1700-luku

Loivapiirteisen, painaumaa muistuttavan ojan toisella puolella seisoo oksittu kataja. Vuosittainen oksiminen saa katajan kasvamaan suoraksi, hyväksi seipään raaka-aineeksi. Selän takana maisema on pääosin avoin. Pellot ja niityt ympäröivät asutusta. Edessä maisema muuttuu vähittäin. Aluksi avaruutta täplittävät siellä täällä kasvavat katajat ja lehtipuut, joiden juurilta aluskasvillisuus […]

Linnén tiluksilla

kirjoittajalta
Rooman turistisuosikki Pantheon on vetänyt kiinnostuneita matkailijoita puoleensa jo vuosisatoja. Niin myös Ruotsin kuningas Kustaa III ja suomalaistaustainen valtiomies Gustaf Mauritz Armfelt ihailivat temppeliä heidän vieraillessaan Italiassa 1783—1784. Armfelt kuvaili matkapäiväkirjassaan temppeliä “kaikista parhaiten menneiden roomalaisten pakanoiden mahtavuutta ja heidän hyvää taiteellista makua” osoittavaksi jäänteeksi.  […]

Kaksi Kustaata Roomassa

kirjoittajalta
1
”Miten yleinen uusjakoa ennen tapahtunut kylien hajoamisprosessi on maassamme ollut viime vuosisadan lopulla, se on vielä tutkimaton kysymys. Mutta vallan harvinainen tuo ilmiö ei ole ollut.” Näin kirjoitti Esko Aaltonen Suomen kulttuurihistoria -kirjasarjan neljännessä osassa vuonna 1936. Kesti lähes 90 vuotta ennen kuin kukaan tarttui […]

Näet sen, mihin katsot

kirjoittajalta
Alkujaan Göteborgin aatelispiireihin kuuluneen Christiana Elisabeth von Ackernin äppeltårta -reseptin salaisuutena oli soseuttaa omenat ja lisätä “hieman ranskalaista viiniä, murskattua mantelia, ruusuvettä, sokeria, kanelia ja sitruunankuorta”. Resepti oli kulinaristinen tutkimusmatka, jonka statusta tuottavat ylelliset ainesosat sitoivat von Ackernin kolonialismiin, kulutukseen ja kilpailuun luonnonvaroista. Kauppalaivojen kuljettamat […]

Christiana Elisabeth von Ackernin 1700-luvun äppeltårta recept ja monilajinen historia

kirjoittajalta
Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa alkoi tammikuussa 2024 tutkimushanke, jossa tarkastellaan Turkua ja Pariisia ooppera- ja teatterikaupunkeina vuosina 1790–1840. Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittamassa hankkeessa Opera i periferin? Åbo och Paris som musik- och teaterstäder 1790–1840 analysoidaan kulttuurista vuorovaikutusta Turun ja Pariisin välillä ja tutkitaan, […]

Uudessa tutkimushankkeessa tutkitaan oopperan merkitystä porvarillisen julkisuuden rakentumisessa Turussa ja ...

kirjoittajalta
1
Ennen länsisuomalaiset maatilat sijaitsivat tiiviisti rakennetuissa ryhmäkylissä, niinhän meille on koulun historiankirjoista asti kerrottu. Mutta mitä se tarkoittaa? Osaammeko kuvitella kylän sellaisena, kuin se oli vaikkapa 250 vuotta sitten? Maatilojen rakentamisen ja rakennuskannan muuttumista 1700- ja 1800-luvuilla tutkinut ruotsalainen Göran Ulväng huomauttaa, että säilyneet rakennukset […]

Kuvittele kylä

kirjoittajalta
Heti päivällisen jälkeen Falcken seurasi minua kapteeni Hauswolffin luokse ja kertoi hänelle hyvin imartelevasti taidoistani geometriassa, trigonometriassa ja – – algebrassa. Hauswolff oli tyytyväinen ja sitä mieltä, että navigoinnin opiskelu tulisi olemaan minulle mieluisaa. Mutta kun heräsi kysymys maksusta, ei mitään vähennetty siitä mitä aloittelijat […]

Tersmeden ja kaupunginmatemaatikko – Navigointioppia Tukholmassa 1730-luvulla

kirjoittajalta