Mielenterveys on olennainen osa terveyttä ja hyvinvointiamme. Se vaikuttaa siihen, miten koemme ja käsittelemme elämän erilaisia tapahtumia, mitä ajattelemme itsestämme ja ympäröivästä maailmasta sekä miten selviydymme päivittäisistä haasteista. Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, joka antaa ihmiselle mahdollisuuden selviytyä elämän stressistä, toteuttaa kykyjään, oppia ja työskennellä hyvin sekä antaa panoksensa ympäröivään yhteisöön. Mielenterveyden osatekijöitä ovat niin yksilölliset tekijät, sosiaalinen ympäristö, kulttuurilliset arvot ja uskomukset kuin yhteiskunnan rakenteelliset seikat. Yksi merkittävä yksilöllisen hyvän mielenterveyden osatekijä on tunnetaidot.
Tunnetaidot ovat elämäntaitoja, jotka auttavat meitä tunnistamaan omia tunteitamme ja ymmärtämään niiden syitä. Ne auttavat myös säätelemään reaktioitamme kuhunkin tilanteeseen sopivalla ja rakentavalla tavalla. Hyvät tunnetaidot auttavat kehittämään ja ylläpitämään parempia ihmissuhteita niin henkilökohtaisessa elämässä kuin työelämässä. Tunnetaitojemme ansiosta pystymme näkemään asioissa erilaisia perspektiivejä, ratkaisemaan ongelmia monipuolisemmin ja käyttäytymään vastuuntuntoisesti niin itseämme kuin toisiammekin kohtaan.
Tunnetaidot ovat yhteydessä subjektiivisesti koettuun hyvinvointiimme. Subjektiivisella hyvinvoinnilla (subjective well-being, SWB) tarkoitetaan sitä, miten ihminen itse kokee ja arvioi elämänsä ja sen tietyt osa-alueet. Tunnetaidot antavat meille resilienssiä eli psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuutta, kun kohtaamme elämässämme vaikeuksia ja stressaavia tilanteita. Ihmiset, jotka pystyvät tunnetaitojen ansiosta paremmin käsittelemään stressiä ja siihen liittyviä häiritseviä tunteita riittävän tehokkaasti, kokevat yleensä suurempaa tyytyväisyyttä elämässään. Erityisesti kyky tunnistaa ja ymmärtää mitä tunteita tuntee ja miksi, sekä kyky korjata omaa mielialaansa, liittyvät suurempaan elämäntyytyväisyyden kokemiseen. Tunteiden tarkasteluun voi myös jumiutua liikaa. Joissain tapauksissa tunteiden tunnistaminen ja tarkastelu voi olla yliaktiivista, lisäten ihmisen ahdistuneisuutta. Tällaisesta on kyse silloin, kun mieli takertuu liiallisesti erityisesti negatiivisten tunteiden tunnistamiseen ja tarkasteluun, eikä pysty löytämään keinoja ahdistuksen lievittämiseen.
Tunnetaidot eivät ole synnynnäisiä ominaisuuksia, vaan perusta niille luodaan vuorovaikutussuhteessa vanhempiin. Vaikka lapsuudenkodin malli tunnetaitojen suhteen olisi ollut puutteellinen, niin tunnetaitoja voi onneksi oppia ja vahvistaa myös myöhemmässä elämässä. Annetaan elämässämme tilaa tunteille, tunnistetaan ja tarkastellaan niitä itsessämme ilman tuomitsemista ja opetellaan hallitsemaan niitä rakentavasti. Tunnetaidot ovat voimavara, joiden avulla mieli voi hyvin.
Maija Salokivi
Jyväskylän yliopisto
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija, FM ja musiikkiterapeutti, jonka tutkimuksen keskiössä ovat tunnetaidot ja niiden arviointi.
Lähteet:
Blasco-Belled, A., Rogoza, R., Torrelles-Nadal, C., et al. (2020). Emotional Intelligence Structure and Its Relationship with Life Satisfaction and Happiness: New Findings from the Bifactor Model. Journal of Happiness Studies, 21, 2031–2049. https://doi.org/10.1007/s10902-019-00167-x
Panel on Measuring Subjective Well-Being in a Policy-Relevant Framework; Committee on National Statistics; Division on Behavioral and Social Sciences and Education; National Research Council; Stone, A. A., & Mackie, C. (Eds). (2013). Subjective Well-Being: Measuring Happiness, Suffering, and Other Dimensions of Experience. Washington, DC: National Academies Press. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK179225/
Park, J., & Naragon-Gainey, K. (2020). Is more emotional clarity always better? An examination of curvilinear and moderated associations between emotional clarity and internalising symptoms. Cognition & emotion, 34(2), 273–287. https://doi.org/10.1080/02699931.2019.1621803
Suomen mielenterveys ry [MIELI ry] (2022). Mistä mielenterveys rakentuu? https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/mista-mielenterveys-rakentuu/
World Health Organization (2022). Mental health. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/mental-health-strengthening-our-response
Xu, X., Pang, W., & Xia, M. (2020). Are emotionally intelligent people happier? A meta-analysis of the relationship between emotional intelligence and subjective well-being using Chinese samples. Asian Journal of Social Psychology, 24, 477–498. https://doi.org/10.1111/ajsp.12445