”Turku anarkian wallassa”

Tieto lauantaina alkaneesta Turun miliisilakosta oli sunnuntaina tavoittanut kaupungin asukkaat –mukaan lukien ne ihmiset, jotka päättivät hyödyntää järjestyksenpidon puutetta. Maanantaina lehdet kuten Sosialisti ja Turun Sanomat raportoivat laajasti edellisillan ja yön sekasorrosta Turun keskustassa otsikolla ”Turku anarkian wallassa”, Sosialisti tosin vasta sivulla 3. Monien liikkeiden näyteikkunat rikottiin ja tavaroita ryöstettiin, ihmisiä pahoinpideltiin ja Turun Sanomain kirjapainokone yritettiin polttaa. Turun Sanomat kertoi lisäksi, että joitakin kansalaisia oli kadulla haavoitettu ampumalla, ja pohti, että mellakat vaikuttivat suunnitelluilta. Aamuyöllä keskustaan hälytetty palokunta oli saanut rosvojoukon hajaantumaan pakoon.

Uusi Aura tiesi etusivullaan, että ”hirvittävä hävitys” oli ”’vallankumouksellisten’” tekoa. Sosialisti puolestaan julkaisi Turun sosialidemokraattien vallankumouskomitean lausunnon, jossa miliisilakko todettiin ”herrain härkäpäisyyden” seuraukseksi. Työväen edustajien miliisijoukot olivat ottaneet Turussa järjestysvallan haltuunsa marraskuun puolivälissä yleislakon yhteydessä, ja nyt ongelmaksi muodostui, että kaupunki ei enää suostunut maksamaan miliisille palkkaa. Lehti kertoi myös, että aamuyöstä ”eräs työväenkaartin komppania sekä sotilaat” ryhtyivät estämään ryöstäjiä. Vastakkainasettelu näytti kärjistyvän Turussa ennätysvauhtia.

Maanantain 17.12.1917 lehdestä saattoi toisaalta lukea myös Werner Söderström Oy:n joulukirjallisuudesta, jota esitteli ”Kirjatoukka” (Turun Sanomat). Nuorisolle oli mahdollista hankkia pukinkonttiin esimerkiksi Ernest Thompson Setonin Kaksi partiopoikaa [Kertomus kahdesta pojasta jotka elivät kuin intiaanit ja mitä he oppivat. WSOY, 1917] tai Louisa M. Alcottin Pikku naisia [WSOY 1916]. Gummeruksen mainos Sosialistissa antoi näppärän neuvon: kirjaluettelo kannatti leikata mukaan jouluostoksille.

Kuinkahan moni oli tänään menossa?

– P. Raita