Kuoleman läheisyys

Syyskuun alussa 1917 kuoleman läheisyys heijastui sanomalehtien palstoille. Maailmansodan uutiset olivat esillä päivittäin. Riika oli juuri kukistunut ja päätynyt saksalaisten käsiin. Suomessa ruokapula oli huutava, varsinkin kaupungeissa. Uusi Aura kertoi 4. syyskuuta lisäntyneestä “sotilasmielivallasta” Helsingissä. Henkilökohtaisista murhenäytelmistä kerrottiin niin ikään säännöllisesti. Turun Lehti raportoi useista itsemurhista: edellisenä torstaina oli muuan sairaanhoitajatar “äkillisen mielenhäiriön” vallassa päättänyt päivänsä 25-vuotiaana, Kotkassa taas oman käden kautta menehtyi Etelä-Suomen kirjapainossa työskennellyt kirjaltaja 22-vuotiaana. Helsingissä tarjoilijatar oli mustasukkaisuudenpuuskassa hypännyt neljännestä kerroksesta, kun sulhanen oli yömyöhällä saapunut kotiin vieraan naisen kanssa. Samassa lehdessä kerrottiin, miten lavantauti oli alkanut hiipiä Turkuun, ja kunnallissairaalassa lepäsi jo kymmeniä potilaita.

Väkivaltaiset huhut ja uutiset levisivät epävarmoissa olosuhteissa. Turkulainen Sosialisti-lehti julkaisi 4. syyskuuta “pikku-uutisena” hurjan kertomuksen, jonka mukaan “Helsingin punakaartilaisia on jo mestattu oikein summakaupalla” ja “kirjeenvaihtajamme arvelee kapitalisteilla syntyvän hirmuisen urakan hautain kaivamisesta”.

Kuolema oli läsnä ristiriitaisin tavoin. Edellisen “pikku-uutisen” jälkeen Sosialisti–lehdessä oli mainoksia, joista erityisen silmiinpistäviä olivat hautausurakoitsijoiden ilmoitukset. Urakoitsijat kilpailivat sillä, mikä liike tarjoaa edullisimmat hautauspalvelut ja halvimmat arkut.

– Morfeus