Näkökulmia


Tammikuun puolivälissä juhlistettiin suomalaisten sanomalehtien 250 vuoden mittaista historiaa. Vaille huomiota jäi se, että lehtityön varhaisten pioneerien joukossa oli sekä miehiä että naisia. Ensimmäisen suomalaisen sanomalehden Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo ensimmäinen numero ilmestyi Turussa 15. tammikuuta 1771. Lehdessä julkaistiin sekä uutisia ja […]

Suomalaisia lehtinaisia jo 250 vuotta


Ulrica Johanna ja Johan Fredric Ahlgren olivat tavallisia Luostarinmäellä 1800-luvun alkupuolella asuneita lapsia. Heidän isänsä Johan Ahlgren oli kirvesmiehenkisälli, joka oli mennyt naimisiin piika Ulrica Söderlundin kanssa syyskuussa 1828. Parin esikoinen Ulrica Johanna syntyi seitsemän kuukautta häiden jälkeen huhtikuussa 1829, ja kaksi vuotta myöhemmin Ulrica […]

Luostarinmäen koululaiset ‒ uuden tutkimustiedon äärellä


Turun yliopiston akatemiaprofessori Virpi Lummaa on selvittänyt tutkimusryhmänsä kanssa isoäitien merkitystä lastenlastensa elämässä. Hankkeessa testattiin niin sanottua mummohypoteesia, jonka mukaan syy ihmisnaaraiden pitkään elinikään on isoäitien mahdollisuus tarjota apuaan lastenlapsilleen. Ennen nykyisten ehkäisymenetelmien kehittämistä ihmiset saivat lapsia 2–3 vuoden välein eli niin tiuhaan, ettei äidin […]

Kirkonkirjat paljastavat − mummo on valttia



Kuva naisista vakoojamaailman vaarallisen viettelevinä ja miehiä puoleensavetävinä femme fatale -hahmoina luotiin 1900-luvun alun fiktiokirjallisuudessa. Kurtisaani ja naisvakooja kehittyivät toistensa synonyymeiksi myös tiedusteluyhteisöjen ja turvallisuuspoliisien sisällä, ja tämä naisvakoojista kertova myytti konkretisoitiin ensimmäisen maailmansodan aikana Margaretha Zelle MacLeodissa – tunnetummalta nimeltään Mata Harissa. Naisvakoojat seksualisoinut […]

Kabareeta, vakoilua ja korkeimman oikeuden päätöksiä


Koira on omistajalleen rakas ystävä ja perheenjäsen, koulutettu metsästyskoira paitsi metsästyksen onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeä myös rahallisesti arvokas omaisuusosa. Kirjelähteitä tutkiessa löytyneen, vuonna 1889 karanneen metsästyskoira Pokun tarina tarjoaa historiallisen näkökulman koiran arvostukseen yli sata vuotta sitten. Suomalaiset metsästyskoirat olivat 1800-luvulla enemmän käytännön ominaisuuksien kuin […]

Kadonnut metsästyskoira Poku ja koiran arvo 1800-luvulla


2
”Itsenäisen Suomen kansalainen! Tunnetko maasi ja valtakuntasi? Tutustu siihen sen rajaseutuja myöten! Ja tutustu samalla rajaseudun kansaan, sen elämään ja oloihin! Se on laajentava ja syventävä sinun kotimaakäsitettäsi ja onhan se itsenäisen maan kansalaisen velvollisuuskin.” (Rajaseutujen matkailuopas, 1927) Rajaseutujen matkailuoppaassa rajaseutujen todettiin olevan suomalaisille terra […]

Reittejä rajaseudulle – kurkistuksia kotimaanmatkailun historiaan



Kartelliviraston ylläpitämään kartellirekisteriin merkittiin vuonna 1963 Herkkuperunayhdistys. Kyse ei ollut puhdaspiirteisestä kartellista, kuten ei useimmissa muissakaan liike-elämän yhteenliittymissä. Omien sääntöjensä mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli ”toimia yhdyssiteenä herkkuperunaa pakkaavien yhteisöjen ja yksityisten kesken ja valvoa näiden etuja yhdistyksen toimialaan kuuluvissa asioissa”. Tyypillisen toimialajärjestön tehtävien ohella Herkkuperunayhdistys […]

Herkkuperunat ja yritysten yhteistyö


Tove Jansson on merkittävä ja maailmanlaajuisesti tunnettu suomenruotsalainen taiteilija ja kirjailija. Jansson tunnetaan parhaiten muumikirjoistaan, mutta hänen taiteilijaidentiteettinsä oli vahvasti kiinni myös kuvataiteessa. Janssonin pitkä yli 70-vuotinen ura oli hyvin monipuolinen ja hänen taiteellinen tuotantonsa äärimmäisen laaja. Janssonin taiteen merkitys suomalaisille ja suomalaisuudelle on suuri. […]

Liputuspäivä Tove Janssonille ja suomalaiselle taiteelle?


1
Suomalaisten elokuvakerhojen määrä lisääntyi ja jäsenistöt suurenivat 1960-luvulta alkaen. Usein siitä seurannutta aikaa kutsutaankin elokuvakerhojen kultakaudeksi. Kauden päättyminen ajoitetaan tavallisesti 1980-luvun alkupuolelle. Elokuvakerhotoiminnan juuret Suomessa yltävät kuitenkin ajassa kauemmas. Ulkomailta saatujen vaikutteiden pohjalta vuonna 1934 käynnistetty Filmistudio Projektio oli luultavasti ensimmäinen elokuvakerho Suomessa. Kestävämpiä perusteita […]

Katsaus elokuvakerhokulttuurin kulta-aikoihin