Synnyttäminen on Suomessa lääketieteellisillä mittareilla mitattuna erittäin turvallista, ja Suomi kuuluu äitiyshuollon kärkimaihin alhaisen äitiys- ja imeväiskuolleisuuden vuoksi. Silti synnytyksiin liittyviä potilasvahinkoja raportoidaan ja korvataan vuosittain. Potilasvahinko tarkoittaa terveyden- tai sairaanhoidossa tapahtuvaa henkilövahinkoa, kuten terveyden heikentymistä, vammaa, sairautta tai kuolemaa. Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee potilasvahinkoilmoitukset ja arvioi, onko kyseessä korvattava vahinko. Potilasvahinkojen tarkastelu tuo synnytysten turvallisuuteen tärkeän näkökulman, auttaa tunnistamaan parannettavat alueet ja tarjoaa tietoa vahinkojen ehkäisemiseksi.

Keväällä 2024 julkaistussa tutkimuksessamme analysoimme vuosien 2012–2022 aikana tehtyjä synnytyksiin liittyviä potilasvahinkoilmoituksia. Tavoitteenamme oli tunnistaa, mitä potilasvahinkoja synnytyksissä on ilmennyt, miksi ne ovat tapahtuneet ja mitä voidaan tehdä, jotta vastaavat virheet voitaisiin estää tulevaisuudessa. Tutkimusvuosina tapahtui yhteensä 849 raskauden tai synnytyksen hoitoon liittyvää potilasvahinkoa, joista 224 (26,4%) sai myönteisen korvauspäätöksen. Korvatuista vahingoista 59% koski synnyttäjälle ja 41% vastasyntyneelle aiheutunutta vahinkoa. Yleisin korvattavan vahingon peruste oli hoitovahinko (97,3%) eli potilasvahinko aiheutui potilaan tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä.

Potilasvahinkoilmoituksia tehtiin ja korvattiin keisarileikkausten ja imukuppisynnytysten yhteydessä enemmän kuin alatiesynnytysten. Vaikka yhteys todettiin, tämä ei kuitenkaan tarkoita, että synnytystapa olisi ollut suora syy-seurausyhteydessä potilasvahinkoon. Havaitsimme kuitenkin, että virtsateihin ja suolistoon kohdistuneet vauriot keisarileikkauksen yhteydessä olivat melko yleisiä. Muita tavallisia synnyttäjälle aiheutuneita potilasvahinkoja olivat infektio, kipu, verenvuoto ja istukan osien jääminen kohtuun. Nämä eivät kuitenkaan usein johtaneet korvauksiin, koska niitä pidetään yleisinä synnytykseen liittyvinä komplikaatioina, joilla ei ole todennäköistä yhteyttä epäasianmukaiseen hoitoon. Useimmiten korvattuja potilasvahinkoja synnyttäjillä puolestaan olivat palovammat (esimerkiksi liian kuumista lämpötyynyistä kivunlievityksessä) sekä sulkijalihasvaurioiden tai muiden repeämien diagnoosi- tai hoitoviiveet tai epätäydelliset korjaukset. Lukumäärällisesti näitä vahinkoja oli kuitenkin vain vähän.

Yleisin ja useimmiten korvattu vastasyntyneelle aiheutunut potilasvahinko oli synnytyksen aikainen hapenpuute. Sikiön voinnin puutteellinen seuranta tai tulkinta ja synnytyksen päättämisen viive olivat keskeisiä syitä näille potilasvahingoille. Tutkimustuloksemme tukevat aiempia havaintoja, jotka korostavat sikiön hapenpuutteen oikea-aikaisen tunnistamisen ja synnytyksen oikea-aikaisen päättämisen merkitystä synnytysturvallisuuden peruspilareina. Jatkotutkimuksemme keskittyykin tarkemmin sikiön hapenpuutteeseen johtaneiden potilasvahinkojen taustatekijöiden selvittämiseen.

Tutkimuksemme tarjosi arvokasta tietoa synnytysturvallisuuden parantamiseksi Suomessa ja vahvisti synnyttäjän näkökulmaa aiheeseen, sillä kyse on synnyttäjien itsensä raportoimista vahingoista, ei terveydenhuollon organisaatioiden. Vahinkoilmoituksia voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän synnytysturvallisuuden kehittämisessä, erityisesti riskien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä. Synnytyksen turvallisuuden parantaminen on yhteinen tavoite, jossa jokaisella tiedon ja kokemuksen jakamisella on merkitystä. Toivomme, että tutkimuksemme herättää keskustelua ja edistää entistä tehokkaampiin toimenpiteisiin synnytyksissä tapahtuvien potilasvahinkojen vähentämiseksi.

Jaana Lojander

Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Kirjoittaja on väitöskirjatutkija, terveystieteiden maisteri ja kätilö

Lähteet:

Kekki, M., Salonen, A., Tihtonen, K., Mattila, V. M., Gissler, M., & Huttunen, T. T. (2020). The incidence of birth injuries decreased in Finland between 1997 and 2017: A nationwide register study. Acta paediatrica (Oslo, Norway : 1992), 109(12), 2562–2569. https://doi.org/10.1111/apa.15267

Lojander, J., Welling, M., Axelin, A., Härkänen, M., Kopra, J., & Lamminpää, R. (2024). Obstetric claims in Finland 2012-2022-A nationwide patient insurance registry study. Acta obstetricia et gynecologica Scandinavica, 10.1111/aogs.14869. Advance online publication. https://doi.org/10.1111/aogs.14869 

Official Statistics of Finland 2022. Perinatal Statistics – Parturients, Deliveries and Newborns 2022. Statistics of Finland; 2023. Accessed December 10, 2023. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147689/Perinataalitilasto%20%e2%80%93%20synnytt%c3%a4j%c3%a4t%2c%20synnytykset%20ja%20vastasyntyneet%202022.pdf?sequence=8&isAllowed=y

Potilasvakuutuskeskus n.d.. Korvattavat vahingot. Saatavilla osoitteessa https://www.pvk.fi/vahinkoilmoitus/korvattavat-vahingot/#:~:text=Hoitovahinko%20on%20tyypillisin%20potilasvakuutuksesta%20korvattava,tai%20hoidettu%2C%20vaikka%20olisi%20pit%C3%A4nyt

Pyykönen A. Quality and Patient Safety in Obstetric Care: Benchmarks for Improvement. University of Helsinki, Academic dissertation; 2017. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/74fadad4-4573-4392-91de-cbd895c6cab6/content Suomen Lääkäriliitto 2021. Potilasvahingot, hoitohaitat ja hoitovirheet. Saatavilla osoitteessa https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/potilas-laakarisuhde/potilasvahingot-hoitohaitat-ja-hoitovirheet/#:~:text=Potilasvakuutuslain%20tavoitteena%20on%20puolueeton%20ja,tarvitse%20osoittaa%20tuottamusta%20tai%20laiminly%C3%B6nti%C3%A4