Ilmari Kianto – “puolueeton” kirjailija

Sosialisti nosti 7. maaliskuuta 1918 palstoilleen tunnetun kirjailijan Ilmari Kiannon. Punaisen viivan (1909) kirjoittaja oli tullut tunnetuksi poleemisista ja kärkkäistä kirjoituksistaan, joissa hän arvosteli muun muassa valtiokirkkoa ja uskontoa. Vuonna 1917 Kianto oli julistautunut moniavioisuuden kannattajaksi. Sisällissodan alkaessa Kianto oli Oulussa ja asettui valkoisten puolelle. Lehdistössä julkaistiin useita Kiannon runoja, joissa otettiin vahvasti kantaa jääkäreiden puolesta. Kajaanin Lehti julkaisi 6. helmikuuta runon “Tulkaa jääkärit”, joka alkoi sanoin: “Saksa on voimakas. Saksa on suuri. Saksasta nousee kansojen juuri.” Runon julkaisi helmikuun aikana vähintään kymmenen muuta sanomalehteä.

Sosialisti kiinnitti huomiota Ilmari Kiannon toiseen tekstiin, joka oli kirjoitettu “erään jääkärikapteenin muistolle”. Tämä jääkäri oli Friedel Jacobson (1892–1918), joka oli kuollut Tornion valtauksessa 6. helmikuuta. Jacobson haudattiin Oulussa 14. helmikuuta. Kiannon mukaan “maankavaltajaroiston rietas kuula Sinunkin nuoren elämäsi katkaisi”. Sosialistin mukaan Kianto oli imarrellut “imevällä tavallaan sankarinsa urotöitä” ja kehottanut “suomalaisia paljastamaan päänsä tämän saksalaisen teurastuskoulun käyneen teurastajan kunniaksi”. Lopuksi lehti antoi kuitenkin puheenvuoron Kiannon itselleen:

“Soturi ken lienetkin, astu nopeasti jääkärikapteeni Fridel Jacobssonin tilalle. Taistelu ei pysähtyä saa, yhä voimistuu vaan. Eteenpäin mars!”

– Morfeus


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *