historiantutkimus

Suomen historian oppiaine järjesti 27. elokuuta toista kertaa Feeniks-seminaarin. Siinä missä edellisellä kerralla juhlittiin oppiaineen 100-vuotista taivalta, keskittyi tämänkertainen seminaari pohtimaan historiantutkimuksen nykytilaa, sekä sen monimuotoisuutta, tulkinnallisuutta ja häilyvyyttä. Samalla Feeniks-seminaari toimi tapana juhlia professori Kirsi Vainio-Korhosen pitkää uraa Turun yliopistossa. Suomen historian opinnot Vainio-Korhonen […]

Ajan virrassa: Suomen historia 2026

kirjoittajalta
Poliisikivalteri Carl Gustaf Thorenberg otti maaliskuussa 1838 kiinni Helena Sofia Erfvingin, joka oli kulkenut kahden alaikäisen lapsensa kanssa kerjäämässä ympäri Turkua. Hänen lapsena olivat vielä pieniä: vanhempi Gustava Wilhelmina oli kahdeksanvuotias ja kuopus Amanda Wilhelmina vasta yksivuotias. Kerjääminen oli ankarasti kielletty, minkä vuoksi Erfving joutui […]

Lapsiperheköyhyys ennen ja nyt

kirjoittajalta
Historiantutkimuksen kenttää on viime kuukaudet ravistellut Kansallisarkiston uudet digitaalisen toimittamisen linjaukset ja toimipisteiden lakkauttamiset. Tilanne on nostanut tutkijat takajaloilleen ja aiheuttanut paljon närää. Suomen historiallinen seura on pitänyt tutkijoiden näkökulmia esillä, mediassa on ollut juttua aiheesta ja myös Lastuja-blogissamme muutoksia on käsitelty useammassakin tekstissä. Kansallisarkisto […]

Historiantutkijan kokemuksia Kansallisarkiston aineistojen käytöstä

kirjoittajalta
Kerrostalolähiön sisäpihan parkkipaikka autoineen.
Vihertääkö sisäpihalla jo? Kuuluuko pihalta leikin ääniä tai linnunlaulua? Vai onko siellä ympäri vuoden vain asfalttia, autoja ja roskasäiliöitä? Kerrostalojen taakse ja väliin piiloutuvat sisäpihat muodostavat suuren osan kaupunkien pinta-alasta. Pihat eivät ole samalla tavalla täysin julkista tilaa kuin kadut, puistot ja aukiot.

Sisäpihat: Asfalttierämaita vai kaupunkien keitaita

kirjoittajalta
1
Kansallisarkiston pääjohtaja Päivi Happonen, ylitarkastaja Tomi Ahoranta ja johtaja Mikko Eräkaski sekä joukko paikalle kutsuttuja pääasiassa turkulaisia tutkijoita kokoontui keskustelemaan digitaalisen toimittamisen mallin laajenemisesta Turkuun ja jonkin verran myös yleisemmin digitoimisen vaikutuksista historiantutkimukseen 3.12.2025 Kansallisarkiston Turun toimipisteessä. Sari Aalto summasi keskustelun kulkua heti seuraavana päivänä […]

Kohti täysin digitaalista arkistoa?

kirjoittajalta
1
Keskikesän kynnyksellä tein arkistossa riemastuttavan löydön. Selvittäessäni väitöskirjatutkimukseni tutkimusjoukkoon kuuluvan Charles Emil Lindströmin elämänkulkua huomasin, että Charles oli 1850-luvulla opiskellut Turun teknillisessä reaalikoulussa, joka perustettiin vuonna 1849 ja joka oli siten yksi Suomen ensimmäisistä teknillisistä reaalikouluista. Niinpä lähdin selvittämään, mitä arkistot kertovat Charlesin koulupolusta ‒ […]

Arkisto on aina myös kehollinen kokemus

kirjoittajalta
2
Tässä Kansallisarkiston uuden digitaalisen toimittamisen mallin vaikutuksia tutkimukseen käsittelevän blogisarjan kolmannessa osassa jatkamme keskustelua digitoinnin kustannuksista ja siitä, mitä malli tarkoittaa eri asemissa oleville arkistojen käyttäjille. Blogisarjan aiemmat osat löytyvät seuraavien linkkien takaa: Ensimmäinen osa. Toinen osa. Kuka digitoinnit maksaa? Keskustelu Kansallisarkiston suunnitelmista on käynyt […]

Digitaalisuus ei ole vastaus kaikkeen, osa 3

kirjoittajalta
Mari Jaakkola Aloin tammikuussa etsimään ahkerasti itselleni harjoittelijan paikkaa kesäksi. Olen viidennen vuoden kulttuurihistorian opiskelija ja viimeiset viisi vuotta olen työskennellyt asiakaspalvelutöissä. Halusin saada kokemusta omalta alaltani, jotta pääsisin konkreettisesti näkemään, minkälaista työtä minun on mahdollista tehdä. Työharjoittelu varmasti auttaisi myös tulevaisuuden työnhauissa, mikä oli […]

Harjoittelijana Turun yliopiston historia-aineissa

kirjoittajalta