Gluntti-konsertti turkulaisille

Keskiviikkona 9. tammikuuta 1918 turkulaisilla oli mahdollisuus mennä ”Gluntti-konserttiin” Palokunnantalolle klo 20. Lippuja myytiin etukäteen Edgrenin kirjakaupassa, mutta varmasti salissa oli vielä tilaa, sillä Uuden Auran ilmoituksen mukaan niitä saisi vielä ovelta. Aikalaisille ”Gluntti-konsertin” käsitettä ei tarvinnut kertoa tämän seikkaperäisemmin: yleisö tunsi ruotsalaisen Gunnar Wennerbergin (1817–1901) laulusarjan Gluntarne, jonka lauluja oli suomeksi totuttu kutsumaan ”glunteiksi”. Glunt oli alun perin uplantilainen murresana ja tarkoitti poikaa tai kaveria. Wennerberg sävelsi Bellman-henkiset laulunsa vuosina 1847–1850 ja käsitteli opiskelijaelämän sattumuksia. Laulut olivat dialogimuotoisia, ja ne oli kirjoitettu bassolle ja baritonille. Niissä esiintyi kaksi opiskelijaa, Glunten (basso) ja Magistern (baritoni), joista Glunten oli nuorempi ja lapsellisempi.

Turussa esiintyjinä olivat basso Thorild Bröderman ja baritoni William Hammar, joka kuului Suomalaisen oopperan perustajiin 1910-luvun alussa ja oli Oopperan kiinnitettyjä solisteja vuoteen 1930 asti. Tammisaarelaissyntyinen Hammar oli opiskellut Saksassa ja Iso-Britanniassa kaupallisia aineita ja myöhemmin Roomassa, Münchenissä ja Mannheimissa laulua. Opintojensa jälkeen hän esiintyi Mannheimin, Koblenzin ja Hampurin oopperoissa 1907–1910. Vuoden 1911 jälkeen Hammar esiintyi Suomessa muun muassa Puccinin Toscan Scarpiana ja Verdin Trubaduurin Kreivi Lunana. Hammar tuli erityisen suosituksi ”gluntti-konserteistaan”, joita hän antoi Thorild Brödermanin kanssa 1920-luvun lopulle asti. Bröderman oli syntynyt Ruotsissa mutta vaikutti Suomessa sekä oopperalaulajana että elokuvanäyttelijänä. Hänet nähtiin sittemmin muun muassa Jalmari Lahdensuon Pohjalaisten (1925) vallesmannina.

– H. S-i