekä aloitettiin yhteiskunnallinen sovintopolitiikka, vaikka ilmassa leijui sisällissodan katkera muisto. Vuodessa 1919 oli […]

Sata vuotta valvontaa


1
Kansallisarkistossa järjestettiin 26.6.2019 käsinkirjoitetun tekstin koneluentaan keskittynyt Reading and Enrichment of Archival Documents (READ) -hankkeen päätösseminaari. Hanke on Euroopan Unionin rahoittama (Horizon 2020) konsortio ja se on ollut käynnissä tammikuusta 2016 ja päättyy nyt kesäkuun lopussa. Hanketta on johdettu Innsbruckin yliopistosta. Suomesta hankkeessa on ollut […]

Muuttaako koneluenta käsinkirjoitettujen aineistojen tutkimusta?