Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee ensi-imetyksen aloitusta tunnin sisällä syntymästä ja kuuden kuukauden täysimetystä. Suomessa kansalliset imetyssuositukset ohjaavat täysimettämään vähintään neljä kuukautta. Lähes kaikki äidit aloittavat imetyksen ja vähintäänkin osittaisimettävät synnytyssairaalasta kotiutuessa. Valitettavan monella täysimetyksen kesto ei kuitenkaan vastaa toiveita. Kahden kuukauden ikäisistä vauvoista vain reilu puolet on Suomessa täysimetettyjä. Imetys päättyy suosituksiin nähden aivan liian…
Mitä jokaisen hoitotyön ammattilaisen tulisi tietää generatiivisesta tekoälystä?
Generatiivinen tekoäly ja suuret kielimallit tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia hoitotyön tehostamiseen, tarjoten työkaluja diagnoosien tarkentamiseen, hoitosuunnitelmien räätälöintiin sekä potilasviestinnän parantamiseen. Esimerkiksi tekoälyn avulla voidaan analysoida suuria määriä potilastietoja nopeasti, mikä mahdollistaa yksilöllisten terveysriskien ennustamisen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelun. Samoin, kielimallit voivat auttaa laatimaan ymmärrettäviä ja selkeitä hoito-ohjeita potilaille, sekä tarjota tukivälineitä monimutkaisten lääketieteellisten tietojen käsittelyyn. Yleisimpiin…
Lakisääteisyys ei riitä – Monialainen yhteistyö edellyttää toimintaa tukevia rakenteita ja toimintakulttuurin muutosta hyvinvointialueilla
Lainsäädäntö edellyttää hyvinvointialueilla monialaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä (1–3). Sosiaali- ja terveys- (sote) alan lisäksi, hyvinvointialueella toteutettava monialainen yhteistyö kattaa myös opetus- ja kasvatusalat. Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettava oppilashuoltotyö on yksi esimerkki tämänkaltaisesta monialaisesta toimintamallista. (4.) Monialaisella yhteistyöllä tavoitellaan palvelujen käyttäjälle joustavaa, kokonaisvaltaista ja asiakaslähtöistä palvelua tai hoitoa (5). Toiminnan sujuvan toteuttamisen edellytyksenä on, että…
Kohti toimivampaa yhteistyötä: ammattiryhmien välisen yhteistyön kompetenssialueet tukena monialaisen koulutuksen suunnittelussa
Paremmat hoitotulokset, joustavammat, potilaskeskeiset palvelut, parempi potilasturvallisuus ja tyytyväisemmät potilaat. Näitä kiistattomia hyötyjä lupaa sosiaali- ja terveysalalla (sote-alalla) toteutettava ammattiryhmien välinen yhteistyö. (1.) Monialaisen koulutuksen merkitys ammattiryhmien välisen yhteistyöosaamisen kehittymisessä tunnustetaan laajalti (2–3), mutta mitä monialaisessa koulutuksessa tulisi sitten opettaa, jotta yhteistyöosaaminen karttuisi? Monialaisen koulutuksen suunnittelun perustana voidaan hyödyntää ammattiryhmien välisen yhteistyön kompetenssialueita, joiden avulla…
Terveyttä tieteestä -blogi täytti 10 vuotta!
Kymmenen vuotta sitten, 12.3.2014, hoitotieteen laitoksen professori sekä Connected Health -alaohjelman johtaja Sanna Salanterä kirjoitti blogin tervetuliaissanat, toiveenaan ”keskustelun synnyttäminen tieteen mahdollisuuksista terveyden edistäjänä”. Terveyttä tieteestä -blogi onkin ollut aktiivinen areena, jossa terveystieteiden tohtorit, tohtoriopiskelijat sekä lukuisat vierailevat kirjoittajat sekä heidän asiantuntijuutensa ovat päässeet parrasvaloihin. Kymmenen vuoden aikana blogipostauksia on kertynyt reilu 300 ja kävijöitä…
Kohti lapsinäkökulmaisempaa kuntoutushoitotyötä
Mitä vastajulkaistu väitöskirjani tarkoittaa hoitajien työyhteisölle, joka haluaisi toteuttaa tutkimuksessa kehittämääni Lasten kuntoutushoitotyön dialogista mallia? Malli sisältää teoreettiset perustelut lasten vaikuttajuuden toteutumisen tärkeydelle sekä käytännön keinoja sen mahdollistamiseen kuntoutushoitoyössä. Viime viikolla pohdin Lapsinäkökulma-blogissa (https://lapsinakokulma.wordpress.com/2024/02/15/vaitoskirjani-lapsen-nakokulmasta/), miltä väitöskirjani voisi näyttää erityiseksi määritellyn lapsen silmissä. Tämä kirjoitus on tavallaan jatkoa sille, koska käsittelin kirjoituksessani väitöskirjan muita osia, mutta…
Digitalisaatio – kohti ekologisesti kestävämpää sosiaali- ja terveydenhuoltoa
Loppuvuodesta 2023 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi digitalisaation ja tiedonhallinnan strategian vuosille 2023-2035 (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023). Strategiassa painotetaan helppokäyttöisiä sekä yksilöllisiä digitaalisia palveluita, joiden avulla pyritään tukemaan väestön mahdollisuuksia oman hyvinvointinsa, terveytensä sekä toimintakykynsä ylläpitämiseen. Ajan hengelle uskollisena digitaalisten palveluiden ja tiedonhallinnan kehittämisessä luvataan huomioida sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi myös ekologinen kestävyys. Mutta…
Navigating the Systematic Review Journey with Rayyan: A Doctoral Researcher’s Perspective
Embarking on the meticulous journey of conducting systematic reviews as doctoral researchers, we find ourselves weaving through the labyrinth of research literature. In our quest for efficiency and precision, Rayyan software emerges as a guiding light, offering both assistance and posing challenges. In this blog, we share our experiences, shedding light on both emotional exciting…
Autoethnography in Nursing Research: A Reflective Journey into Personal and Professional Experiences
Writing about one’s experiences systematically and reflecting on them within the broader context of a particular culture is gaining popularity as a legitimate research method in health and social science research (Chang, 2016). This relatively new and controversial method of scientific writing is called autoethnography. Autoethnography is a research and writing method that systematically analyses…
Monialainen innovointi osana terveydenhuollon kehittämistä
Innovointi on prosessi, jossa luodaan ja toteutetaan uusia ideoita, menetelmiä, tuotteita tai palveluita, tuottaen arvoa positiivisen muutoksen, parannusten tai edistyksen muodossa. Lisäksi se voi tarkoittaa olemassa olevan tiedon tai ratkaisujen uudenlaista hyödyntämistä tai kehittämistä. (1) Innovointi on keskeinen keino luoda kestävämpää tulevaisuutta, sillä sen avulla voidaan mm. parantaa tehokkuutta, hyödyntää resursseja entistä paremmin ja löytää…