“Väkivallan viikon jälkeen”

“Eilen illalla vihdoinkin hellitti Turussakin osittain se väkivalta, joka on maatamme viime keskiviikosta alkaen hirvittävän raskaana painanut”, kirjoitti Turun Sanomat 21. marraskuuta 1917. Samana päivänä ilmestyivät myös Uusi Aura, Sosialisti ja Åbo Underrättelser, jotka kaikki summasivat menneen viikon tapahtumia, päivä päivältä. Silti oli monia asioita, joista oli vaikea puhua. Turun Sanomat totesi: “Niitä monia äärettömän vakavia ajatuksia, joita kuluneen, maassamme ja kaipa muuallakin ennen kuulumattoman väkivallan viikko synnyttää, emme siis tällä kertaa voi sanoiksi pukea.”

Suurlakon vaikutukset olivat ristiriitaiset. Toisaalta kahdeksan tunnin työaikalaki ja monet muutkin uudistukset olivat edenneet, mutta maa oli jakaantunut kahtia. Myös työväenliike oli jakaantunut: liikkeen johto menetti otteensa radikaaleimmista punakaarteista. Turussa Sosialisti-lehden uutisointi 21. marraskuuta viittasi siihen, että valmistautuminen vielä isompaan koitokseen oli alkanut. Lehti kirjoitti:

“Vallankumouksellinen suurlakko on nyt loppunut. Alkaa nyt vallankumouksen aika. Jokaisen tulee painaa tarkoin mieleensä, että se seisahdus, joka viikon ajan kaikilla aloilla on vallinnut, oli helppo kamppailu siihen järjestäytymiseen verraten, joka on alkava. Jos meidän mieli saada ne tulokset, jotka lakolla on voitettu, pysyviksi, on järjestökaartit saatava niin voimakkaiksi, että ne pontevasti voivat tukea punaista hallitusta sen toiminnassa, sillä järjestyneen työväen tulee aina muistaa, että sen oma puolue vaatii suurimman kurin ja järjestyksen, kuin mikään muu puolue omilta jäseniltään.”

– H. S-i