How to effectively engage children in a discussion about factors that influence their health and behavior is a research topic that researchers in the field of children’s health promotion are always interested in. Meanwhile, existing research indicates that children and adolescents still lack sufficient opportunities to have their voices heard and taken seriously during the…
Tekijä: jmmloj
Hoitokodin arki voi olla aktiivisempaa ilman ylimääräisiä resursseja
Suurin osa ympärivuorokautisessa hoidossa asuvista ikääntyneistä henkilöistä tarvitsee erilaisten toimintakykyvajeiden takia apua fyysisten aktiviteettien aloittamiseksi ja toteuttamiseksi. Ikääntyneiden arjen passiivisuus ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä on nykyisellään ongelma, joka voi johtaa nopeastikin yksilön toimintakyvyn laskuun, vähentyneeseen itsenäisyyteen ja kasvavaan hoidon tarpeeseen (Baldelli ym., 2021; Cunningham ym., 2020). Väitösprojektissani teimme vuoden ajan kehitystyötä yhdessä tutkimuspartnereideni kanssa lisätäksemme ikääntyneiden…
Synnytyssairaaloiden imetysohjaukseen panostaminen on äiti- ja vauvamyönteinen teko
Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee ensi-imetyksen aloitusta tunnin sisällä syntymästä ja kuuden kuukauden täysimetystä. Suomessa kansalliset imetyssuositukset ohjaavat täysimettämään vähintään neljä kuukautta. Lähes kaikki äidit aloittavat imetyksen ja vähintäänkin osittaisimettävät synnytyssairaalasta kotiutuessa. Valitettavan monella täysimetyksen kesto ei kuitenkaan vastaa toiveita. Kahden kuukauden ikäisistä vauvoista vain reilu puolet on Suomessa täysimetettyjä. Imetys päättyy suosituksiin nähden aivan liian…
Kohti lapsinäkökulmaisempaa kuntoutushoitotyötä
Mitä vastajulkaistu väitöskirjani tarkoittaa hoitajien työyhteisölle, joka haluaisi toteuttaa tutkimuksessa kehittämääni Lasten kuntoutushoitotyön dialogista mallia? Malli sisältää teoreettiset perustelut lasten vaikuttajuuden toteutumisen tärkeydelle sekä käytännön keinoja sen mahdollistamiseen kuntoutushoitoyössä. Viime viikolla pohdin Lapsinäkökulma-blogissa (https://lapsinakokulma.wordpress.com/2024/02/15/vaitoskirjani-lapsen-nakokulmasta/), miltä väitöskirjani voisi näyttää erityiseksi määritellyn lapsen silmissä. Tämä kirjoitus on tavallaan jatkoa sille, koska käsittelin kirjoituksessani väitöskirjan muita osia, mutta…
Lihavuuden stigma voi varjostaa hyvää raskaus- ja synnytyskokemusta
Ylipainoisten (BMI ≥ 25) ja merkittävästi ylipainoisten eli lihavien (BMI ≥ 30) synnyttäjien osuus on Suomessa ja muissa länsimaissa kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Tällä hetkellä lähes puolet synnyttäjistä Suomessa on ylipainoisia ja viidesosa lihavia. Lihavuuteen liittyy paljon negatiivisia asenteita ja ennakkoluuloja niin terveydenhuollossa kuin yhteiskunnassa yleisesti. Lihavuuden stigma on läsnä myös äitiyshuollon kohtaamisissa ja se…
Toimintaa ohjaavat uskomukset ja potilaan kuulluksi tuleminen
Jonkin aikaa sitten luin tutkimuksen, josta ajattelin, että vau, tässä on todella päästy pintaa syvemmälle ja käsiksi sellaisiin oleellisiin asioihin, joiden ymmärtämisestä on hyötyä tutkimuksen kontekstin ulkopuolellakin. Handberg ja Voss (2018) tutkivat AAC:n eli puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien (eli esteettömän viestinnän) käyttöä intuboitujen potilaiden kanssa teho-osastolla. Tutkimusprojektiin sisältyi sairaanhoitajien sekä toiminta- ja fysioterapeuttien koulutusta…
Päivänsäde viimeinen – vinkkejä kaamosoireiden taltuttamiseen
Syksyn edetessä valon määrä vähenee ja pimeys laskeutuu päivä päivältä aikaisemmin. Unen tarve lisääntyy, mieliala on matalampi, makeahammasta kolottaa ja vapaa-ajan menojen sijaan tekisi mieli käpertyä sohvan nurkkaan. Kuulostaako tutulta? Mikäli vastasit kyllä, et ole yksin. Jopa 85 % suomalaisista kokee valon määrän vähentymisen vaikuttavan hyvinvointiin. Kaamosoireista (kaamosväsymys, -rasitus, engl. subsyndromal winter seasonal affective disorder)…
Diagnostinen prosessi edellyttää tiimityötä potilasturvallisuuden parantamiseksi
Asianmukainen ja oikea-aikainen diagnostiikka on tärkeä osa potilaan hoitoketjua. Diagnostiset virheet ovat kuitenkin viime vuosina nostettu esiin yhdeksi keskeisimmiksi potilasturvallisuutta vaarantaviksi tekijöiksi (1-2). Yhdysvaltalaisen kansallisen lääketieteellisen akatemian (The National Academy of Medicine, NAM) julkaiseman raportin “Improving diagnosis in health care” mukaan, diagnostisia virheitä esiintyy kaikissa hoitoympäristöissä aiheuttaen merkittävälle osalle potilaista viivästynyttä tai haitallista hoitoa sekä…
Does artificial intelligence pose a threat to safe nursing care?
In the end of November 2022 the world as we know it took I slight turn, as OpenAI released the prototype of ChatGPT, a chatbot and virtual assistant built upon language processing models trained with vast amounts of openly accessible data. The system made headlines internationally and provoked global debate of its potential usefulness, but…
Terveyttä tieteestä -blogi muuttaa!
Kuluneiden vuosien aikana Terveyttä tieteestä -blogi on ollut terveydenhuollon ammattilaisten, tutkijoiden ja muiden tiedonjanoisten lukijoiden tärkeä tietolähde. Blogi on tarjonnut tuoretta tutkimustietoa kliinisessä työssä toimiville ammattilaisille ymmärrettävässä muodossa, ja sen suosio on kasvanut tasaisesti vuodesta 2014 lähtien. Nyt, innostuneena ja odottavin mielin, voimme ilmoittaa blogin uudesta kodista Turun yliopiston blogialustalla. Alkuperäinen Terveyttä tieteestä -blogin idea…