1700-luku


Tammikuun puolivälissä juhlistettiin suomalaisten sanomalehtien 250 vuoden mittaista historiaa. Vaille huomiota jäi se, että lehtityön varhaisten pioneerien joukossa oli sekä miehiä että naisia. Ensimmäisen suomalaisen sanomalehden Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo ensimmäinen numero ilmestyi Turussa 15. tammikuuta 1771. Lehdessä julkaistiin sekä uutisia ja […]

Suomalaisia lehtinaisia jo 250 vuotta


Viime viikot ja päivät ovat tuoneet meistä jokaisen elämään toimenpiteitä ja puheenaiheita, joiden vielä hetki sitten oli helppo ajatella jo jääneen historiaan. Elämme yhtäkkiä keskellä hetki hetkeltä päivittyvää pandemiauutisvirtaa, karanteeneja ja kasvavaa huolta terveydenhuoltojärjestelmämme kantokyvystä. Nopeasti ja dramaattisesti muuttuneessa tilanteessa ahdistus ja pelko ovat ymmärrettäviä […]

Epidemiatorjuntaa ja kansanterveystoimenpiteitä 1700-luvulla


Historiantutkimuksen viimeisten vuosikymmenten tärkeimpiä trendejä on kiinnostus arjen historiaan. Kun Turun historiateoksia täplittivät vielä 1900-luvun lopulla näkyvät mieshenkilöt, yhä useampi tuore tutkimus on tarttunut historian näkymättömiin yksilöihin, väestön valtavirtaan. Yksi heistä oli vaatimattomista oloista akateemiseen maailmaan edennyt Pehr Stenberg (1758–1824), joka on noussut tutkimuskohteeksi aivan […]

Kurkistus 1780-luvun opiskelijaelämän arkeen



Rooman ei-katolinen hautausmaa, Cimitero Acattolico di Roma, sijaitsee Testaccion alueella lähellä Porta San Paoloa. Paikan tekee ainutlaatuiseksi jo se, että sen multiin on laskettu pääasiassa sattumalta Roomassa kuolleita muukalaisia. Yleensähän hautausmaat hautakivineen kertovat oman paikkakuntansa ihmisten ja sukujen historiaa. Hautausmaan rinteille on kolmen vuosisadan kuluessa […]

Rooman salainen puutarha


Suomen kielessä monet jokapäiväiset sanonnat ja kielikuvat juontavat juurensa maatalouteen. Lukijat todennäköisesti ymmärtää tarkoitukseni, jos kerron, että väitöskirjatyössäni riittää vielä sarkaa kynnettäväksi. Muutama viikko sitten sain vaihtelua kuvainnolliseen kyntämiseeni, kun pääsin kokeilemaan konkreettista kyntämistä hevosvetoisella auralla. Oli havainnollista kokeilla käytännössä tehdä sitä, mikä oli arkea […]

Sarkaa kynnettäväksi


Kun olin pieni, naapurissa olivat Neuvostoliitto, Pravda ja radioaktiivinen laskeuma. Kun tulin murrosikään, Berliinin muuri kaatui. Alkoi vapautumisen kausi sekä Suomelle, joka pian liittyi Euroopan yhteisöihin, että nuorelle henkilölle, joka lähti Ranskaan opiskelemaan historiaa ymmärtääkseen, keitä olimme. Asuntolassa ystävystyin Tšernobylin suojavyöhykkeeltä evakuoidun kääntämisen ja tulkkauksen […]

Valistuksen verkostot



Osallistuin heinäkuussa 1700-luvun Venäjän tutkimuksen Study Group for Eighteenth-Century Russia kymmenenteen kansainväliseen konferenssiin, joka oli samalla opintoryhmänä aloittaneen tutkijaverkoston 50. juhlavuosi. Konferenssi kesti lähestulkoon kokonaisen viikon ja ohjelmaa oli joka päivä aamusta iltaan. Juhlavuoden vuoksi paikalla olivat miltei kaikki kynnelle kyenneet verkoston alullepanijat ja 1700-luvun […]

1700-luvun Venäjän tutkijat kokoontuivat Strasbourgissa


Onko säätyläisnaisten tekstiilityö työtä, dekoratiivista harrastelua vai taidetta? Historian eri aikoina naiset ja myös miehet ovat käyttäneen suuren osan ajastaan erilaisten käsitöiden tekemiseen. Toisille – useimmiten miehille – käsityöt olivat ammatti, toisille – useimmiten naisille – lisäansioiden lähde ja kotitalouden jokapäiväinen askare. Käsitöitä voi kuitenkin […]

Kirjailtuja silkkilompakoita – työtä, taidetta vai harrastelua?


2
Syksy on kulunut poutaa odottaessa ja puimattomia viljoja murehtiessa. Ja niinhän siinä kävi: tuli katovuosi. Odotetun sadon menettämiseen liittyvät pettymyksen tunteet ja epävarmuus tulevasta ovat ajattomia. Vaikka nykyisten katojen seuraukset eivät ole yhtä dramaattisia kuin menneillä vuosisadoilla, nälkävuosien viljelijän kokemusta voi yrittää ymmärtää nykykokemuksen pohjalta. […]

Aidasta ja seipäistä