Väitöskirjassatutkimuksessani tarkastelin työterveyshuollon terveystarkastusten sisältöä ja kirjaamista, erityisesti psykososiaalisten riskitekijöiden kirjaamista. Samalla tutkin voidaanko psykososiaalisia riskitekijöitä tunnistaa näistä kirjauksista automaattisesti tekoälyn avulla.  Työterveyshoitajien terveystarkastuksissa kirjaamat psykososiaaliset riskitekijät korreloivat merkittävästi alhaiseen koettuun työkykyyn sekä lääkärin kirjoittamaan B-lausuntoon eläkettä, pitkittynyttä sairauspoissaoloa tai kuntoutusta varten. Työn psykososiaalisilla riskitekijöillä tarkoitetaan niitä työhön, työympäristöön ja työn organisointiin liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän terveyteen, työkykyyn ja työhyvinvointiin. Näitä on esimerkiksi yrityksen ilmapiiri, johtaminen, työn vaikutusmahdollisuudet, ihmissuhteet ja roolit organisaatiossa.

Työn psykososiaalisten riskien hallinnalla on myös liiketaloudellista merkitystä. Riskien hallinnalla tuetaan työntekijöiden hyvää terveyttä, työkykyä sekä hyvinvointia ja samalla parannetaan organisaation tuottavuutta (Eurofund 2015, Leka ym. 2015, Bliese ym. 2017). Työhön liittyvät psykososiaaliset riskit voivat aiheuttava stressiä, sairauspoissaoloja ja varhaiseläkkeelle siirtymistä (European Agency for Safety ja Health at Work 2008, Leka ym. 2003, Slany ym. 2013). Terveystarkastus on työterveyshuollon tärkeimpiä työkaluja työkyvyn kartoittamiseen ja tukemiseen (Leino ym. 2014.)

Väitöskirjatutkimuksessani työterveyshoitajien terveystarkastuksissa kirjaamat psykososiaaliset riskitekijät yleisimmin liittyivät työympäristöön ja välineisiin, näitä ovat esimerkiksi melu, huono valaistus ja huono ergonomia. Toiseksi eniten ne liittyivät työn ja muun elämän yhteensovittamiseen, jonka kirjaukset sisälsivät muun muassa seuraavia riskitekijöitä: heikkous työpäivän jälkeen, ei resursseja mihinkään fyysiseen harrastukseen työpäivän jälkeen, yksinäisyys, avioero tai ongelmia perhe-elämässä. Psykososiaalisia riskitekijöitä kirjattiin useammin niissä terveystarkastuksissa, jotka johtivat B-lausuntoihin eläkettä, pitkiä poissaoloja tai kuntoutusta varten. Tämän tutkimuksen mukaan psykososiaalisten riskitekijöiden kirjaaminen työterveyshuollon terveystarkastuksissa voi ennustaa työkyvyn menetystä. Työn hallinta ja urakehitys oli yleisin psykososiaalinen riskitekijä työntekijöillä, joilla oli lääkärin B-lausunto kirjattuna. Lausekkeita, jotka liittyivät urakehitykseen psykososiaalisena riskitekijänä, olivat ”ei voi edetä urallaan”, “tekee hankalaa työtä”, “osallistui YT- neuvotteluihin” tai “raskas työ”.  Työterveyshoitajat kirjasivat eniten psykososiaalisia riskitekijöitä terveystarkastuksissa, joissa työntekijän työkyky oli alentunut. 

Jatkotoimenpiteenä lähes kaikissa (98 %) terveystarkastuksissa todetuille psykososiaalisille riskitekijöille työterveyshoitajat ohjasivat työtekijän työterveyslääkärin vastaanotolle, joka saattaa medikalisoida nämä usein työpaikan ongelmat.  Työterveyslääkärin vastaanottokäynnin lisäksi tarvitaan muita toimia. Työntekijä voi olla aktiivinen omaan esihenkilöönsä ja työpaikkaansa työolojen ja työympäristön kehittämisessä. Tarvitaan myös enemmän työyhteisötasoisia toimia yksilötasoisten rinnalla, tarvitaan työntekijää tukevia sekä työympäristöä tukevia toimia. Työterveyshuollolla yksinään, ilman yhteistyötä työntekijän tai työnantajan kanssa, ei ole välineitä tai mahdollisuuksia vaikuttaa tai tehdä toimenpiteitä työn psykososiaalisiin riskitekijöihin, kuten esimerkiksi työmäärän ja työtahtiin, urakehitykseen tai organisaatiokulttuuriin ja toimintaan liittyviin riskeihin. Siksi työyhteisön, esihenkilön ja työntekijän tiivis yhteistyö on välttämätöntä. Työterveyshuollon tulisi myös tarjota työnantajille terveystarkastuksissa saatua työyhteisö- ja työympäristötason arvokasta tietoa psykososiaalisista riskitekijöistä noudattaen samalla henkilökohtaista tietosuojaa ja varmistamalla työntekijän oikeuden yksityisyyden suojaan.

Leena Uronen

Mehiläinen Työelämäpalvelut

Kirjoittaja on terveystieteiden tohtori ja työterveyshoitaja. Hän työskentelee Mehiläisessä työterveyden kehittämispäällikkönä, jossa hänen vastuualueenaan on työterveyshoitajien työn kehittämisen lisäksi työterveyden laatu.

leena.uronen(at)mehilainen.fi

Lähteet:

Bliese, P. D., Edwards, J. R., & Sonnentag, S. 2017. Stress and well-being at work: a century of empirical trends reflecting theoretical and societal influences. J. Appl. Psychol, 102, s. 389–402.

Eurofund, 2015. Psychosocial work environment: Health and well-being at work – Q2 2014-Q1 2015. (EurWORK topical update). Luettavissa: https://www.eurofound.europa.eu/publications/report/2015/eu-member-states/psychosocial-work-environment-health-and-well-being-at-work-q2-2014-q1-2015-eurwork-topical-update.

European Agency for Safety and Health at Work. 2008.  EU-OSHA Annual report 2007: bringing safety and health closer to European workers. Luettavissa: https://osha.europa.eu/en/publications/eu-osha-annual-report-2007-bringing-safety-and-health-closer-european-workers.

Leino, T., Rautio, M., Kanervisto, M., Tilli, J. & Kaleva, S. 2014. Terveystarkastuskäytännöt työterveyshuollossa. Turkimusraportti. Työterveyslaitos 2014. Luettavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/120383/Terveystarkastuskaytannot_suomalaisessa_tyoterveyshuollossa.pdf?sequence=1jaisAllowed=y.

Leka, S., Griffiths, A. & Cox, T. 2003. Work organization and stress; systematic problem approaches for employers, managers, and trade union representatives. Geneva: WHO. Luettavissa: https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/42625/9241590475.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Leka, S., Jain, A., Iavicoli, S.& Di Tecco, C. 2015. An evaluation of the policy context on psychosocial risks and mental health in the workplace in the European Union: achievements. challenges, and the future. BioMed Res. Int., 2015:213089.

PRIMA-EF EUROOPPALAISIA LINJAUKSIA PSYKOSOSIAALISTEN RISKIEN HALLINTAAN Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille. Työterveyslaitos. Luettavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134925/PRIMA-EF%20Eurooppalaisia%20linjauksia%20psykososiaalisten%20riskien%20hallintaan.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Slany, C., Schütte, S., Chastang, J-F., Parent-Thirion, A., Vermeylen, G. & Niedhammer, I. Psychosocial work factor and long sickness absence in Europe. Int J Occ. and Env. Health, 20(1), s. 16–25.

Uronen, L. PSYKOSOSIAALISTEN RISKITEKIJÖIDEN KIRJAAMINEN TYÖTERVEYSHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSISSA Koneoppimisen mahdollisuuksia automaattiseen tekstintunnistukseen. Turun yliopisto. Luettavissa: https://www.utupub.fi/handle/10024/154542