tutkimus


Tutkijan työtä pidetään usein yksinäisenä puurtamisena, joka kuvataan populaarikulttuurissa usein eksentristen ja joskus jopa sosiaalisesti rajoittuneiden nerojen työnä. Omakohtainen kokemukseni tutkijan työstä on jokseenkin päinvastainen. Tutkijajoukkoon mahtuu varmasti neroja, mutta harva kykenee työskentelemään ilman sosiaalisia kontakteja. Tutkimus syntyy useimmiten yhteistyössä, joka vaatii sosiaalisia taitoja ja […]

Tutkimus syntyy yhteistyössä



Kun olin pieni, naapurissa olivat Neuvostoliitto, Pravda ja radioaktiivinen laskeuma. Kun tulin murrosikään, Berliinin muuri kaatui. Alkoi vapautumisen kausi sekä Suomelle, joka pian liittyi Euroopan yhteisöihin, että nuorelle henkilölle, joka lähti Ranskaan opiskelemaan historiaa ymmärtääkseen, keitä olimme. Asuntolassa ystävystyin Tšernobylin suojavyöhykkeeltä evakuoidun kääntämisen ja tulkkauksen […]

Valistuksen verkostot



Olin mukana järjestämässä toukokuun lopussa Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen ja Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteistä tutkijatapaamista, jossa keskustelimme maahanmuutosta ja vähemmistöistä. Tutkijatapaaminen oli samalla kirjanjulkaisutilaisuus, sillä keväällä ilmestyi Maija Ojala-Fulwoodin (TaY) toimittama teos Migration and Multi-ethnic Communities. Mobile People from the Late Middle […]

Maahanmuuton ja vähemmistöjen tutkijat tapasivat Turussa


2
Vietin talvisen viikon Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin Tallinnan kaupunginarkistossa. Tarkoituksenani oli selvittää millaista inventaario- ja perukirja-aineistoa sekä alioikeuden materiaalia Tallinnasta löytyisi. Erityisesti minua kiinnosti 1710-luku, jolloin koko Itämeren piiri oli muutoksen kourissa. Sota ja sitä seuranneet kulkutautiepidemiat laittoivat ihmiset liikkeelle. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen ovat […]

Viron arkistoista paljastuu ylirajainen Itämeren historia


Olen aina pitänyt sanomalehtien syntymäpäivähaastatteluista, varsinkin 60-vuotis-, 70-vuotis- ja 80-vuotishaastatteluista, miksei myös 90-vuotis- ja 100-vuotishaastatteluista. Nyt olen tuon tehtävän äärellä itse, kirjoittamassa professori Kirsi Vainio-Korhosen 60-vuotispäivänä 14. helmikuuta 2018. Tämä ei kuitenkaan ole haastattelu, vaan akateemisen juhlakirjatradition mukainen kirjoitus, joka tullee kohteelleen odotettuna yllätyksenä. Kirsi […]

Suomen historian käsityöläismestari



Kuluvana vuonna on määritelty ja analysoitu yhä uudelleen sitä, mikä Suomi on. On tärkeää pohtia, mitä ”Suomi” eri aikoina ja eri ihmisille on tarkoittanut. Ei ainoastaan Suomen satavuotisjuhlavuodeksi määrättynä vuonna 2017, vaan myös joka vuosi, yhä uudestaan. Historian tunteminen ja ymmärtäminen auttaa asettamaan myös nykyisyyden […]

Miten Suomi syntyi?


Juoksijalegenda Paavo Nurmi tunnettiin taktiikasta, jossa hän meni heti kilpailun alussa kärkeen, pysytteli piikkipaikalla ja tuli ensimmäisenä maaliin. Vuonna 1931 Helsingissä järjestetyssä kahden mailin juoksussa, jonka Nurmi maailmanennätysajalla voitti, hän tyytyi kuitenkin aluksi peesaamaan pahimpia kilpakumppaneitaan. Nämä olivat juoksun jälkeen yllättyneitä ja pettyneitä Nurmeen, jonka […]

Kilvoittelu akateemisilla ja muilla kilpakentillä


Tutkimuskirjallisuuden saatavuus sähköisessä muodossa antaa tutkijalle, opettajalle ja opiskelijalle mahdollisuuden lukea ajasta ja paikasta riippumatta. Kirjastojen tietokannat ovat avoinna yötä päivää ja kirjaan tai artikkeliin pääsee käsiksi kotoa, töistä, junasta (jossa kirjoitan tätä), laiturinnokasta tai tutkijaresidenssistä. Tämä toimii kuitenkin vain teoriassa. Siinä, missä kirjastojen tietokannat […]

Hyllyjen välissä