Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa alkoi tammikuussa 2024 tutkimushanke, jossa tarkastellaan Turkua ja Pariisia ooppera- ja teatterikaupunkeina vuosina 1790–1840. Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittamassa hankkeessa Opera i periferin? Åbo och Paris som musik- och teaterstäder 1790–1840 analysoidaan kulttuurista vuorovaikutusta Turun ja Pariisin välillä ja tutkitaan, miten musiikki- ja teatterielämä myötävaikuttivat porvarillisen julkisuuden ja kansalaisihanteiden muotoutumiseen. Polttopisteessä on erityisesti ranskalainen koominen ooppera (opéra-comique), jossa käsiteltiin yhteiskunnallisia teemoja ja esitettiin poliittisia kannanottoja valistuksen keskustelukulttuurin hengessä. Hankkeen lähdepohjan ja Turun ohjelmiston selvittämistä varten on vuonna 2023 saatu yksivuotinen rahoitus Suomen Tiedeseuralta.

Tutkimus monipuolistaa käsitystä Turun ja Suomen musiikki- ja teatterihistoriasta, jota on aiemmin tutkittu kansallisvaltiokeskeisesti ja jopa nationalistisesta näkökulmasta, jonka mukaan Suomessa ei olisi ollut maininnan arvoista teatteri- tai musiikkielämää ennen kansallisromantiikkaa tai 1870-luvun suomenkielistä teatteria. Kuitenkin 1700- ja 1800-lukujen kulttuurielämää tulee ymmärtää kosmopoliittisena, näkökulmasta ja kulttuuri ymmärretään rajoja ylittävänä vuorovaikutuksena. Kosmopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna opéra-comqiue on tärkeä genre, joka oli suosittua Euroopassa 1700-luvulla ja 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Kosmopoliittisuudessaan myös Turun teatteri- ja musiikkielämä ei oleellisesti poikennut muiden vastaavankokoisten eurooppalaisten kaupunkien kulttuuritarjonnasta, eikä se myöskään ollut huonompi tai heikompi vain siksi, että sen mallit tulivat manner-Euroopasta eikä kansallisesta itsetarkastelusta.

Hankkeessa haetaan vastauksia neljään eri pääkysymykseen: Miten Turun konsertti- ja teatteriohjelmisto vertautuu Pariisin ohjelmistoon, millaisia versioita teoksista esitettiin Turussa verrattuna Pariisiin, millaisia käsityksiä yhteiskunnasta, kanssakansalaisuudesta ja moraalista Turussa esitetyt teokset peilaavat sekä mitä reittejä pitkin teokset kulkeutuvat Turun, Tukholman ja Pariisin välillä? Lisäksi hankkeessa pyritään monipuolistamaan ja kyseenalaistamaan tiukkaa jakoa keskustaan ja periferiaan. Hankkeen tutkijoille Turku ei ole periferiaa, vaan kulttuurikaupunki, jolla oli merkittäviä yhteyksiä Pariisin kaltaiseen keskeiseen eurooppalaiseen metropoliin. Tutkimuskysymyksiin vastataan aate- ja kulttuurihistorian metodien avulla. Historiallisia ilmiöitä ylikansallisesta näkökulmasta tarkasteleva risteävä historia (histoire croisée) on hankkeelle olennainen tutkimussuuntaus, jossa eri paikallisia historiallisia ilmiöitä ja näiden välistä vuorovaikutusta tarkastellaan rinnakkain. Hankkeessa tutkitaan musiikkia ja näytelmäkirjallisuutta osana seurallisuutta, porvarillista julkisuutta ja sirkulaatiota. Librettojen, partituurien ja käännösten lisäksi hankkeessa käytetään lähteinä säveltäjien, näytelmäkirjailijoiden sekä seurapiiritoimijoiden kirjeenvaihtoa ja muita egodokumentteja. Hankkeen tutkijoita kiinnostaa siis taiteen ja politiikan kytkökset 1700- ja 1800-lukujen vaihteen Euroopassa.

Projektia johtaa Suomen historian professori Charlotta Wolff, joka on tutkinut Skandinavian, Suomen ja muun Euroopan välistä älyllistä vuorovaikutusta 1700- ja 1800-luvuilla, identiteettejä ja omakuvia, eliittien historiaa, kulttuurista liikkuvuutta sekä käsitehistoriaa. Ranskalaista koomista oopperaa Wolff on tutkinut aikaisemmin projektissaan Comic opera and society in France and Northern Europe, ca 1760–1790 (Suomen Akatemia/Helsingin yliopisto), jossa hän tarkasteli ranskalaisen koomisen oopperan merkitystä julkisen mielipiteen kehittymisessä 1700-luvun Ranskassa ja Skandinaviassa. Uudessa hankkeessa nämä kysymykset tuodaan paikallistasolle ja sidotaan ohjelmiston ylirajaiseen luonteeseen. Wolffin lisäksi hankkeessa työskentelevät Åbo Akademin pohjoismaisen historian professori Johanna Ilmakunnas, tutkijatohtori Topi Artukka, väitöskirjatutkija Heidi Tähtinen sekä tutkimusavustaja Mikko Saira. Ilmakunnas on kulttuurihistorioitsija, joka on tutkinut aineellista kulttuuria, työn kulttuurihistoriaa, perhettä, sukupuolta ja kuluttamista Ruotsissa ja Suomessa 1700–1800-luvulla. Hankkeessa hän tutkii erityisesti oopperan aineellista historiaa, kuten artistin työn tai ohjelmiston säilymisen materiaalisia edellytyksiä. Artukka on postdoc-tutkija, joka on erikoistunut 1800-luvun porvarillisen eliitin kulttuurihistorian tutkimukseen. Hankkeessa hän tutkii seurallisuuden ja teatterin välistä yhteyttä 1800-luvun alun Turussa. Tähtinen on väitöskirjatutkija Turun yliopistossa ja Université d’Aix-Marseillessa. Hänen väitöskirjansa käsittelee libretisti Constance de Salmia (1767–1845) ja tämän pariisilaissalonkia Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa. Sairan on puolestaan tarkoitus aloittaa tammikuussa 2025 väitöskirjan kirjoittaminen musiikin sirkulaatiosta Pohjois-Euroopassa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa.

Hanke on nelivuotinen ja kestää vuoden 2027 loppuun asti. Hankkeessa kirjoitetaan kaksi väitöskirjaa ja lukuisia yhteisartikkeleita. Tuloksia ja lähteitä avataan hankkeen verkkosivuilla, jotka avataan osoitteessa utu.fi/opera. Hankkeen avausseminaari järjestetään 13.5.2024 Turun yliopiston Arcanum-rakennuksessa huoneessa A355/357 klo. 12-16. Ilmoittautumiset seminaariin sähköpostitse osoitteeseen charlotta.wolff@utu.fi 2.5.2024 mennessä.

Charlotta Wolff ja Mikko Saira