Ilmiöt

Vuonna 1944 nimimerkki ”Hierojatar” tiedusteli seuraavaa Terveydenhoitolehden Kysymyksiä ja vastauksia-palstalla:   ”Ikäni on 48 vuotta. Olen herkkä hikoilemaan, usein hikoilen öisinkin. Hikoilua on ollut viime kesästä saakka. Päätäni särkee varsinkin aamulla herättyä. Olen kovin hermostunut, itken usein monta tuntia yhtä mittaa. Kuukautiseni ovat olleet poissa […]

Kurkkaus vaihdevuosien historiaan

kirjoittajalta
Rooman turistisuosikki Pantheon on vetänyt kiinnostuneita matkailijoita puoleensa jo vuosisatoja. Niin myös Ruotsin kuningas Kustaa III ja suomalaistaustainen valtiomies Gustaf Mauritz Armfelt ihailivat temppeliä heidän vieraillessaan Italiassa 1783—1784. Armfelt kuvaili matkapäiväkirjassaan temppeliä “kaikista parhaiten menneiden roomalaisten pakanoiden mahtavuutta ja heidän hyvää taiteellista makua” osoittavaksi jäänteeksi.  […]

Kaksi Kustaata Roomassa

kirjoittajalta
Kerrostalolähiön sisäpihan parkkipaikka autoineen.
Vihertääkö sisäpihalla jo? Kuuluuko pihalta leikin ääniä tai linnunlaulua? Vai onko siellä ympäri vuoden vain asfalttia, autoja ja roskasäiliöitä? Kerrostalojen taakse ja väliin piiloutuvat sisäpihat muodostavat suuren osan kaupunkien pinta-alasta. Pihat eivät ole samalla tavalla täysin julkista tilaa kuin kadut, puistot ja aukiot.

Sisäpihat: Asfalttierämaita vai kaupunkien keitaita

kirjoittajalta
Falsarium-tietokannan sivu CERN:n ylläpitämässä tutkimusarkisto Zenodossa.
Suomalaisen yhteiskunnan kirjallistuminen laajeni 1800-luvun alkupuolella. Samaan aikaan viranomaiset alkoivat enenevässä määrin kontrolloida etenkin vähänvaraisen väestönosan liikkeitä ja työntekoa. Ihmiset tarvitsivat kirjoitettuja virka- ja työtodistuksia, jotka todistivat, mistä he tulivat, minne he olivat menossa ja olivatko he hyvämaineisia työntekijöitä. Joskus riidat ja pahatapaisuus estivät tällaisten […]

Falsarium – Tietokanta 1800-luvun alun Suomessa tehdyistä asiakirja- ja rahaväärennysrikoksista

kirjoittajalta
Hämeenlinnan maakunta-arkisto. 2
Blogikirjoituksen otsikko on tahallisen anakronistinen. On jo vuosia siitä, kun maakunta-arkistot lakkasivat sen nimisinä olemasta. Keskustelu siitä, tarvitaanko entisiä maakunta-arkistoja, nykyisiä Kansallisarkiston toimipisteitä, kiteytyy kuitenkin mielestäni juuri niiden luonteeseen maakunnallisina arkistoina. Onko Kansallisarkiston toiminnassa enää tarvetta paikallisuudelle vai onko digitalisaatio poistanut merkityksen siltä, missä arkistot […]

Tarvitaanko maakunta-arkistoja?

kirjoittajalta
1
Marraskuun alussa tuli ensi-iltaan Nina Forsmanin ja Sakari Suurosen ohjaama elokuva Lentävä kuolema – kaikuja parantolasta. Elokuva käsittelee tuberkuloosin eli keuhkotaudin historiaa erityisesti parantolakokemusten näkökulmasta, ja siinä on hyödynnetty runsaasti arkistofilmejä ja muuta historiallista aineistoa. Uuttakin materiaalia silti kuvattiin, ja siinä sain olla mukana pienessä […]

Horisontaalisille ihmisille

kirjoittajalta
1970-lukua ei ole helppo määritellä. Ajanjakso näyttäytyy erilaisena, jos sitä hahmottaa murrosten tai jatkuvuuksien kautta. Murroksista ilmeisin on öljykriisi, joka vuosien 1973–1974 taitteessa päätti uskon jatkuvaan kasvuun ja luonnonvarojen ehtymättömyyteen. Vuosikymmenen voi myös jäsentää ”pitkänä” 1970-lukuna. Alkupisteinä ovat silloin esimerkiksi Tšekkoslovakian tapahtumat sekä Pohjois-Vietnamin ja […]

Ruskeanharmaa 1970-luku

kirjoittajalta
2
Tässä Kansallisarkiston uuden digitaalisen toimittamisen mallin vaikutuksia tutkimukseen käsittelevän blogisarjan kolmannessa osassa jatkamme keskustelua digitoinnin kustannuksista ja siitä, mitä malli tarkoittaa eri asemissa oleville arkistojen käyttäjille. Blogisarjan aiemmat osat löytyvät seuraavien linkkien takaa: Ensimmäinen osa. Toinen osa. Kuka digitoinnit maksaa? Keskustelu Kansallisarkiston suunnitelmista on käynyt […]

Digitaalisuus ei ole vastaus kaikkeen, osa 3

kirjoittajalta