Osku – Lasten hyvinvointia ja osallisuutta

Mikä Osku on?

Osku on positiiviseen vuorovaikutukseen perustuva sovellus, jonka ytimessä on lapsen osallisuuden tukeminen valokuvauksen keinoin. Osku on verkkoalusta kuvien jakamiseen, jossa lapsen mielenkiinnon kohteet jaetaan varhaiskasvatuksen ja kodin välillä. Myös vanhemmat voivat lisätä alustalle yhdessä lapsen kanssa ottamiaan kuvia. Kuvien liitteeksi sovellukseen pystyy myös lisäämään tekstiä ja äänitteitä avaamaan kuvan sisältöä. Sovellus toimii älypuhelimella, tabletilla ja selainversiona. Sovelluksessa seikkaileva Osku-etana innostaa niin lapsia kuin aikuisiakin yhteiseen vuorovaikutukseen. Osku-äppiä kehiteltäessä on konsultoitu päiväkodin johtoa sekä ohjelmistokehittäjää ja palautetta pyydettiin kolmelta pedagogilta. Heidän erilaiset ammatilliset näkökulmansa ovat auttaneet Oskua muotoutumaan siksi, mikä se on tällä hetkellä.

”Mistä juuri SINÄ olet kiinnostunut?”

Mainio apuväline vuorovaikutuksen tukemiseen

Osku pyrkii pureutumaan ennaltaehkäisevästi nuorten syrjäytymiseen tukemalla järjestelmällisesti lapsen osallisuutta ja vuorovaikutustaitoja jo varhaiskasvatuksessa. Osallisuus opitaan turvallisessa ja lämminhenkisessä ympäristössä, joka kannustaa lasta jakamaan omia näkemyksiään ja kuuntelemaan muiden. Osku auttaa meitä kasvattajan roolissa olevia kiinnittämään huomiota lapsen mielenkiinnon kohteisiin ja kannustaa keskustelemaan niistä. Osku ei lisää siis kuvien ottamiseen kuluvaa aikaa, vaan kohdistaa kameran katseen lapsesta hänen mieltään askarruttaviin asioihin. Valokuva onkin heijastuma vuorovaikutustilanteesta kasvattajan ja lapsen välillä. Ikuistamme valokuviin asioita ja tapahtumia, jotka ovat meille merkityksellisiä. Suuntaamalla mielenkiintomme ja kameramme kohti lasta kiinnostavia asioita, viestimme hänelle hänen ajatustensa olevan ikuistamisen arvoisia ja että haluamme kuulla niistä enemmän.

Lasten mielenkiinnon kohteiden ja myönteisten tapahtumien jakaminen tukee lämmintä ja kunnioittavaa vuorovaikutusta lapsen ja vanhemman välillä sekä syventää vuorovaikutusta kodin ja varhaiskasvatuksen välillä vanhempien voidessa jakaa kuvia myös kotoa käsin. Näin saamme lisättyä pedagogista ulottuvuutta myös tilanteisiin, joista se usein puuttuu. Tällaisia ovat esimerkiksi vapaat leikki- ja ulkoilutilanteet. 

Osku kohdistaa kameran katseen lapsen kuvaamisesta hänen mielenkiinnon kohteisiinsa ja jakaa kuvan kodin ja varhaiskasvatuksen välillä.

Osku on monikäyttöinen!

Osku on kasvattajille uusi ja helppokäyttöinen pedagoginen työkalu varhaiskasvatuksen ja kodin arkeen. Sovellus on omiaan tuomaan tutkivan oppimisen elementtejä myös vapaampiin leikkitilanteisiin. Sitä voidaan soveltaa varhaiskasvatuksen arjessa eri ikäryhmille sopivalla tapaa, tukien heidän juuri sen hetkistä kehitystään. Siinä missä alle kolmevuotiaita tuetaan kielen kehityksessä äänitallenteiden täydentäessä kuvan sisältöä, voidaan esikoululaisille antaa Oskun kautta esimerkiksi kotitehtäviä. 3–5-vuotiaiden kohdalla Osku antaa mahdollisuuden vaikkapa sadutuksen äänittämiseen ja näin lapsi voi kuunnella luomansa tarinan halutessaan uudelleen ja uudelleen. Oskuun on suunniteltu kätevä “Child Mode”, joka mahdollistaa lapselle sovelluksen itsenäisen käytön. Hän voi palata ottamiinsa kuviin yksin rauhoittuakseen tai keskustellakseen niistä vaikkapa ystävän kanssa. Lapsia auttava Osku-etana on mukana myös opastamassa aikuisia esimerkiksi kuvaustilanteissa. Oskussa on jokaiselle lapsiryhmälle oma kuvagalleriansa ja se mahdollistaa kuvien tarkastelun ja niistä keskustelun osana ryhmätoimintaa. Osku antaa myös eväitä pedagogisen toiminnan arviointiin keräämällä tietoa eniten käytetyistä kuvista.  Jatkokehitykseen olemme saaneet ajatuksia varhaiskasvatuksen henkilöstöltä esimerkiksi Oskun osallistavan otteen laajentamisesta pelisarjaksi, jossa sympaattisen Osku-etanan kanssa voi käsitellä osallisuutta ja tunnestrategioita pelien avittamana. Idea on kuitenkin vasta kehitteillä.

Sopivan hetken tullessa on kiva katsoa kuvia ystävän kanssa. Samalla Osku kerää varhaiskasvatuksen henkilöstölle tietoa siitä, mitä kuvia on käytetty eniten tuoden näin lasten mielenkiinnon kohteet mukaan myös suunniteltuun toimintaan

Vuorovaikutuksella parempaa hyvinvointia

Oskun tavoitteena on parantaa lasten hyvinvointia, vuorovaikutusta lasten ja kasvattajien sekä vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan välillä. Tarkoituksena on myös lasten keskinäisten vuorovaikutussuhteiden parantaminen. Lapsi kokee itsensä merkitykselliseksi yksilöksi ja hän saa positiivisia oppimiskokemuksia ja sitä kautta lisää oppimismotivaatiota. Osku antaa työkaluja myös niiden lasten osallistamiseen, joilla on kielellisiä vaikeuksia tai käyvät läpi vaikeampia elämänvaiheita. Poikkeusolojenkin aikana Osku luo siltaa kodin ja varhaiskasvatuksen välillä. 

 Ainoastaan mielikuvitus on Oskun käytössä rajana.

Osku – Osallisuuden kuvapankki

Sonja Holm, Jenna Hyvönen ja Tuomo Yli-Jaskari

Kaikki artikkelin kuvat ovat tekijäinoikeuslain suojelemia. Kuvitus: Sonja Holm

Tunnekaruselli – lautapeli

Tunnekaruselli

Hei ja tervetuloa harjoittelemaan tunteiden tunnistamista ja nimeämistä meidän kehittelemämme Tunnekaruselli lautapelin parissa. Tämän pelin tarkoituksena on mielekkään pelaamisen yhteydessä harjoitella hyvin merkityksellisiä asioita, kuten omien sekä toisten tunteiden tunnistamista, joiden hallitsemisesta on hyötyä jokapäiväisessä arjessa. Kun opimme tunnistamaan ja nimeämään tunteitamme, on meidän myös helpompi harjoitella säätelemään niitä. Tämän pelin avulla lapset saavat aikuisilta mallia tunteiden tunnistamiseen, nimeämiseen ja ilmaisuun. Lisäksi peli tarjoaa lapselle tärkeitä yhteisiä hetkiä aikuisen kanssa.

Mitä peli sisältää?

Tässä pelissä pelilaudalta löytyy erilaisia sektoreita, ja viisaria pyörittämällä selviää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Peli sisältää kolmenlaisia kortteja; ongelmaratkaisukorteissa pohditaan tunteisiin liittyviä ongelmia ja miten niitä voitaisiin ratkaista. Kasvokuvakorteissa tunteet selitetään pelikaverille ja hahmokuvakorteissa tunne näytellään toisille pelaajille, jotka yrittävät sitten niitä arvailla. Pelin tavoitteena ei ole voitto, vaan yhteiset opettavaiset pelihetket. Pelin mukana tulee myös tunnekorttien tyhjät kasvo- ja vartalokuvat, joita voi käyttää esimerkiksi omien tunteiden piirtämiseen, uusien tunnekorttien keksimiseen.

Kenelle peli on suunniteltu?

Tämä peli soveltuu kaikille vauvasta vaariin ja peliä voidaan pelata niin varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa kuin myös kotonakin. Peli on suunniteltu niin, että se on helppo askarrella saatavilla olevista tarvikkeista, ja suosittelemmekin askartelemaan pelin yhdessä lapsen kanssa.

Millä mielin peli on otettu vastaan?

Olemme esitelleet ideamme kolmelle varhaiskasvatuksen opettajalle. Heiltä saamamme palaute on ollut positiivista ja kannustavaa. Palaute nosti esille myös että, varhaiskasvatuksen kentällä tunnetaitojen harjoittelun tueksi kaivataan helposti toteutettavia ja pienen budjetin sovelluksia. Heidän mielestään peli sopii käytettäväksi myös muiden tunnetaitomateriaalien tukena (esimerkiksi Askeleittain opetusohjelma). Valmista peliä on päässyt jo testaamaan eräs esiopetusryhmä ja saamamme palaute on ollut erittäin positiivista. Sekä ryhmän lapset että aikuiset pitivät pelistä, varsinkin tunteiden esittäminen kaverille on noussut lasten suosikiksi. Peliä onkin pelattu ahkerasti sen saapumisesta lähtien.

Mukavia pelihetkiä toivottaen

Emma, Elina, Tiia, Anni ja Elias

Ladattavat pdf tiedostot:

*Materiaalit suunniteltu ja toteutettu itse

Askarteluohjeet:

Tervetuloa koulunpenkille! – Esittelyvideo tuleville ekaluokkalaisille

Ensimmäisen luokan oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä luokkana esittelyvideon koulustaan esikoululaisille. Tarkoituksena on esitellä monipuolisesti koulua, sen tiloja ja käytänteitä lasten näkökulmasta.  

Video toteutetaan opettajan ohjaamana projektina prosessiluonteisesti kevään aikana, kun oppilaat ovat jo päässeet kiinni koulumaailmaan. Lapset saavat itse ryhmissä ideoida ja suunnitella videon sisältöä ja millaisia asioita heidän mielestään on tärkeää tuoda esille koulun aloittaville eskareille. Jokainen pääsee osallistumaan toteutukseen niin suunnittelussa, videoinnissa kuin videolla esiintymisessäkin. Valmis video esitellään esikoululaisille, jotka aloittavat koulutiensä kyseisessä koulussa seuraavana syksynä. Videon toteutus on oppilaille ensimmäinen isompi projekti luokkana.  

SOVELLUKSELLA TAVOITELLAAN…

Videomateriaalin tavoitteena on tuoda ensimmäistä luokkaa syksyllä aloittaville lapsille koulun uutta ja päiväkodin arjesta poikkeavaa toimintaympäristöä ja -kulttuuria tutummaksi jo ennen koulun aloittamista. Videon tarkoituksena on vähentää lapsien mahdollisesti kokemia pelkoja ja jännittyneisyyttä koulun aloittamisesta, kun tilat (esimerkiksi ruokala, liikuntasali) tulevat jo etukäteen tutummiksi ja ensimmäisen luokan oppilaat saavat kertoa omista kokemuksistaan koulun aloittamisesta ja siihen liittyvistä tuntemuksistaan, uusista oppiaineista ja muista heille merkityksellisistä asioista. 

Videolla voidaan esitellä myös kohderyhmälle merkittäviä koulussa toimivia aikuisia, jotta he tulevat lapsille tutuiksi ennen koulun alkua. Video saa lapsissa aikaan tunteen, että heitä odotetaan jo innolla kouluun ja he ovat sinne tervetulleita. Samalla videoprojekti edistää ensimmäisen luokan oppilaiden ryhmäytymistä ja tukee toimijuutta, sekä he saavat tunteita yhteenkuuluvuudesta ja kokemuksia osallisuudesta. 

KENELLE SOVELLUS ON SUUNNATTU?

Sovelluksen kohderyhmänä ovat esikouluikäiset lapset, jotka ovat tulevana syksynä aloittamassa peruskoulun. Video on suunnattu niille lapsille, jotka ovat aloittamassa siinä koulussa, jossa video on tehty. 

Erityisesti video voisi olla apuna lapselle… 

  • joka ei jostain syystä pääse osallistumaan kouluun tutustumiseen 
  • joka muuttaa kesän aikana perheen kanssa toiselle paikkakunnalle ja uusi koulu vaihtuu lennosta 
  • jonka eskari ja ala-aste ovat eri paikassa
  • jolla ei ole vanhempia sisaruksia tai ystäviä,n jotka voisivat kertoa koulusta
  • jos jännittää, niin voi hakea videosta turvaa katsomalla uudestaan ja uudestaan

Vaikka lapsi pääsisikin osallistumaan kouluun tutustumiseen, siellä kuulee ja näkee asioita lähinnä opettajan näkökulmasta. Yksi tämän videon keskeisempiä tarkoituksia onkin juuri esitellä lapsille tulevaa toimintaympäristöä vertaisten näkökulmasta. 

MITEN SOVELLUS TOTEUTETAAN?

Kouluihin jaetaan kevätlukukauden alussa ohjeet ensimmäisten luokkien opettajille, sekä kuvaamista varten tabletteja, oppilaiden vanhemmille jaettavat lupalaput videolla esiintymiseen ja opettajalle ohje yksinkertaisen videoneditointiohjelman käyttöön.  

Opettajalla ei tarvitse olla valtavia videonmuokkaustaitoja, tai paljon ylimääräistä aikaa editointiin. Kuvattavat asiat suunnitellaan tarkasti etukäteen. Opettajan tarvitsee vain liittää videopätkät yhteen oikeassa järjestyksessä, sekä alku- ja lopputeksti. 

Videon kohtauksien toteuttamiseen voi käyttää mielikuvitusta. Lapset voivat esimerkiksi haastatella toisiaan tai opettajia, tai he voivat esittää erilaisia tilanteita koulusta. Jos kaikilla on lupa esiintyä videolla, siihen voi myös lisätä opettajan kuvaamia pätkiä oppilaista esimerkiksi liikunta- tai musiikintunnilta. 

Kuvassa toimintaohjeet ensimmäisen luokan opettajalle

VO1C Ryhmä 2: Emma Miettinen, Marianne Laine, Linda Lehtivuori, Jassi Leino

Rauhoittumiskaveri – lapsen oma tunneystävä

Lasten mielenterveys- ja tunneongelmat ovat nousseet esille useissa eri lukemissamme tutkimuksissa. Tästä syystä halusimme kehittää lapsille apuvälineen, jonka avulla heidän olisi helpompi oppia tunnetaitoja. Tutkimusten mukaan yhteistyön avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti varhaiskasvatuksen ja kodin väliseen vuorovaikutuksen laatuun. Tämän vuoksi koimme yhteistyön tärkeäksi osaksi sovellustamme. Näiden ajatusten pohjalta syntyi kehittelemämme sovellus: Rauhoittumiskaveri.

RAUHOITTUMISKAVERI

Kehittelimme lapsille keinon rauhoittua itsenäisesti tai yhdessä ryhmän kanssa. Konsultoimme suunnittelutyön aikana varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, jolta saatua palautetta käytimme sovelluksen kehittämisessä. Rauhoittumiskaverin tarkoituksena on auttaa lasta rauhoittumaan ja oppia säätelemään omia tunnetilojaan. Myös perhe osallistetaan rauhoittumiskaverin tekemiseen, jolloin yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa pystytään syventämään. Rauhoittumiskaveri kehittää myös lapsen mielikuvitusta ja toimii mielekkäänä keinona tunteiden harjoitteluun, jota voidaan käyttää niin varhaiskasvatuksessa, kuin kotonakin. Tämän avulla myös aikuiset oppivat tunnistamaan lapsen tunnetiloja.

Kohderyhmänä on varhaiskasvatusikäiset lapset, joille sovellus toteutetaan ikätason mukaan projektin omaisesti. Konsultoimme Rauhoittumiskaveri-sovelluksen kehittelyn alkuvaiheessa päiväkodin johtajaa sekä perhepäivähoidon ohjaajaa. Keskustelussa nousi esille, että sovellus sopii toteutettavaksi myös perhepäivähoidossa.

Rauhoittumiskaveri valmistetaan yli kolmevuotiaiden kanssa, mutta alle kolmevuotiaille voidaan ottaa käyttöön jo entuudestaan lapselle tärkeä lelu tai esine. Kehitimme Rauhoittumiskaveri-sovelluksen ympärille myös neljä erilaista esimerkkiohjelmaa, jotka voidaan ottaa osaksi varhaiskasvatuksen ja kodin arkea: mielikuvitusmaailma, tunnevihko, hengitysharjoitus sekä tunnejooga.

Lapset tekevät itselleen Rauhoittumiskaverin, jonka he itse nimeävät. Rauhoittumiskaveriin tulevat materiaalit voidaan tuoda myös lapsen kotoa, varhaiskasvatuksesta saatavien materiaalien lisäksi. Ideana on tuoda Rauhoittumiskaveriin mukaan lapselle tärkeitä elementtejä. Valmiille Rauhoittumiskaverille luodaan oma persoona, joka voi olla lapsesta vaikka rohkaiseva, lohduttava tai suojeleva. Lapsi luo yhdessä Rauhoittumiskaverin kanssa mielikuvitusmaailman, jonne he pääsevät rauhoittumaan turvassa ikäviltä tunteilta. Rauhoittumiskaveria voidaan käyttää myös tarvittaessa kotona, ja sitä pääsee tapaamaan mielikuvitusmaailmaan koska tahansa.

RAUHOITTUMISKAVERIN LUOMINEN

  1. Luominen aloitetaan mielikuvaharjoittelulla.
    • Kuvitellaan itselleen Rauhoittumiskaveri, jonka kanssa on turvallista jakaa omat tunteet ja tunnetilat.
  2. Lähdetään sitten pohtimaan millainen Rauhoittumiskaveri olisi ulkomuodoltaan ja luonteeltaan. Keskustelua voisi käydä myös kotona yhdessä huoltajan/huoltajien kanssa.
  3. Rauhoittumiskaverin tekemiseen voi tuoda kotoa itselle tärkeitä materiaaleja.
  4. Rauhoittumiskaverin tekeminen aloitetaan suunnittelemalla paperille.
  5. Aloitetaan Rauhoittumiskaverin tekeminen, erilaisia materiaaleja käyttäen.
    • Lapsi saa luoda täysin omanlaisensa Rauhoittumiskaverin ja valita siihen esimerkiksi sellaiset värit ja materiaalit, jotka kokevat itse rauhoittavana.
  6. Lapsi saa nimetä itse Rauhoittumiskaverinsa.
  7. Pidetään kaikille Rauhoittumiskavereille yhteiset nimijäiset.
  8. Rauhoittumiskaverin käytölle laaditaan yhteiset säännöt.

Esimerkkiohjelmat

Esimerkkiohjelmia on tarkoitus soveltaa tilannekohtaisesti varhaiskasvatuksen ja perheiden käyttöön. Rauhoittumiskaverin voi ottaa mukaan mihin tahansa toimintaan ja varhaiskasvatuksessa toteutettavien omien ohjelmien lisäksi voisimme kehitellä rauhoittumiskaverin ympärille laajemman ohjelmakokonaisuuden, joka olisi mahdollista tuottaa käyttöoppaan ja materiaalipaketin muodossa. Hengitysharjoitus ohjelmaa on testattu suunnitteluvaiheessa päiväkotiympäristössä. Lopullinen versio kehitettiin palautteen pohjalta.

Mahdollisia esimerkkiohjelmia, joita voidaan toteuttaa yhdessä Rauhoittumiskaverin kanssa:

Team Rauhoittumiskaveri:
Ahonen Eevastiina, Fomin Kaisa, Hannula Netta & Heinonen Vilma

.

Lähteitä:

  • Kekkonen, M. (2012). Kasvatuskumppanuus ammatillisena yhteistyösuhteena – eronteot muihin sosiaalisiin kumppanuussuhteisiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten puhetavoissa.
  • Laakso, M-L., Lajunen, K., Aro, T., Eklund, K., & Poikkeus, A-M., (2011). Ylivilkkaiden lasten vanhempien kokemuksia Perhekoulu-interventiosta.
  • Mattinen, A., Kajamies, A., Räsänen, P., Hannula-Sormunen, M., & Lehtinen, E., (2013). Jänistarinat – ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma varhaiskasvatukseen.

Tunnepuujuliste tunnetaitojen tueksi

Tunteiden ilmaiseminen voi olla hankalaa missä iässä vain. Kun tunteista rohkaistaan puhumaan jo varhain, tämä auttaa ja helpottaa tunteiden ilmaisussa, käsittelyssä ja hallinnassa myös myöhemmin elämässä. Pohdimme, miten varhaiskasvatusympäristössä lapsen tunnekasvatusta voidaan tukea.

Kehitimme edellä mainittuun ongelmaamme Tunnepuujuliste-sovelluksen. Tämä sovellus osallistaa lasta itse mukaan tunnekasvatukseen, joka havahduttaa lapsia pohtimaan omia tunnekokemuksiaan. Juliste on osa päiväkodin toimintakulttuuria. Tunnejulisteet ovat fyysisesti päiväkodin toimintaympäristössä mukana ja muokattavissa, johon pystytään lisäämään sekä poistamaan yksityiskohtia. 

Sovellus tukee tunnekasvatuksen lisäksi lapsen ajattelun ja oppimisen kehittymistä sekä antaa ilmaisun monille muodoille uuden kanavan. Sovelluksen avulla lapsi oppii myös sanoittamaan tunteita ja etsimään tunteelle nimen.
 

Tunnepuujulisteen tavoitteena on toimia päiväkodissa lasten tunnetaitojen tukimuotona, osallisuuden, itseilmaisun sekä fyysisen ympäristön muuttamisen työvälineenä. Tunnepuujulisteen avulla lapsille annetaan fyysinen työväline, minkä avulla he pystyvät helpommin ilmaisemaan omia tunteitaan. Mikäli esimerkiksi lapsi ei osaa sanoittaa tunteitaan, hän voi kiinnittää tunnetta vastaavan hymiön omaan tunnepuujulisteeseen. Julistetta valmistettaessa lapset saavat osallistua päiväkodin fyysisen ympäristön koristeluun omalla taiteellisella näkemyksellään.  

Tunnepuujulisteen sisältö

Tunnepuujulisteen materiaalit sisältävät Tunnepuujulisteen, erilaisia hymiöitä, kuten hymynaama, surunaama, kiukkunaama ja hämmästynyt naama. Valittavana on väritetty tai väritettävä Tunnepuujuliste. Päiväkotiryhmä päättää itse mitkä Tunnepuun materiaaleista ottavat käyttöön esim. mitkä hymiöt valitsevat lapsiryhmää ajatellen.

Väritettävä Tunnepuujuliste

Ajatuksena on, että jokaisella lapsella on oma Tunnepuujuliste. Tunnepuujuliste on vapaasti koristeltavissa joko sinitarraamalla esimerkiksi perhosilla ja lehdillä tai piirtämällä mieleisiä kuvia poispyyhittävällä tussilla. Koristeet voi tehdä itse ja hymiöt sekä Tunnepuut voi tulostaa blogisivustolta. Tunnepuujulisteeseen kiinnitetään lapsen omakuva, joka tehdään halutulla toteutuksella. Materiaalit olisi hyvä laminoida. Tunnepuujuliste ja hymiöt ovat lapselle henkilökohtaisia.

Esimerkki Tunnepuujulisteen koristeista


 

Tunnepuujulisteen käyttöönotto 

Ennen Tunnepuujulisteen käyttöönottoa olisi hyvä käsitellä ryhmässä eri tunteita. Lasten kanssa voi esimerkiksi lukea tunneaiheisia kirjoja, joita käsiteltäisiin yhdessä aikuisen kanssa. Tunteita voidaan käydä läpi Tunnepuujulisteen hymiöitä tehdessä. Yhtä tunnetta voidaan esimerkiksi käydä läpi viikon verran.  

Julistetta olisi tarkoitus käydä läpi yhdessä lasten kanssa, kun kaikki lapset ovat saapuneet päiväkotiin. Lapset saavat laittaa omaan Tunnepuuhunsa hymiön sillä perusteella, miltä heistä tuntuu juuri sillä hetkellä ja halutessaan keskustella sekä esitellä omaa tunnejulistettaan. Lapset voivat päivän mittaan käydä vaihtamassa hymiön toiseen, jos hänestä siltä tuntuu. Päiväkodin työntekijöiden tulisi olla aktiivisia ja seurata lasten Tunnepuujulisteita siltä varalta, jos lasten tunne muuttuu päivän aikana. Tämä auttaa aikuisia huomaamaan lapsen muuttuneet tarpeet päivän aikana. Lapset kokevat, että heidän tunteensa huomioidaan ja niistä ollaan kiinnostuneita.

Yhteistyö perheen kanssa

Saadun palautteen ja arvioinnin pohjalta kehitimme sovellusta myös osaksi lapsen kotiympäristöä. Tunnepuujuliste voidaan esitellä vanhempainillassa. Se on mahdollista viedä viikonlopuksi kotiin, ja näin osallistaa myös vanhemmat mukaan tunnekasvatukseen. Vanhempia olisi hyvä kannustaa Tunnepuujulisteen aktiiviseen käyttöön kotona.

Pohdinta

Tunnepuujuliste on konkreettinen ja monikäyttöinen sovellus eri ikäisten lasten tunnekasvatuksessa. Sovellus on mahdollista ottaa käyttöön helposti varhaiskasvatusyksikössä. Sovellus antaa mahdollisuuden parantaa yhteistyötä vanhempien kanssa lapsen tunnekasvatuksessa. Pienten lasten tunnekasvatus ennaltaehkäisee myös mahdollista koulupolulla tapahtuvaa kiusaamista.

Tunnepuujulistetta voi markkinoida esimerkiksi eri järjestöjen ja päiväkotien nettisivuilla.

Tässä linkit vapaasti tulostettavaan materiaaliin:

Minun Tunnepuuni (väritetty)

Minun Tunnepuuni (väritettävä)

Tunnehymiöt

Anni, Maria, Marjatta & Jasmin

(Vo1b: ryhmä 1)

Meidän ryhmä toimii!

Ideamme on yksinkertainen: jotta jokaisella on hyvä olla, ryhmän tulee toimia. Aarrekartta työvälineenä auttaa päiväkoti- tai eskariryhmää hitsautumaan yhteen, ystävystymään ja toimimaan yhdessä. Se edistää koko ryhmän sekä henkilökunnan välistä ilmapiiriä ja sitä kautta jokaisen lapsen yksilöllistä hyvinvointia. Se on työväline opettajalle varhaiskasvatuksen ilmapiirin parantamiseen ja lasten hyvinvoinnin lisäämiseen 3-6-vuotiaiden lasten ryhmissä​.

Ilmapiirin merkitys

Turvallisessa ilmapiirissä erilaisten tunteiden näyttäminen on sallittua ja henkilöstö auttaa lapsia tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ilmapiiriin yhdistyy monta merkitystä: turvallinen, muita kunnioittava, luottamuksellinen, myönteinen ja kiireetön. ​Ilmapiirin rakentaminen ja parantaminen vaatii monipuolista toimintaa, johon sovelluksemme Aarrekartta on apuna.

Miten Aarrekartta toimii?

Valmis ideamme sisältää seinälle laitettavan kartan sekä oppaan opettajalle, joka on ladattavissa sekä paperiversiona, että virtuaaliversiona​. Aarrekartta on suunniteltu yhdelle lukukaudelle, alkaen elokuusta ja loppuen toukokuuhun​. Se sisältää 18 erilaista etappia, joilla pyritään parantamaan ryhmän toimintaa, ilmapiiriä ja jokaisen yksilöllistä hyvinvointia. Yksi etappi suoritetaan yhdessä ryhmän kanssa kahden viikon aikana. Etapit on suunniteltu niin, että ne voi sisällyttää normaaliin päiväkodin toimintaan, jolloin ne eivät ole yksittäisiä suoritteita vaan toimiva kokonaisuus. Opettajan oppaassa kerrotaan etapin aihe ja vinkkejä sen toteuttamiseen. Kuitenkin niihin on jätetty varaa, jotta jokainen opettaja ja hänen tiiminsä voivat käyttää hyödyksi omiakin ideoita etapin tavoitteiden toteuttamiseen. Linkit tulostettavaan Aarrekarttaan sekä tulostettavaan ja sähköiseen opettajan oppaaseen löytyvät tämän blogipostauksen lopusta.

Tavoitteena toimiva kokonaisuus

Sovellus on apuväline johdonmukaisen toiminnan toteuttamiseen. Aarrekartta yhdistää irrallisia toimintoja kokonaisuudeksi. Tällä kokonaisuudella saadaan tavoitteellisesti kehitettyä myönteistä ilmapiiriä päiväkotiryhmässä. Kun kartta on näkyvissä päiväkotiryhmässä, saadaan lapset osallistettua toimintaan ja tavoitteeseen. Etapit on pyritty suunnittelemaan huomioiden päiväkodin toimintakausi, erilaiset merkitykselliset päivät sekä ryhmän kehittyminen. Tavoitteena on osallistaa myös perheet päiväkodin toimintaan.

Minkälaisia etapit ovat?

Syksy polkaistaan käyntiin tutustumalla toisiin. Ensimmäinen etappi käsittelee tätä tärkeää vaihetta; uusien ihmisten tapaamista ja heidän kanssaan toimimista. Parin ensimmäisen viikon aikana keskitytään ystäväsuhteiden rakentamiseen, jokaiseen tutustumiseen sekä iloisen ilmapiirin saavuttamiseen.

Vuoden viimeinen etappi osuu sopivasti äitienpäivään, jolloin jokaisen lapsen vanhemmat, sekä äidit että isät, kutsutaan aamukahville päiväkotiin. Lapset osallistuvat kahvituksen järjestämiseen ja suunnittelevat sinne esimerkiksi yhteisen musiikkiesityksen. Vuoden aikana näiden kahden etapin väliin mahtuu monta muuta etappia, joissa käsitellään mm. empatiaa, vuorovaikutusta, ristiriitatilanteita ja itsetuntoa.

Mitä sitten kun aarre löytyy?

Aarrekartan maalissa odottaa toimivan ja hyvinvoivan ryhmän kevätretki​. Lukuvuoden aikana opittuja taitoja pääsee soveltamaan yhteisellä kevätretkellä. Näin lapsilla on jotain tavoiteltavaa vuoden aikana. Kevätretki on lapsille viimeinen yhteinen saavutus ennen kesää.

Näin varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoina toivomme Aarrekartastamme olevan hyötyä ja iloa niin uraansa opettajana aloittaville, kuin jo vuosia kentällä työskennelleille opettajille!

Taipale Johanna, Teittinen Anni ja Vainisalo Helena

Sähköinen opettajan opas: https://www.thinglink.com/card/1316811957222768642

Tulostettava opettajan opas: https://seafile.utu.fi/f/cebee33704e74c74a9af/

Tulostettava Aarrekartta: https://seafile.utu.fi/f/bc19cd8604bc42118589/

Odota Aarrekartan aukeamista rauhassa, jos kartta ei aukea selaimessa, kokeile sen aukaisemista Adobe Reader ohjelmalla.

STOP, älä kiusaa

Kiusaaminen on aihe, joka on ajankohtainen asia niin koulumaailmassa kuin työmaailmassakin. Vaikka kiusaamisesta puhutaan enemmän kouluissa kuin päiväkodeissa, niin ei silti tule unohtaa puuttua kiusaamiseen jo päiväkodissa. Lapsien kanssa olisi hyvä käydä kiusaamistilanteita koko ryhmän kanssa ja miten niihin voi reagoida: kiusaaminen ei kosketa vain yhtä tai kahta lasta, vaan koko päiväkotiryhmää (Repo,122). ​Haluamme tulevina varhaiskasvatuksen opettajina puuttua kiusaamiseen aikaisessa vaiheessa ja opettaa lapsille mikä on oikein ja mikä väärin. Pyrimme opettamaan kiusaamista turvallisin keinoin.  

Sovellus 

Meidän sovelluksemme ajatuksena on se, että lapsille syntyisi käsitys esimerkiksi myöntämisestä, ymmärtämisestä, anteeksipyynnöstä, sovittamisesta, lupaamisesta ja vastuuntunnosta. Lasten on hyvä oppia jo varhaiskasvatuksessa kiusaamisen erilaisia muotoja. Kun varhaiskasvatuksessa annetaan hyvä pohja, niin lasten on helpompi tunnistaa kiusaamista koulussa. Kehittelimme erilaisia kuvakortteja päiväkodin arkeen, joissa käydään erilaisia kiusaamistilanteita läpi. Kortit helpottavat tunnetaitojen tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä. Kortteja pystyttäisiin myös käyttämään apuna negatiivisten tunnetilojen tunnistamisessa (Repo, 19, 210.)  

Kuvakorteissa Simo-siili seikkailee tutuissa tilanteissa, joita päiväkodissa esiintyy. Tilanteita ovat esimerkiksi erilaiset riitatilanteet, konfliktit, töniminen ja repiminen. Simo-siilin kuvakortit soveltuvat niin päiväkotiin kuin kouluunkin ja ne ovat jaoteltuna eri väreihin kiusaamisteemojen mukaan. Samat kuvakortit voivat kulkea lasten mukana päiväkodista kouluun, jolloin kortit olisivat lapsille jo tuttuja.  

Käyttö arjessa 

Kortteja voidaan käydä ensiksi päiväkodin ryhmän kesken läpi ja myöhemmin niitä voi myös soveltaa päiväkotielämään ottamalla kortin esiin esimerkiksi riitatilanteessa ja käymällä kortin kysymykset lapsien kanssa läpi. ​Kun kortit ovat lapsille tuttuja, niin lapset voivat omatoimisesti tarkastella kortteja ja hakea kortit, kun itse havaitsevat riitatilanteen.  

Ison kuvakortin takana esitetään erilaisia kysymyksiä, muun muassa: ​ 

Mitä kuvassa tapahtuu? ​ 

Miten voisit mahdollisesti auttaa kuvassa olevaa lasta?

Mitä sanoisit kuvan lapselle?​ 

​ 

Saako näin tehdä?

Haluaisitko itse joutua tällaiseen tilanteeseen? ​ 

Saako kaveria kohdella näin? ​ 

Haluaisitko itse joutua tällaiseen tilanteeseen? ​  ​ 

Simo-siilin kokemiin kokemuksiin ja tunteisiin lapset voivat samaistua aikuisen kanssa turvallisesti ja aikuisen opastuksella miettiä mitä tilanteessa voi tehdä. ​Kortit opettavat myös lapsia tunnistamaan kiusaamistilanteita ja kertomaan niistä aikuisille. Korteista lapset saavat myös esimerkkejä, joiden avulla he voivat selvittää aikuisen opastuksella riitoja (Repo, 130.) 

Kuvittajat: Tiina Tähtinen ja Aino Virtanen

-Veera Tunturi, Tiina Tähtinen, Aino Virtanen ja Evi Vuong

Lasten tunnetaitojen kehittäminen satukirjan avulla.

Lapsen kyky säädellä tunteitaan alkaa kehittymään vauvasta lähtien. Sosiaaliset- ja tunnetaidot ovat tärkeitä lapsen onnellisuuden ja elämänhallinnan kannalta. Myötätunnon ja empatian kasvattaminen lisää hyvinvointia ja ehkäisee väkivaltaista käytöstä. Laajassa mittakaavassa tarkasteltaessa lasten tunnetaitojen ja empatiakyvyn puutteet altistavat vuorovaikutusongelmiin. Yleisin riskitekijä lasten psyykkisten häiriöiden syntyyn on kasvuympäristön asianmukaisen tuen puute.

Nikolan seikkailu päiväkodissa

Halusimme luoda helpon keinon jolla tukea lasten tunnetaitojen ja empatiakyvyn kehittymistä. Loimme satukirjan, jolla näitä taitoja voi kehittää jokaisena päivänä, niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa. Satukirjassa päähenkilö Nikola seikkailee päiväkodin ympäristössä ja kohtaa arkisia pulmatilanteita, joissa tarvitaan tunnetaitoja. Pulmiin löytyy erilaisia vaihtoehtoja, sekä annetaan tilaa itsepohdiskelulle. Kirjaa voidaan lukea lapselle niin päiväkodissa lapsiryhmässä, kuin kotona vanhempien kanssa. Lapselle tulee antaa tilaa pohtia toimivia ratkaisuja tilanteisiin, mutta aikuisen tehtävä on auttaa epäselvyyksissä ja erimielisyyksissä.

Kenelle tunnesatu sopii?

Tämä tunnesatu toimii parhaiten päiväkoti- sekä esikouluikäisille lapsille. Sadun miljöö ja tilanteet on kirjoitettu päiväkoti-ikäisen lapsen silmin, jolloin tarina voi olla liian yksinkertainen ja vaatimaton kouluikäiselle lapselle. Satukirjaa voi lukea päivittäin vaikka kappaleen verran aamupiirissä, jonka jälkeen tarinaa pohdiskellaan yhdessä. Tarinaan voidaan palata päivän mittaan, sekä lapset saavat tarinasta tukea mahdollisiin ristiriitatilanteisiin.

https://blogit.utu.fi/vorokl0610/wp-content/uploads/sites/513/2020/05/Nikolan-seikkailu-päiväkodissa-1.pdf

Emmariia Saine, Henna Ukkonen, Sissi Suojanen

Aggressiivisen käyttäytymisen ennaltaehkäisy päiväkodissa

Aggressiivisuuden ennaltaehkäisyksi kiinnitetään huomio varhaiskasvattajan ja huoltajien väliseen yhteistyöhön sekä lapsen ja varhaiskasvattajan väliseen vuorovaikutuksen laatuun arjen seurantavihon avulla. Huoltajan ja henkilöstön havainnot ja keskustelut lapsen päivästä luovat pohjan lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiselle (VASU 2018). Haastavien kasvatustilanteiden kohdalla tärkein ratkaiseva tekijä on varhaiskasvattajan vuorovaikutustapa (Ahonen 2015).

Mikä on arjen seurantavihko?

Idea arjen seurantavihosta lähti liikkeelle varhaiskasvatuksen opettajan haastattelun ja saamamme vertaispalautteen myötä. Arjen seurantavihko on A4 kokoinen vihko, joka sisältää listan lasten etunimistä, pari riviä per lapsi. Vihko on edullinen vaihtoehto, ja varmasti ihan jokaisessa päiväkodissa toteutettavissa. Vihossa on ’’kaksi osaa’’, toinen vanhempien kanssa tehtävälle yhteistyölle ja toinen kasvattajille itselleen vuorovaikutuksen laadun seurantaan. Osiot ovat kuitenkin samalla sivulla, joten aikaa vihon täyttämiseen ei kulu kauan. Nimilista on vihossa niin, että sen saa näkyviin joka aukeamalle vasemmalle puolelle. Yksi aukeama per päivä ja merkinnät tehdään oikealla puolella olevalle sivulle.

Miten arjen seurantavihkoa käytetään?

Arjen seurantavihko on kaikkien ryhmän aikuisten käytössä. Oman huomion jälkeen kuittaus perään siitä, ketä on kirjannut. Vihko pidetään aina samalla paikalla päiväkodissa. Päiväkotikohtaisesti etsitään sopiva paikka viholle, kuitenkin pitäen mielessä, ettei se saa olla lasten eikä huoltajien saatavilla.

Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö

Lapsen kohdalle kirjataan päivältä erityiset huomiot LYHYESTI. Tarkoitus ei ole avata tilanteita kokonaisuudessaan. Lasta haettaessa vihko otetaan esiin, ja katsotaan huomiot päivältä. Vihosta nähdään myös, jos joltain muulta aikuiselta on tullut päivän aikana erityishuomioita ja allekirjoittaneelta saadaan tarvittaessa lisätietoa tapahtumasta. Pyritään pitämään huomiot positiivisena, mutta tärkeää on myös kertoa huonommatkin asiat vanhemmille. Näissä tapauksissa kiinnitetään huomio siihen, miten asiat esitetään. Negatiivisemmista asioista voidaan mainita lapsen haun yhteydessä, mutta niistä keskustelemiselle olisi hyvä varata hakutilanteen ulkopuolelta aikaa. Jos lapsen kohdalla ei ole huomioita päivältä, voidaan olettaa, että kaikki on mennyt päivän aikana normaalisti. Tärkeää on myös seurata, että joskus jotain huomioita tulisi, jotta lapsesta saadaan tietoa ja palautetta.

Vuorovaikutuksen laadun seuranta

Toisessa osiossa kiinnitetään huomio varhaiskasvattajan ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Vihkoon 😊-merkintä, jos päivän aikana on tullut todellista vuorovaikutusta ja vuorovaikutuksen laatu on ollut lämmintä. Vihkoon ☹-merkintä, jos vuorovaikutuksen laatu on ollut etäistä, välttelevää, tai ristiriitaista. Jos ei merkintää, vuorovaikutus on luultavasti keskittynyt vain fyysiseen turvallisuuteen tai tehtävien loppuun saattamisen. Tämän avulla pystytään seuraamaan, tuleeko kaikkien lasten kanssa päivittäin kunnon vuorovaikutusta. Seuraaminen on varhaiskasvattajille itselle oman vuorovaikutuksen laadun arviointiin. Suunnitteluvaiheessa tekemämme varhaiskasvatuksen opettajan haastattelussa kävi ilmi, että välillä on vaikeaa luoda päivittäin lasten kanssa todellista vuorovaikutusta, ja muistaa, onko sitä tullut. Varhaiskasvattajan toiminta on merkittävässä roolissa haastavien kasvatustilanteiden syntymisessä ja etenemisessä, mikä haastaakin varhaiskasvattajat kehittämään omaa ammattiosaamistaan. (Ahonen 2015)

Iida Gottberg, Noora Grönlund, Sara Halme-Köykkä-Luopa, Janette Kivistö

Apua lapsiperheen arjen hallintaan?

Säännöllisenä toistuva ohjelmarunko luo monelle lapselle turvallisuuden ja hallinnan tunnetta varhaiskasvatuksessa. Etenkin nyt poikkeusaikana, kun perheet viettävät erityisen paljon aikaa yhdessä, halusimme suunnitella hyvinvointisovelluksen, jonka avulla lapsi tietää mitä seuraavaksi on tulossa ja tukea sitä kautta koko perheen keskinäistä myönteistä vuorovaikutusta.

Hyvinvointisovellus

Alma-ankan arjen apuri on viikkokalenteri, jonka avulla lapsi pystyy ennakoimaan tulevia tapahtumia. Tulostettavassa viikkokalenteripohjassa on virallisin värikoodein merkatut viikonpäivät ja sarakkeet, joihin jokainen perhe saa itse merkata erillisin toimintakuvin päivän tapahtumat. Olemme koonneet Papunetin Kuvatyökalulla valmiita toimintakuvia päivärytmistä, ulkoilusta, harrastuksista ja tapahtumista. Lisäksi teimme kuvakortit vuorokaudenajoista, jotka voi kiinnittää viikkokalenterin yläreunan sarakkeeseen. Näissä kaikissa tulostettavissa kuvissa on viivat, joita pitkin ne leikataan irti toisistaan ja mikäli haluaa pidentää toimintakuvien käyttöikää, ne voi päällystää kontaktimuovilla tai laminoida. Kalenterin voi myös kiinnittää jääkaapin oveen, jolloin sitä on helppo käyttää magneetein. Viikkokalenteripohja on toteutettu neljään A4 kokoiseen arkkiin, jotta sen tulostaminen on helppoa. Tulostamisen jälkeen paperit voi yhdistää liimaamalla tai teippaamalla ne toisiinsa.

Alla pdf-tiedostoina viikkokalenteri, erilaisia toimintakuvia sekä vuorokaudenajat.

kalenteri.pdf

toimintakuvat.pdf

toimintakuvat osa 2.pdf

vuorokaudenajat.pdf

Sovelluksen käyttö arjessa

Tavoitteena on, että Alma-ankan arjen apuria käytetään yhdessä vanhempien kanssa kiinnittämällä päivän toimintakuvat sarakkeeseen esimerkiksi joka aamu. On myös hyvä ottaa tavaksi lisätä toimintakuvia heti uusien tapahtumien ilmennyttyä ja esimerkiksi viikoittain rutiinina toistuvat harrastuskuvat kannattaa pitää näkyvillä aina. Viikkokalenterin säännöllinen käyttö mahdollistaa samojen arjentilanteiden harjoittelun ja toiston kautta lapsi saa onnistumisen kokemuksia. Viikkokalenterin avulla lapselle annettuja ohjeita pystyy myös pilkkomaan pienempiin osiin, mikä auttaa lasta suoriutumaan tehtävästä itsenäisesti. 

Toimintakuvien luominen

Viikkokalenterin pohja ja toimintakuvat on tehty Papunetin Kuvatyökalulla osoitteessa http://papunet.net/materiaalia/kuvatyökalu. Kuvatyökalun avulla jokainen pystyy myös itse tekemään lisää toimintakuvia, mikäli valmiiksi tekemistämme kuvakokonaisuuksista puuttuu tarvittavia kuvia. Kuvatyökalu toimii yksinkertaisesti valitsemalla kohdan ”Avaa kuvatyökalu” ja tämän jälkeen tarvittavia kuvia voi etsiä ”Hae kuvia” toiminnolla. Alma-ankan arjen apurin viikkokalenteri ja toimintakuvat on tehty 4×6 ruudukkoon, jonka saa käyttöönsä Kuvatyökalun ”Asetukset” kohdasta. Lopuksi valitsemansa kuvat saa tallennettua omalle tietokoneelle kohdan ”Tallenna ja jaa” kautta.

Hyvinvointisovelluksen tausta

Hyvinvointisovelluksellamme haluamme tuoda tukea ohjaavaan kasvatukseen, jonka perustana on vuorovaikutus lapsen kanssa. Sovelluksen kehittämisessä pyrimme lisäämään arjen johdonmukaisuutta, emotionaalisen tuen antamista, itsenäistymisen tukemista ja perheen välistä myönteistä vuorovaikutusta.

Alma-ankan arjen apuri

Essi Vahtera, Eevi Teräväinen ja Arttu Tuononen