historiantutkimus

Elokuussa tuli kuluneeksi 700 vuotta Pähkinäsaaren rauhan rajasopimuksesta, eikä rajalinjasta ole vieläkään yksimielisyyttä. Näin siitä huolimatta, että historioitsija Kimmo Katajalan sanoin, ”niin monet historioitsijat, folkloristit, lingvistit ja harrastajahistorioitsijat ovat kertoneet mielipiteensä rajasta, että tilanne on saavuttanut lähes koomiset mittasuhteet.” Juhlapäivän alla julkaistiin taas useita lehtijuttuja […]

Pähkinäsaaren rauhan raja ja muita historian keskeisiä kysymyksiä

kirjoittajalta
Olen tiiraillut pyöräilijöitä tuhansista turkulaisista katukuvista Turun museokeskuksen valokuva-arkistossa. Näin saamistani tiedoista on syntynyt useampi artikkeli pyöräilyn kohtalosta autojen kaupungissa ja nyttemmin myös Tiitu Takalon piirtämää sarjakuvaa Keiden kaupunki -hankkeen sivuilla. Olen myös laajemmin pohtinut valokuvien käyttöä historiallisena lähteenä ja pyrkinyt hälventämään sitä ajatusta, että […]

Sumuiset pyöräilijät eli ajatuksia valokuvista

kirjoittajalta
Historian opiskeluun kuuluvat vanhat käsialat, joita tutkijan on osattava lukea voidakseen tehdä tutkimusta menneiden vuosisatojen ihmisistä ja ilmiöistä. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että jokaisella vuosisadalla on oma käsialansa, jonka kirjaimet poikkeavat muista vuosisadoista. Asiakirjojen pääasiallisena kielenä oli ruotsi 1870-luvulle saakka, josta lähtien suomen kieli alkoi vallata […]

Suomen historian käsialoja

kirjoittajalta
Sata vuotta sitten Suomen historian oppiaineen ensimmäinen professori ja Turun yliopiston ensimmäinen rehtori Artturi Ilmari Virkkunen piti ensimmäisen luentonsa otsikolla ”Suomen historia, erittäin silmälläpitäen kansallisuus- ja itsenäisyysajatuksen kehitystä”. Oppiaine perustettiin yhdessä Turun yliopiston kanssa vuonna 1920, ja Virkkusen luennolla näkyi vasta perustetun ensimmäisen suomenkielisen yliopiston […]

Suomen historia 1900-luvulta 2100-luvulle – Feeniks-seminaarin antia

kirjoittajalta
Jos minun pitäisi nimetä huone, jolla on ollut elämälleni suurin merkitys, olisi valinta helppo. En valitsisi ensimmäistä omaa huonettani lapsuudenkodissani tai mitään muutakaan huonetta sieltä, niin paljon kuin vanhasta kodistani välitänkin. En liioin päätyisi mihinkään ensimmäisen oman asuntoni huoneista, enkä minkään työpaikkani työhuoneeseen. Vaikka työni […]

Kahvihuone historiantutkimuksen laboratoriona

kirjoittajalta
Svante Dahlström (1883–1965) tuli ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1901. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa mm. historiaa hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1910 ja toimi sen jälkeen sanomalehtimiehenä. Dahlström vaikutti merkittävästi Åbo Akademiin syntyyn vuonna 1918. Hän toimi sen ensimmäisenä hallintojohtajana ja vuosina 1924–1953 myös Turun […]

Dahlströmin kortisto tienä Turun historiaan

kirjoittajalta
3
Historiantutkijan työ perustuu yleensä vakiintuneisiin tutkimuskäytäntöihin ja alalla yhteisesti hyväksyttyihin työkaluihin, kuten lähdekritiikkiin. Päästessään alkuperäislähteiden äärelle tutkijaa ohjaavat erilaiset ennakkotiedot ja -oletukset sekä niiden pohjalta tehdyt valinnat aineiston, näkökulman ja kysymysten suhteen. Optimitapauksessa tutkijalla on siis selkeä näkemys ja menetelmät tutkimustyötä varten. Joskus kuitenkin myös […]

Cajsa Wahllundin ravintola ja sattuman oikku

kirjoittajalta
Kun olin pieni, naapurissa olivat Neuvostoliitto, Pravda ja radioaktiivinen laskeuma. Kun tulin murrosikään, Berliinin muuri kaatui. Alkoi vapautumisen kausi sekä Suomelle, joka pian liittyi Euroopan yhteisöihin, että nuorelle henkilölle, joka lähti Ranskaan opiskelemaan historiaa ymmärtääkseen, keitä olimme. Asuntolassa ystävystyin Tšernobylin suojavyöhykkeeltä evakuoidun kääntämisen ja tulkkauksen […]

Valistuksen verkostot

kirjoittajalta