Luutnantti Huimapää ja muita elämyksiä ”vakavana aikana”

Näyttelijä Akseli Karhi (1891–1943). Kuva: Wikimedia commons.

Vuonna 1918 18. helmikuuta oli maanantai. Sosialistin kirjallisuus- ja taide-palstalla ilmestyi arvioita viikonlopun teatteriesityksistä. Jo aiemmin ensi-iltansa saaneesta operetista Sodoma ja Gomorra lausuttiin lehdessä seuraavaa: ”Näytteleminen oli varmistunut huomattavasti ensi kerrasta ja valmisti teatteri tällä esityksellään jälleen yleisölle iloisen illan, – tervetullut vaihtelu, muuten, näin vakavana aikana. Yleisö oli suorastaan haltioitunut esityksestä”.

Sosialisti kirjoitti lyhyesti myös Daniel Hjort -näytelmästä, jonka ensi-iltaa oli aiemmista numeroissa mainostettu. Lehti kertoi, että näytelmän nimi-osassa esiintyi Akseli Karhi. ”Esitys sujui reippaasti ja huoneen täysi yleisö otti sen vastaan erittäin suosiollisesti. Akseli Karhi sai kauniin kukkakorin.”

Akseli Karhin näyttelijänura jatkui Turussa seuraavat vuosikymmenet, ja vuonna 1938 hänestä tuli Turun teatterin johtaja. Vuonna 1943 menehtyneen näyttelijän tytär Maija Karhi tuli sittemmin tutuksi monien kotimaisten elokuvien tähtenä.

Luutnantti Huimapää. Kuva: Svensk filmdatabas.

Elokuvateatteri Casino mainosti Sosialistissa samana päivänä ensiesityksensä saavaa elokuvaa Luutnantti Huimapää, jonka luvattiin olevan ”näytäntökauden hauskin huvinäytelmä”. Elokuva oli tullut ensi-iltaan Ruotsissa syksyllä 1917 nimellä Löjtnant Galenpanna, ja sen oli ohjannut ruotsalaisen elokuvan pioneeri Georg af Klercker. Sotilasfarssi Luutnantti Huimapää on Casino-teatterin ilmoituksen mukaan elokuva, joka tempaisee yleisön mukaansa ”veitikkamaisen ” pääosan esittäjän, Elis Ohlsson-Ellisin, johdolla. Rintaman selustassa eläneiden ihmisten usein epätietoista elämää pyrittiin helpottamaan vaikeuksista huolimatta, kuten komediaelokuvan tuoman hetkellisen hauskuutuksen avulla.

On vaikea arvioida, kuinka tietoinen valinta samaan mainokseen on ”nykyaikainen amerikkalainen draama” Veljen surmaaja, mutta alati raaistuvan sisällissodan pyörteissä kepeän sotilasfarssin ja veljessurman ajatuksen yhdistelmä kiteyttää ne ristiriitaiset tunteet ja pyrkimykset, joita kriisiajan eläminen sisälsi. Samassa Sosialistin numerossa oli uutinen Turun tapaan punaisten hallussa olleesta Helsingistä, jossa pidettiin kahdenkymmenen vallankumouksen punaisen uhrin hautajaiset.

– Grundström & Selaginella


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *