Näkökulmia


Läkare, sjuksköterskor och annan vårdpersonal har under de senaste månaderna hamnat i rampljuset. Runt om i världen har människor på olika sätt visat sitt stöd för den enorma insats som vårdpersonal gjort och gör för att bekämpa coronapandemin. Samtidigt har media uppmärksammat både resurs- och […]

Badarna och pesten i Stockholm år 1657


Ruotsin valtakunnassa oli 1600-luvulla halu uudistaa kaupunkien keskiaikaiset asemakaavat. Taustalla vaikuttivat uudet eurooppalaiset kaupunkisuunnittelun ihanteet ja paloturvallisuus. Ihanteellisessa kaupungissa kadut olivat suoria ja väljiä, ja asemakaava oli tiukan säännöllinen. Tätä asemakaavojen säännönmukaistamista kutsutaan reguloinniksi. Suomessa kaupunkien regulointia edisti erityisesti Pietari Brahe, jonka kuvernöörikausilla (1637–1640 ja […]

Maanmittarit ja kreivin aika – Turun ja Viipurin asemakaavojen uudistajat ...


Turku on noussut vuosien saatossa suruisenkuuluisaksi esimerkiksi rakennuskannaltaan nopeasti muuttuvasta kaupungista. Vanhojen rakennusten purkaminen uuden tieltä on yhä yleinen näky kaupungin kaduilla, vaikka tämä Turun taudiksi nimetty, kulttuurihistoriallisesti merkityksellisen rakennuskannan purkuun viittaava ilmiö lobbaajineen ja lahjontoineen ajoitetaan yleisesti vuosille 1950–1980. Ajankohtaisin esimerkki on torin laidan […]

Kaunis kehitys – Lindblomin talo ja esteettinen kaupunki



Toukokuulla 1942 TK-mies eli tiedotuskomppaniaan kuuluneen vänrikki H. Harrinvirran ottamassa valokuvassa pöydällä seisoo pieni täplikäs koiranpentu, joka syö kalanruotoja. Pentu on sommiteltu kuvan keskelle ja se kiinnittää siten katsojan huomion. Pennun lisäksi kuvassa on myös kolme sotilasta, jotka näyttävät hymyilevän tai nauravan katsoessaan koiranpentua. Kuvan […]

Koirat sotilaiden maskotteina ja historiallinen empatia


Viime viikot ja kuukaudet ovat havahduttaneet monet huomaamaan, mitä se vaatii, että kauppojemme hyllyillä on ruokaa totuttuun tapaan. Monissa Euroopan maissa, Suomi mukaan lukien, on saatu huomata, että ulkomaisilla työntekijöillä on merkityksellinen rooli kotimaisen tuotannon takana. Jännityksellä on seurattu myös suurien maataloustuotteiden viejämaiden toimintaa. Mahdollisilla […]

Miksi maataloushistorialla on väliä?


Huomasin eräänä aamuna tuntevani arjen muutoksiin liittyvästä pettymyksestä kumpuavaa vihaa ja säikähdin. Kun muutama viikko takaperin kirjoitin joutilaisuuden sietämisestä, en osannut aavistaa, että tilaisuus sen opettelemiseen tulisi näin pian. Maaliskuun puolivälissä Suomessa julistettiin koronaviruksen takia poikkeusolot ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan. Vaikka syyt vuoden 2020 […]

Yhteisöllisyys ja kasvottoman vihollisen uhka



Turun museokeskuksen Turun linnan kansainvälisestä naistenpäivästä naistenpäivään 8.3.2019–8.3.2020 kestävä näyttely Muutama sananen naisista kertoo muun muassa kuuden 1600-luvulla Turussa eläneen johtavaan porvaristoon kuuluneen naisen tarinan. He ovat myös eräitä kirjan 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista päähenkilöitä. Nämä tulokset perustuvat väitöskirjaani Päättäväiset porvarskat – Turun johtavan porvariston […]

Itsensä elättävät kaupunkilaisnaiset 1600-luvun Turussa


Tammikuu oli globaalin mittaushistorian lämpimin kuukausi. Ilmatieteen laitoksen mukaan myös Suomessa, Pohjois-Suomea lukuun ottamatta, mitattiin historian leudoin tammikuu. Vesisateet ja pimeys ovat jatkuneet viikosta toiseen, joten ei siis ihme, että talvesta on puhuttu ”pitkänä marraskuuna”. Kunnollisten pakkasten ja lumipeitteen puute ovat näkyneet myös ennennäkemättömän aikaisina […]

Kukkiva helmikuu ja kylmä kesä? Säätilojen seuraamisen historiasta


”Mikäli saattajat saattoivat todeta, eivät kyseessäolevat henkilöt ainakaan rajan välittömässä läheisyydessä joutuneet kiinni eikä sieltä myöskään 2 tunnin ajalta kuulunut ampumista.” Lakoniseen sävyyn toteava viesti on Terijoen nimismiehen kirjoittama maaliskuussa 1938. Naiset, Veera ja Irja, olivat herättäneet huomiota rajaseudulla muutamaa vuotta aikaisemmin. Kuulusteluissa he ainakin […]

Neuvostojärjestelmän nielaisemat ja valikoiva muistamisen kulttuuri