”Kahwikysymyksiä”

”Kahwikysymykset” puhuttivat Turussa ilmestyneitä sanomalehtiä 26. lokakuuta 1917. Suomessa kärsittiin laajaa elintarvikepulaa kotimaistenkin tuotteiden osalta, mutta kaukaa valtamerten takaa seilaavan kahvin matkassa oli vieläkin enemmän mutkia, ennen kuin se päätyi suomalaisten kotien ja kahviloiden pöytiin.

Turun Sanomissa uutisoitiin suomalaisten liikemiesten Ruotsista tilaamien kahvierien käymistä vähiin. Viimeiset erät olivat Ouluun saapunut noin 10 000 säkin kahvilähetys sekä Luulajasta lähiaikoina Suomeen toimitettavan kahvierä, jonka jälkeen uutta lähetystä Ruotsin kautta ei olisi tiedossa.

”Uutta kahwia saa vain Englannista, josta sitä suomalaiset toiminimet owatkin jo tilanneet, ja saataneen se tänne joulukuulla. Pohjanmerellä sattuneet monet laiwojen upotukset tekewät tosin epätietoiseksi kahwinsaannin Suomeen.”

Sodan vuoksi rahtilaivojen saapuminen määränpäähänsä oli epävarmaa. Toimitusvaikeuksista johtuva kotimaisten kahvivarastojen vähyys oli luonnollisesti nostanut myös hintoja niin, että kahvikilo maksoi jo 25–30 markkaa.

Samana päivänä kerrottiin Turun Sanomissa, Sosialistissa ja Åbo Underrättelserissä myös Ruotsin kautta tulleiden kahvilastien epäonnekkaista matkoista rautateitse eteläiseen Suomeen. Yhteensä viidellä eri rataosuudella – Kemistä Viipuriin, Kokkolan Ykspihlajasta Kotkaan, Ykspihlajasta Viipuriin, Torniosta Vaasaan ja Torniosta Jyväskylään – olivat kahvisäkit huvenneet matkan varrelle. ”Rautatieroswot” verottivat kahvilastia niin, että esimerkiksi Kemistä Viipuriin matkanneesta 70 säkin kahvierästä peräti kymmenen säkkiä jäi saapumatta perille. Yleisesti levottomana ja elintarvikepulan piinaamana aikana ruokavarkaudet olivat arkipäivää, eikä myöskään arvokas kahvi jäänyt suinkaan pitkäkyntisiltä huomaamatta.

– A. Paldanius