Lukiessa tyttökoululaisen ystäväkirjan kirjoituksia 1900-luvun alkuvuosilta, ilmaisu ’Suomen lapsi’ toistuu; suomalaisuus solmiutui kokemukseen identiteetistä. Koulutoverit, opettajat ja sukulaiset kirjoittivat runon toisensa viereen rakentaen ymmärrystä ajastaan ja yhteisöstään. Ystäväkirjan pienessä palassa menneisyyttä oli kansalaisuuden rakentamiselle tyypillisiä aineksia.

Sivistyksen arvostuksesta kertoi paikka, koulunpenkki, jossa ystäväkirjaa kirjoitettiin. Kielitaistelun jäljiltä kirjan ruotsinkielisten sukunimien alle oli saatettu lyijykynällä korjata suomenkielinen versio, kun Forsmanista tuli Koskimies. Sivuilla kirjoitukset kävivät kansallishenkistä dialogia Saidan toivottaessa topeliaanisesti, “Laps’ Suomen, armas maasi tää siis muista ainiaan!” ja Inkerin vastatessa Immi Hellénin (1861–1937) tutulla riimillä: “Isän, äidin, kotimaan, Ole kelpo lapsi vaan!”

Tyttökoulun oppilaiden maailmaa sävytti sortovuosina vallankumouksellinen henki, joka Irene Mendelinin (1864–1944) runon lailla antoi Suomen nuorison tunnussanoiksi “valistuksen ja veljeyden, hengen vapauden”. Kansallisen heräämisen jälkimainingeissa keskityttiin tulevaisuuden luomiseen unelmoiden Kasimir Leinon (1866-1919) sanoin “vastaisen ajan vienoista auerpilvistä”. Suurlakon alla lokakuussa 1905 kirjoittaja nimeltä Ellen pohdiskeli:

“Vapaus ja lempi –

Kumpi on herttaisempi?

Lemmelleni uhrajaisin henkenikin

Vapauspa uhriks’ saisi lempenikin.”

Alba amicorum eri muodoissaan kertoivat ystävyydestä ja verkostoista, mutta niistä voi lukea myös yhteisön kapinaa, kuten kielitieteilijä Agnete Nesse tekee. Virallisen koulupolitiikan tasapainotellessa Venäjän vaatimusten kanssa ystäväkirjaan kätkettyjen runojen sympatiat olivat suomalaisen sivistyksen puolella. Rohkean mielialan ylläpitäminen oli lasten keino ilmaista vastarintaa. Perhe ja uskonto annettiin runoissa tueksi taipaleelle, osa kirjoituksista taas valoi taisteluhenkeä. Idealisoidussa kontekstissaan sydän ja velvollisuudentunto punoivat yhteen yksilön ja kansan – ystävän elämänpolku, jolle toivottiin rauhaa ja rakkautta, oli kasvamista jaloksi kansalaiseksi.

Kulttuuristen ainesten rinnalla kehkeytyi poliittinen kansalaisuus. Kasvava ymmärrys ihmisoikeuksien kuulumisesta kaikille synnytti konflikteja, kun etuoikeudet kyseenalaistettiin. Tyttöydestä ja kansalaisuudesta ei ollut vain yhtä tarinaa. Sääty, perhetausta ja laki säätivät naisten mahdollisuuksia määrätä itse elämästään ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, kuin myös taloudellista toimeentuloa. Naimaton nainen oli saanut täysivaltaisuuden 25-vuotta täyttäessään vuoden 1864 asetuksessa, mutta naimisissa olevan naisen pysyminen aviomiehen holhouksessa vuoden 1929 avioliittolakiin asti kertoi sukupuolten keskinäisen hierarkian hitaasta muutoksesta.

Edelläkävijät, kuten Fredrika Runeberg (1807–1879), Adelaïde Ehrnrooth (1826–1905) ja Minna Canth (1844–1897), kiinnittivät huomion perustavanlaatuisiin oikeuksiin ja edellytyksiin, joita ilman tasa-arvoinen kansalaisuus ei voisi toteutua. Ranskan suuren vallankumouksen herättämät aatteet kansalaisuudesta olivat löytäneet tiensä suomalaisten mielenmaisemaan, voimistuen 1880-luvulla, ja Suomen itsenäistymisen kynnyksellä naisasialiike marssi jo kaduilla tasa-arvon, koulutuksen ja äänioikeuden puolesta.

Emansipatorinen kehitys oli muuttamassa niin naisia kuin maata. Naisasialiikkeen ja työväenliikkeen aktivismin auttamana Suomessa saavutettiin yhtenä ensimmäisistä maista yleinen ja yhtäläinen äänioikeus vuonna 1906.  Avautui uusia mahdollisuuksia itsenäiselle kansalaisuudelle ja naisten toimijuudelle yhteiskunnassa.

Entä nykyajan tytöt ja kansalaisuus? Viheliäiset ongelmat kutsuvat toimimaan maailmankansalaisena, niin kuin ilmastoaktivistiksi 15-vuotiaana ryhtynyt Greta Thunberg, joka toi tulevaisuudesta huolestuneiden nuorten äänen YK:n vuoden 2019 ilmastokeskusteluihin. Tyttöjen voimaantumista kansalaisina ei kuitenkaan välttämättä toivoteta tervetulleeksi. Yhteiskuntatieteilijät Nitasha Kaul ja Tom Buchanan kirjoittavat misogyynisten autoritaaristen johtajien (Electorally Legitimated Misogynist Authoritarian) pyrkivän kaventamaan naisten toimijuutta yhteiskunnassa. Saadakseen valtaa ELMAt hyökkäävät ’feminiinisiksi’ kategorioimiaan asioita, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa, vastaan.

Filosofi Kate Manne määrittelee misogynian naisia alistavan systeemin ylläpitämisenä, joka rankaisee naisia, kun he kieltäytyvät toimimasta kuten systeemi haluaa. Päivänpolttava esimerkki misogyniasta vallankäyttönä on aborttioikeuden poistaminen. Yhdysvalloissa on aborttioikeuden takaavan Roe v. Wade –päätöksen kaatamisen myötä rajoitettu tyttöjen ja naisten ruumiillista itsemääräämisoikeutta. YK:n asiantuntijat pitävät Yhdysvaltain aborttikieltoja uhkana ihmisoikeuksille.

Päinvastoin kuin Yhdysvalloissa, Ranskassa otettiin askel eteenpäin tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeuden toteutumisessa, kun aborttioikeus kirjattiin ensimmäistä kertaa maailmassa maan perustuslakiin vuonna 2024. Nykyajan kansalaisuuteen kuuluu ideaali osallistuvasta demokratiasta, jossa rakennetaan yhdessä yhteiskuntaa ihmisoikeuksien pohjalta. Naisasialiitto Unioni kerää Suomen osalta allekirjoituksia Ääni aborttioikeudelle –kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteena on varmistaa aborttioikeus kaikkialla EU:ssa.

Heidi Tähtinen

Kirjoittaja on kulttuurihistorian väitöskirjatutkija SLS:n rahoittamassa projektissa Opera i periferin? Åbo och Paris som musik- och teaterstäder, 1790–1840.

Kirjallisuutta:

Alexander, Kristine, Stephanie Olsen & Karen Vallgårda. Voices and Sources: Lessons from the History of Childhood. Digital Handbook of the History of Experience, 2023.

Cizmar Anne; Kerem Ozan Kalkan. Hostile Sexism and Abortion Attitudes in Contemporary American Public Opinion. Politics & Gender. 2023;19(4):1134-1155.

Kaul, N., & Buchanan, T. Misogyny, authoritarianism, and climate change. Analyses of Social Issues and Public Policy, 2023, 23, 308–333.

Lähteenmäki, Maria. Vuosisadan naisasialiike. Naiset ja sosialidemokratia 1900-luvun Suomessa. Sosialidemokraattiset naiset. Helsinki: Hakapaino Oy, 2000.

Manne, Kate. Down Girl: The Logic of Misogyny. New York, NY: Oxford University Press, 2017.

Nesse, Agnete. Poetic Resistance: Girls’ Autograph Albums during World War II in Norway. Scandinavian Studies, vol. 94 no. 4, 2022, p. 453-474.

Salminen, Jari. Alamainen sivistysprojekti, tasa-arvo ja edistys: Suomen yksityisten oppikoulujen rakenteellinen kehitys 1872-1920. Helsingin yliopisto, 2002.

The Guardian. France adds abortion rights to its constitution – video. Reuters. 4 March 2024.

Thunberg, Greta. Greta Thunberg’s full speech to world leaders at UN Climate Action Summit. PBS NewsHour. 23 September 2019.

United Nations. Overturning of Roe v Wade abortion law a ‘huge blow to women’s human rights’ warns Bachelet. 24 June 2022.

United Nations. US state abortion bans ‘putting millions of women and girls at risk’. UN News, 2 June 2023.

Ystäväkirja N.N., 1905-1909, kirjoittajan hallussa.Ääni aborttioikeudelle –kansalaisaloite. Naisasialiitto Unioni.