1900-luku

Hämeenlinnassa toimi 1930-luvulla kolme suomenkielistä oppikoulua: Hämeenlinnan Lyseo, Hämeenlinnan Yhteiskoulu sekä Hämeenlinnan Tyttölyseo. Yhteiskoulun opiskelijat koostuivat lähes yksinomaan tytöistä, sillä valtaosa kaupungin pojista kävi vain heille tarkoitettua lyseota. Eräs lyseon opiskelijoista oli päivittäisiä puuhiaan, haaveitaan, ajatuksiaan ja tulevaisuudensuunnitelmiaan päiväkirjaansa säännöllisesti kirjoittanut Eero Nallinmaa (1917–1998), joka […]

Oppikoulunuorison vapaa-ajan viettoa 1930-luvun Hämeenlinnassa

kirjoittajalta
1
New Yorkin pörssissä meklarit jättivät kesällä 1929 lomansa väliin. Kaikki halusivat hyötyä vilkkaana käyneestä osakekaupasta, sillä arvopapereiden hinnat olivat nousseet vuosia kiihtyvään tahtiin, eikä loppua ollut näkyvissä. Kurssit alkoivat syyskuussa heilahdellen hieman laskea, mutta sijoittajia se ei häirinnyt. Laskua pidettiin yleisesti ohimenevänä ja luonnollisena tasaantumisena. […]

Musta torstai, New York ja Suomi

kirjoittajalta
Suomessa mitattiin perjantaina 1. marraskuutta 2024 ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana hirmumyrskylukemia, kun Rauman Kylmäpihlajan mittausasemalla tuulen keskinopeus eli kymmenen minuutin keskiarvo ylsi 33,5 metriin sekunnissa. Hirmumyrskyn raja on 33 metriä sekunnissa. Laajasta mediahuomiosta huolimatta kyse ei suinkaan ole Suomen ensimmäisestä hirmumyrskyksi kutsutusta myräkästä. Marraskuun kuudentena […]

Hirmumyrskyjä Suomessa

kirjoittajalta
Suomalaisen tunnistaa muilla mailla usein muovinkappaleesta, joka roikkuu takista, repusta tai käsilaukusta. Se saattaa olla Pikku Myyn muotoinen tai kantaa jonkin yrityksen logoa. Heijastinhan se siinä. Yhdysvaltalainen kirjailija Howard Shernoff nosti pari vuotta sitten julkaistussa tarinakokoelmassaan heijastimet todisteeksi suomalaisten yhdenmukaisuutta ja turvallisuutta korostavasta kulttuurista. Hän […]

Heijastimet heilumaan – vaikka väkisin

kirjoittajalta
Historian uudenlainen digitaalinen esittäminen on viime vuosina saanut mitä erilaisimpia muotoja ja teema on ollut esillä myös Turun Historian ja tulevaisuuden museo -hankkeessa. Monen tuoreessa muistissa on varmasti Turku 1827 -virtuaalimaailma tai Hyvinkään asemasta tehty sivusto, jotka molemmat ovat keränneet osakseen ihastuneita katseita. Lisäksi Digimuseossa […]

Väritettyjä kuvia Turun historiallisesta huvielämästä

kirjoittajalta
On tullut kuluneeksi noin sata vuotta siitä, kun yleinen historia – eli nykyinen euroopan ja maailmanhistoria – erkaantui Suomen historian oppiaineesta omaksi oppiaineekseensa Turun yliopistossa. Erkaantuminen ei ollut mikään rutiininomainen hallinnon päiväkäsky, vaan kuten olettaa saattaa, liittyi erkaantumiseen hieman vanhaa kunnon dramatiikkaa ja kädenvääntöä. Tässä […]

Sata vuotta sitten: Suomen ja yleisen historian erkaantumisen hetket ja ...

kirjoittajalta
Kieltolain kumoaminen vuonna 1931 suoritetun kansanäänestyksen jälkeen vaikutti osaltaan siihen, että Helsingissä perustettiin vielä samana vuonna Suomen Akateeminen Raittiusliitto (SARL) suorittamaan raittius- ja valistustyötä, mm. julkaisemalla Raitis Ylioppilas-lehteä. Sen jäsenjärjestöjä syntyi monille korkeakoulupaikkakunnille. Esimerkiksi Turkuun perustettiin Turun Ylioppilaitten Raittiusyhdistys (TYRY). Jyväskylän opettajaseminaarista oli tullut vuonna […]

Turun ja Jyväskylän opiskelijoita raittiusvalistuskiertueella

kirjoittajalta
Lukiessa tyttökoululaisen ystäväkirjan kirjoituksia 1900-luvun alkuvuosilta, ilmaisu ’Suomen lapsi’ toistuu; suomalaisuus solmiutui kokemukseen identiteetistä. Koulutoverit, opettajat ja sukulaiset kirjoittivat runon toisensa viereen rakentaen ymmärrystä ajastaan ja yhteisöstään. Ystäväkirjan pienessä palassa menneisyyttä oli kansalaisuuden rakentamiselle tyypillisiä aineksia. Sivistyksen arvostuksesta kertoi paikka, koulunpenkki, jossa ystäväkirjaa kirjoitettiin. Kielitaistelun […]

Mitä kansalaisuus merkitsi 1900-luvun alun tytölle?

kirjoittajalta
Ateneumissa avautui viime syksynä impressionismin kaikuja Suomen taiteessa esitellyt näyttely Väriä & valoa. Alfred Finchin, Magnus Enckellin, Ellen Thesleffin ja muiden 1900-luvun alun väritaiteen edustajien maalausten joukossa oli myös turkulaisen Santeri Salokiven öljyvärityö Näkymä Turusta. Vaikka uusimpressionismiin liitetty sateenkaarivärien hehku yhdisti monia suomalaistaiteilijoita ensimmäistä maailmasotaa […]

Santeri Salokivi ja valon Turku

kirjoittajalta