Näkökulmia


Olen tutkinut paljon suomalaisen kätilötyön historiaa ja julkaissut teemasta kirjan Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (2012). Nähtävästi siksi minulta kysytään usein kaikenlaista raskaudenkulkuun ja synnytyksiin liittyvästä historiasta, usein myös abortin ja ehkäisyn historiasta. Vastaus toimii esimerkkinä siitä, miten lyhytikäinen on meille tuttu eurooppalainen yhteiskunta. […]

Pujoa, pietaryrttiä ja jouluruusua − Abortin historiasta


Kävin jokin aika sitten erästä artikkelia varten läpi luonnonmukaisen elämäntavan kannattajien lehteä Terveyttä kohti 1950- ja 1960-luvuilta, ja törmäsin mielenkiintoiseen ilmiöön: Huoleen televisionkatselun terveydellisistä haittavaikutuksista, jotka muistuttivat hyvin paljon tämän päivän käsityksiä liiallisen televisionkatselun haitoista. Säännölliset televisiolähetykset alkoivat Suomessa vasta 1950-luvun loppupuolella, mutta jo vuonna […]

Televisionkatselijaa ovat vaanineet monet terveysvaarat aina 1960-luvulta lähtien


Red Joan. Ennen elokuvaa ajattelin, että sen katsominen on hyvä tekosyy käydä elokuvissa, sillä sivuaahan tekeillä oleva väitöskirjani vähäisesti myös naisvakoilijoita. Elokuvan jälkeen muotoilisin: Red Joan – hyvä syy kirjoittaa blogiteksti. Jos kirjoittaisin perinteistä elokuva-arvostelua, aloittaisin varmasti dame Judi Denchin roolityön kiittämisellä ja kritisoisin roolin […]

Varoitus: sisältää Red Joanin juonipaljastuksia



Prahan vierailulla on vaikea olla törmäämättä kunnon sotamies Švejkiin. Tšekkiläiskirjailija Jaroslav Hašekin (1883–1923) vuosina 1921–1923 ilmestyneessä ja keskeneräiseksi jääneessä romaanisarjassa (Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa) seikkaillut Josef Švejk on sittemmin noussut länsimaisessa kirjallisuushistoriassa keskeiseksi hahmoksi, jonka perintö on kaupallistettu Prahassa näkyvästi. Varsinkin useat Švejkin nimeä kantavat […]

Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa, 2010-luvun Pahassa ja 1930-luvun Suomessa


Vappu, tuo opiskelijoiden vuodenkierron kaikkein tärkein ja näkyvin juhla on jälleen täällä (tai noh, joillain se on ollut päällä jo hyvän tovin). Kadulla kulkee haalareihin ja viittoihin pukeutuneita opiskelijoita, kuohuviinipullot poksahtelevat, patsaat pestään ja aurinko häikii valkolakkien loisteessa. Turussa modernia opiskelijavappua on vietetty molempien yliopistojen […]

Vietettiinkö ensimmäistä opiskelijavappua 200 vuotta sitten Turussa?


Silloin tällöin tuntee kansa vallan mahdin suonissaan, Vallan mahdin, jonka kansa käyttää vaaliuurnilla. Mutta kuinka ollakaan tuo valta kulkee narussa, Josta se ei pääse suuren rahan voimaa puremaan. Missä on se mahti, joka puuttuu eduskunnalta? Kivekäs, Walden, Wihuri, Hellberg, Rosenlew, Frenckell, Alhström, Donner Wasatjerna, Ehrnrooth, […]

Perheyritysten juurilla



1
Vuonna 1861 huhtikuun 22. päivänä yli viisisataa nuorta liberaalia ja opiskelijaa osoitti Helsingissä mieltään. Mielenosoittajat protestoivat valtiopäiviä valmistelevaa tammikuun valiokuntaa vastaan, sillä he pelkäsivät, että harvalukuinen valiokunta korvaisi pitkään toivotun parlamentaarisen edustuslaitoksen. Mielenosoituksen iskulause oli ”eläköön perustuslaki”, ja kulkueessa soi Porilaisten marssi. Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernööri, […]

Poliittisten laulujen lainattu historia


Turun tuomiokirkon sakariston seinää koristaa seitsemän koristeltua konsolia, jotka ikään kuin kannattelevat holviruoteiden päitä. Ne on valmistettu kalkkikivestä 1300-luvun jälkipuoliskolla. Yksi konsoleista esittää ihmiskasvoja. Konsolit otettiin esiin korjaustöiden yhteydessä 1883. Tästä lähtien tutkijat ovat miettineet konsolien merkitystä. Mitä ne haluavat kertoa? Akateemista työtä on vahdittanut […]

Turun tuomiokirkko ansaitsee enemmän


  ”Venäjän puolella näytti siltä, kuin olisi kuoleman viikate  korjannut siellä satoaan, Ihmiset oli karkotettu, kodit tehty autioiksi ja bolsevikkien vartiomiehet piileskelivät korkeiden paaluvarustusten takana. Täällä Suomen alueella kaikki puhui luottamuksesta, siellä rajan takaan näkyi pelkkää epäluuloisuutta ja pelkoa.” Näin kuvaili näkymiä Raja-Karjalassa 1930-luvun loppupuolella […]

Idän uhka synnytti rajaseutukysymyksen