Perheyritysten juurilla


Silloin tällöin tuntee kansa vallan mahdin suonissaan,
Vallan mahdin, jonka kansa käyttää vaaliuurnilla.
Mutta kuinka ollakaan tuo valta kulkee narussa,
Josta se ei pääse suuren rahan voimaa puremaan.
Missä on se mahti, joka puuttuu eduskunnalta?

Kivekäs, Walden, Wihuri, Hellberg,
Rosenlew, Frenckell, Alhström, Donner

Wasatjerna, Ehrnrooth, Schauman, Grönblom.

Wahlforss, Julin, Björnberg, Rettig
Honkajuuri, Virkkunen, Erkko, Serlachius

On Suomessa pankkeja, tehtaita ja muita.
Niiden tarkoitus, niin väitetään, on kansaa palvella.
Mutta kuinka ollakaan joutuu kansa huomaamaan,
Että se on näiden palvelijoiden armoilla.
Missä on se rahan mahti, joka puuttuu kansalta?

Kristiina Halkola laulaa 20 perheestä 24.9.1969 Oma-Ohjemassa. Yle arkisto.

Näin lauloi Kristiina Halkola vuonna 1969 Yleisradion lähettämässä Oma-ohjelmassa. Ohjelma ja sen yhteydessä esitetty laulu 20 perheestä olivat voimakkaan vasemmistolaispainotteisia ja yhteiskuntakriittisiä. Tästä huolimatta laulu paljastaa, miten syvällä tiettyjen perheiden juuret olivat Suomen talouselämässä. Suomen taloushistoria on kertomus siitä, miten eräästä Euroopan köyhimmistä kolkista on vuosien saatossa kehittynyt yksi maailman vauraimmista maista. Perheyrityksillä oli tässä siirtymässä erittäin keskeinen, joskin taloushistorian tutkimuksen parissa vähälle huomiolle jäänyt, rooli.

Lähes kaikki maamme merkittävimmät yritykset ovat nimittäin aloittaneet toimintansa perheyrityksinä. Vaikka perheen rooli on aikojen saatossa muuttunut, perheyrittäminen on säilyttänyt elinvoimaisuutensa aina esiteollisen ajan kauppahuoneista ja käsityöläisverstaista nykypäivän kansainvälisiin teollisuusyrityksiin saakka. Näiden yritysten pitkät perinteet näkyvät edelleen osana kaupunkimaisemaa, esimerkiksi Rosenlewin tai Ahlströmin kaltaisten yritysten kohdalla, joilla on ollut lähtemätön vaikutus oman paikallisyhteisönsä sisällä. Perheyrittäminen ei kuitenkaan ole vain suurten yritysten historiaa, vaan perheyrittäjyys on ollut ja on yhä yleisin yrittäjyyden muoto sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Taloustieteen parissa perheyritystutkimuksesta on viimeisten vuosikymmenien aikana muotoutunut kansainvälinen tutkimusala, jonka keskiössä ovat olleet paitsi perheyritysten liiketoiminta sinänsä, myös perheeseen ja yritysten omistusmuotoihin liittyvät muutokset. Juuri perhe- ja omistussuhteilla on olennainen vaikutus perheyritysten liiketoimintaan. Samalla ne myös erottavat perheyritykset muilla tavoin omistetuista yrityksistä. Perheyritysten laaja kirjo onkin muovannut modernista perheyrittäjyystutkimuksesta monitieteisen alan, joka ulottuu aina taloustieteestä sosiologiaan sekä psykologiasta organisaation ja johtamistutkimukseen saakka.

Historiantutkimuksen parissa perheyrityksiä on usein lähestytty annettuina ilmiöinä, ilman että tutkijat olisivat kiinnittäneet huomiota siihen, mistä perheyrittäjyydessä varsinaisesti on kyse. Juuri tähän ongelmaan pureutuu Perheyritysten liiton rahoittama tutkimushanke Suomalainen perheyritys – kasvu ja jatkuvuus. Hankkeen tehtävänä on problematisoida suomalaisen perheyrityksen käsitettä ja rekonstruoida se historiantutkimuksen lähtökohdista 1860-luvulta nykypäivään. Näin ollen hanke kysyy: mikä on ollut perheyritys eri aikoina ja miten se on ilmiönä muodostunut Suomen historian käännekohtien myötä.

Tutkimushankkeen keskiössä on kaksi päälinjaa, joista ensimmäisen muodostavat perheyritysten liiketaloudelliset ja yhteiskunnalliset toimintaedellytykset. Yritysten toimintaympäristö on nimittäin muuttunut 1800-luvulta lähtien useasti, mikä on edellyttänyt perheyrityksiltä kykyä sopeutua näihin muutoksiin. Toisen päälinjan muodostavat perheen ja suvun sekä jatkuvuuden ja kasvun aiheuttamat haasteet yrityksille ja yrittämiselle eri aikoina.

Hanke on haasteellinen, sillä menneisyyden perheyrityksiä koskeva tieto on melko hajanaista. Perheyrityksistä ei ole saatavilla niiden toimintaa valaisevia tilastotietoja, eikä aukottoman, kaikki perheyritykset kattavan kokonaiskuvan rekonstruoiminen historiallisilla aineistoilla ole edes mahdollista. Perheyrityksistä ja -yrittäjistä on kuitenkin runsaasti yrityshistorioita, elämänkertoja, arkistomateriaalia, sanomalehtiartikkeleita ja haastatteluja, joiden pohjalta on mahdollista ryhtyä rakentamaan kuvaa perheyrittämisestä taloudellisena ilmiönä ja samalla muodostaa kuva siitä, miten merkittävä asema toiminnalla on ollut Suomen taloudelle eri aikoina.

Hankkeen tutkijat ovat professori Kirsi Vainio-Korhonen, sekä dosentit Mika Kallioinen, Jarkko Keskinen ja Kari Teräs Turun yliopistosta. He ovat taloushistorian asiantuntijoita, joilla on pitkä kokemus perheiden ja perheyrittämisen merkityksestä suomalaisessa liiketoiminnassa aina keskiajalta nykypäivään saakka.

 

Kirjoittaja on Suomen historian dosentti

JAA ARTIKKELI: Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedin

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *