Mitä nykyhetki meiltä vaatii?
”Kristillis-yhteiskunnallinen viikkolehti” Herättäjä oli jälleen alkanut ilmestyä Turussa, sisällissodan aiheuttaman tauon jälkeen. Perjantaina 10. toukokuuta 1918 lehti kysyi etusivullaan: ”Mitä nykyhetki meiltä vaatii?” Kirjoitus alkaa:
”Me elämme poikkeuksellisen vakavissa olosuhteissa. Kansa-parkamme vuotaa verta. Tuhannet miestemme parhaimmista ovat taistelukentille kaatuneet. Kymmenet tuhannet ovat vangittuina, häpeällisestä valtiopetoksesta syytettyinä. Ja kaiken lisäksi nälkäkuoleman uhka väijyy ovemme edessä.”
Artikkelin kirjoittaja toteaa, että kysymystä nykyhetken merkityksestä on pohdittu monelta kannalta, mutta kristillinen näkökulma on ollut vähäistä. Niinpä kirjoittaja aloittaa rukoilemisen tärkeydestä:
”On ollut iloista kuulla, että taistelukentillä ja juoksuhaudoissa on tätä jo opittu. Eräskin rintamalta tullut kertoi nähneensä vierekkäin kuusi haavoittunutta, jotka kaikki rukoilivat. Hän oli iloinen kertoessaan sellaista.”
Tätä samaa rukouksen arvostamista sopi opetella rintaman ulkopuolellakin, arkisessa elämässä.
”Me kaipaamme herätystä itsellemme ja koko kansallemme. Muuten olemme hukassa.”
Artikkeli toi esiin kaksi muutakin näkökohtaa, jotka olivat olennaisia nykyhetken kannalta. Ensimmäinen oli mitä ankarin säästäväisyys, ja etenkin ruuan tuhlaaminen oli rikos, joka pitäisi kitkeä. Toinen seikka oli alistuminen esivallan määräysvaltaan:
”On todellakin surkeata, kun esivallan kunnioittaminen on niin suuresti hävinnyt kansamme keskuudesta.”
– H. S-i