Hyvää Kustaa II Aadolfin päivää!


Marraskuun kuudes päivä tunnetaan Suomessa ruotsalaisuuden päivänä. Sen alkuperä kantautuu 1600-luvulle, Ruotsin valtakunnan silloiseen kuninkaaseen Kustaa II Aadolfiin. Päivämäärällä viitataan Puolassa käytyyn Lützenin taisteluun, jossa kuningas sai surmansa.

Kustaa II Aadolf. Kuva: Wikimedia Commons.

Ruotsalaisuuden päivän historia kantautuu 1900-luvun alkuun. Vuonna 1906 perustettu ruotsalainen kansanpuolue alkoi ajaa ruotsinkielisten asemaa Suomessa. Ensimmäistä kertaa ruotsalaisuuden päivää vietettiin jo vuonna 1908. Päivän tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kaikki suomenmieliset eivät aluksi olleet innoissaan ruotsalaisuuden päivän vietosta. Kalenterissa Svenska dagen on ollut merkittynä virallisesti vuodesta 1980 asti.

Päivää on vietetty Suomessa vaihtelevasti itsenäisyyden aikana. Nykyään ruotsalaisuuden päivä kuuluu vakiintuneisiin liputuspäiviin. Suomenruotsalaisille päivä merkitsee oikeutta käyttää omaa kieltään Suomessa.

Päivää vietetään myös Ruotsissa ja Virossa, vaikkakin eri tavalla. Ruotsissa päivä on Kustaa Aadolfin kuolinpäivä. Toisen maailmansodan jälkeen Lützenin taistelun voittoteeman korostaminen esimerkiksi patrioottisilla puheilla vähentyi. Silti nykyään varsinkin Göteborgin ja Uppsalan alueella muistetaan entistä kuningasta lämmöllä. Kustaa II Aadolf oli Göteborgin perustaja ja Uppsalan yliopiston avokätinen tukija. Näillä alueilla Ruotsissa on perinteenä syödä niin kutsuttuja Kustaa Aadolfin leivoksia (Gustav Adolfsbakelse) joita koristaa marsipaanista tai tummasta suklaasta muotoiltu kuninkaan siluetti. Virossa Kustaa Aadolfin päivä eli Gustav Adolfi päev on myös tunnettu juhla. Nykyisen Viron alueella kuningas perusti muun muassa Tarton yliopiston vuonna 1632.

Kustaa Aadolfin leivos. Kuva: Wikimedia Commons.

Ruotsalaisuuden päivä radioidaan ja sitä vietetään juhlavin menoin. Päivään kuuluu oleellisena Modersmålet sång eli äidinkielen laulu. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Johan Fridolf Hagfors.

Du sköna sång, vårt bästa arv från tidevarv till tidevarv ljud högt, ljud fritt från strand till strand i tusen sjöars land!

Gustav Adolf sai oman nimensä ruotsalaiseen almanakkaan vuonna 1727 marraskuun 6. päivän kohdalle. Almanakassa olevat nimet juontavat juurensa katolisen kirkon pyhimyskalenteriin, eikä niihin tehty herkästi muutoksia. Gustav Adolf pysyi etunimenä almanakassa 283 vuotta, kunnes kuninkaallinen nimiyhdistelmä sai poistua vuonna 2010. Ilmaukset Svenska Dagen ja Gustav Adolfsdagen (ruotsalaisuuden päivä ja Kustaa Aadolfin päivä) liitettiin toisiinsa, ja nykyinen merkitys ruotsalaisuuden päivänä selkeytyi. Suomen kielen vastine päivälle on 12.5, jolloin kalerissa on Snellmaninpäivä ja suomalaisuuden päivä.

Nykyään esimerkiksi Turussa järjestetään perinteinen juhla ruotsalaisuuden päivänä. Siihen kuuluu musiikkia, puheita ja komiikkaa. Päivä korostaa yhteisöllisyyttä ja on merkityksellinen suomenruotsalaisille. Ruotsi on itsenäisen Suomen toinen virallinen kieli, ja sitä puhuu äidinkielenään noin 300 000 suomalaista, jolla on perustuslakiin kuuluva oikeus hoitaa asioitaan omalla kielellään esimerkiksi virastoissa. Ruotsin kielen ja suomenruotsalaisuuden asema Suomessa on tärkeä, ja tätä juhlistetaan ruotsalaisuuden päivällä.

 

 

Kuva: Tanja Laimi

Tanja Laimi, hum. kand.

Kirjoittaja on Suomen historian perustutkinto-opiskelija, joka työskenteli kesällä 2018 oppiaineen harjoittelijana.

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisää aiheesta:

University of Tartu celebrates the Day of Gustav Adolphus. Viitattu 31.7.2018.

Ruotsalaisuuden päivä 6.11.Viitattu 31.7.2018.

Yliopiston almanakkatoimisto – Almanakka 2013. Viitattu 31.7.2018.

Ruotsalaisuuden päivän vaiheita – Gustav Adolf väistyy Svean tieltä. Viitattu 31.7.2018.

Åbo firade svenska dagen. Viitattu 31.7.2018

Miksi juhlimme ruotsalaisuuden päivää? Viitattu 31.7.2018.

Tuomikoski, Pekka: Päivästä päivään – kalenterimme merkkipäivät. Edita, Helsinki, 2007.

 

JAA ARTIKKELI: Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedin

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *