Viele Leute lesen regelmäßig Zeitung, sehen Nachrichten im Fernsehen oder hören sie im Radio. Nicht immer hört man dabei etwas Lustiges. Anders ist es bei den Satire-Nachrichten des Postillon: Hier gibt es immer etwas zu lachen (auch wenn oder gerade weil die Artikel eben nicht der Realität entsprechen). Hier geht’s direkt zur Internetseite des Postillons. Du findest den Postillon aber beispielsweise auch auf Instagram und YouTube.
Monat: November 2021
Wolltest du schon immer mal wissen, wie die Streifen in die Zahnpasta kommen, wie Gummibärchen gemacht werden oder wie man als Astronaut*in für eine Expedition ins All trainiert? „Die Sendung mit der Maus“ kommt jeden Sonntag im Deutschen Fernsehen und ist nicht nur für Kinder was. Viele Menschen in Deutschland sehen „Die Sendung mit der Maus“ schon seit ihrer Kindheit und lernen dabei immer noch jeden Sonntag etwas Neues über die Welt. Hier geht’s zu allen Folgen der Sendung in der Mediathek der ARD.
Perjantaina 05.11. some-harjoittelijat Janina ja Johanna edustivat saksan kielen oppiainetta Turun yliopiston Hakijan päivä -tapahtumassa. Tapahtuma järjestettiin viime kevään tapaan etänä Zoomissa. Kieliaineiden esittelyn avasi Hanna Holttinen esityksellään kieli- ja käännöstieteiden laitoksesta ja tutkinnoista, minkä jälkeen eri kieliaineiden edustajat pääsivät vuorollaan esittelemään oppiaineensa. Kuvissa näkyvillä Janinan ja Johannan tapahtumaan tekemä Power Point -esitys.
Seuraavaksi oppiaineen some-harjoittelija Janina kertoo tilaisuudesta:
”Pidimme tapahtumassa keskustelevan, omiin kokemuksiimme perustuvan esittelyn saksan kielen opinnoista. Keskustelimme mm. teemoista, että miten päädyimme opiskelemaan juuri saksan kieltä, millaista saksan kielen opiskelu on ollut ja millainen paikka Turun yliopisto on opiskelupaikkana. Johanna, ainejärjestömme Germanican puheenjohtaja, esitteli myös Germanican toimintaa. Aivan esityksemme lopuksi kerroimme myös hieman tulevaisuuden suunnitelmistamme.
Olemme Johannan kanssa aloittaneet saksan kielen opinnot yliopistossa vuonna 2017, ja olemme myös valinneet monilta osin samankaltaisia opintoja vuosien aikana. Opiskelemme myös molemmat tällä hetkellä kieliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelmassa ja kummallakin on tulevaisuuden haaveena päästä viestintään liittyviin tehtäviin. Tarkastellaan seuraavaksi kuitenkin hieman tarkemmin, kuinka me Johannan kanssa olemme oikeastaan tähän pisteeseen päätyneet.”
1. Miksi hain opiskelemaan juuri saksaa?
Janina: ”Olin kesällä 2016 kesävaihdossa Saksassa Baden-Württembergin osavaltiossa. Asuin siellä paikallisessa perheessä ja opiskelin paikallisessa lukiossa. Vaihdon aikana innostuin saksan kielestä, Saksan kulttuurista, Saksan luonnosta, oikeastaan kaikesta Saksaan liittyvästä niin paljon, että eihän siinä muuta vaihtoehtoa jäänyt kuin hakea opiskelemaan saksan kieltä. Sillä tiellä olen edelleen, enkä ole katunut päivääkään sitä päätöstä.”
Johanna: ”Aloitin saksan lukemisen 8. luokalla ja jatkoin opiskelua myös lukiossa. Olen ollut kiinnostunut kielten opiskelusta, ja päädyin sitten opiskelemaan saksaa yliopistoon parin välivuoden jälkeen. Minusta saksan kielen taito on työmarkkinoilla erottava tekijä ja tulevaisuudessa siitä on varmasti hyötyä, jos/kun päätyy kansainvälisiin työtehtäviin. Olenkin nyt maisterivaiheessa yleisen kieliasiantuntijuuden linjalla, josta on mahdollista työllistyä moniin eri tehtäviin sivuaineesta riippuen.”
2. Mikä opinnoissa on ollut kiinnostavinta?
Janina: ”Kiinnostavinta on tietysti ollut oppia kieltä. Puhuminen ja ymmärtäminen parantuu huomattavasti, kun puhuu saksaa ja lukee tekstejä saksaksi. Erityisen kiinnostavaa on ollut myös oppia tuntemaan saksalaista kulttuuria. Mieleen on esimerkiksi jäänyt nippelitieto, jonka kuulin jo ensimmäisenä opiskelusyksynä yliopistossa. Nimittäin Berliinissä berliininmunkit eivät kulje Berliner-nimellä vaan niitä kutsutaan nimellä Pfannkuchen eli pannukakut. Pannukakut puolestaan kulkevat Berliinissä nimellä Eierkuchen eli kananmunakakut.”
Johanna: ”Kiinnostavinta on ollut huomata oma kehitys kielen oppimisessa ja ehdottomasti saksan kulttuurin oppiminen ja suomalais-saksalaiset kulttuurierot. On ollut tosi hienoa päästä tutustumaan toiseen kulttuuriin tosi läheltä ihan kursseilla kuuntelemalla, mutta myös saksalaisten vaihtareiden tai opettajien kanssa on ollut tosi mielenkiintoista keskustella.”
3. Vaihto-opiskelu?
Janina: ”En ole vielä ollut yliopisto-opintojen aikana vaihdossa, koska korona perui omat alkuperäiset suunnitelmat. Tarkoitukseni oli tehdä kieliharjoittelu kesällä DAAD:n (Deutscher Akademischer Austauschdienst) kautta Freiburgin yliopistossa. Kuitenkin vinkkinä kaikille Saksaan vaihtoon haluaville/asiasta kiinnostuneille niin oppiaineemme blogista löytyy yksi podcast aiheeseen liittyen. Vaihto-opiskelijoiden haastatteluja -sarjan ensimmäisessä jaksossa haastattelen Sanni Linnasaarta, joka on ollut lähes vuoden vaihdossa Göttingenissä, Saksassa. Lähiaikoina on myös tulossa sarjan toinen jakso, jossa haastattelen Anne Murtolaa hänen vaihto-opiskelukokemuksistaan Kielissä ja Jenassa niin ikään Saksassa.”
Johanna: ”En ole itse ollut vielä vaihdossa, mutta kieliharjoittelun haluaisin minäkin tehdä DAAD:in kautta kesällä. Opiskelijavaihdon voi tehdä niin koko lukuvuoden kuin vain lukukaudenkin mittaisena. Vaihto-opiskelun kautta kielitaito kehittyisi varmasti, sillä olisi koko ajan saksankielisessä ympäristössä.”
4. Ainejärjestö Germanica?
Janina: ”Tässä kohtaa heitän pallon Johannalle eli ainejärjestömme puheenjohtajalle!”
Johanna: ”Itse olen ainejärjestötoiminnan konkari. Olen ollut 2 vuotta Germanican hallituksessa tapahtumavastaavana, eli järjestelin esim. baaribileitä, sitsejä ja urheilutapahtumia. Nyt olen ollut kohta vuoden Germanican hallituksen puheenjohtajana, eli vedän hallituksen kokoukset ja edustan tarvittaessa hallitusta. Hallitustoiminnassa saa mukavasti vietettyä vapaa-aikaa ja myös tutustua oman ainejärjestön porukkaan ja poikkitieteellisesti muidenkin ainejärjestöjen opiskelijoihin, sillä Germanica tekee paljon yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa. Ainejärjestötoiminnasta saa myös mielestäni hyviä eväitä työelämään.”
5. Minkälainen Turun yliopisto on opiskelupaikkana?
Janina: ”Ensinnäkin Turun yliopisto sijaitsee mainiossa miljöössä. Ilmapiiri täällä on myös loistava. Opettajat ammattitaitoisia ja vaikka alussa sana professori saattaakin kuulostaa pelottavalta niin kaikki opettajamme ovat todella mukavia ja helposti lähestyttäviä titteleistä huolimatta. Lisäksi Turun yliopistolla on paljon toimintaa opiskelijoille niin yliopiston puolesta kuin myös järjestöjen toimesta. Turku kaupunkina myös mainio, sillä täällä palvelut ovat lähellä ja täällä järjestetään paljon tapahtumia. Lisäksi Turku on äärimmäisen kaunis kaupunki. Vinkkinä myös, että TYS:illä (Turun ylioppilaskyläsäätiö) opiskelijoiden on halvempaa asua, kuin yksityisellä!”
Johanna: ”Turku on kiva kaupunki, koska siinä on vähän isomman kaupungin tuntua, mutta välimatkat ovat suhteellisen pienet ja luontokin on aika lähellä. Yliopistokin on tosi hyvä. Niin kuin Janina jo sanoi niin opettajat ovat ammattitaitoisia ja helposti lähestyttäviä. Mikä on mielestäni ollut yksi parhaista asioista opiskella saksaa, on se, että me olemme aika pieni oppiaine niin opettajat tulevat ihan eri tavalla tutuiksi kuin jossakin isommassa aineessa.”
6. Mitä haluaisin tehdä valmistumisen jälkeen?
Janina: ”Some-harjoittelun ja viestintäopintojen myötä olen innostunut viestinnän alasta. Viestintäasiantuntija, some-markkinoija, viestintäassistentti tai muu vastaava voisi olla sopiva tehtävä minulle.”
Johanna: ”Minuakin kiinnostaa työskennellä tulevaisuudessa viestinnän tai tiedottamisen parissa. Myös projektimaiset tehtävät esim. tapahtumatuotannossa kiinnostavat.”
Hakijan päivän oppiaine-esittelyistä tehtiin tallenteet. Pääset katsomaan kieliaineiden tallenteen osoitteesta: https://echo360.org.uk/media/3f5cda12-ddda-4145-b685-c30a1ddbe82e/public
Tervetuloa Turkuun opiskelemaan saksan kieltä!
Nicht immer stehen in der Zeitung Artikel, die für junge Leute interessant sind. Hier schon: zett gehört, wie ZEIT Campus, zur Wochenzeitung ZEIT und berichtet, wie sie selbst schreiben, über „Geschichten, Ideen und Gefühle“, die junge Leute täglich beschäftigen. Hier kommst du direkt zur Seite.
Oppiaineen podcastit jatkuvat uuden sarjan merkeissä!
Tämänkertainen podcast aloittaa uuden Vaihto-opiskelijoiden haastatteluja -sarjan, jossa pääsemme tutustumaan Turun yliopiston saksan kielen oppiaineen opiskelijoiden vaihto-opiskelukokemuksiin.
Ensimmäisessä jaksossa ääneen pääsee Sanni Linnasaari. Tässä haastattelussa Sanni kertoo omasta vaihtovuodestaan Saksassa lukuvuonna 2019–2020. Sanni lähti vaihtoon Göttingeniin, joka sijaitsee Niedersachsenin osavaltiossa. Hän opiskeli siellä Georg-August-Universität -yliopistossa. Pääsemme kuulemaan Sannin kokemuksia mm. siitä, millaista vaihtoon lähteminen oli, millaista opiskelu Saksassa oli, mitä kieliä hän Saksassa käytti ja miten keväällä 2020 puhjennut koronapandemia vaikutti hänen vaihtovuoteensa. Haastattelijana tässä podcastissa toimii oppiaineen some-harjoittelija Janina Ahlqvist.
Kuuntele podcast / lue tekstitiivistelmä alta!
Osa 1 – 22:09 minuuttia
Osa 2 – 22:23 minuuttia (jatkoa edellisen osan jälkeen)
Die Wochenzeitung ZEIT erscheint wöchentlich als gedruckte Ausgabe und hat natürlich auch ein Online-Angebot. Außerdem gibt es (gedruckt und online) auch die Zeitschrift ZEIT Campus, in der es vor allem um Themen aus Deutschland und der Welt geht, die für Studierende interessant sind. Hier kommst du direkt zu der Online-Ausgabe von ZEIT Campus. Viel Spaß beim Lesen!
