Sodoma ja Gomorra, ”repäisevä burleskinäytelmä”

Elämä Turussa jatkui suhteellisen rauhallisena helmikuun alkupäivinä. Turun Työväen Teatteri esitti 7. helmikuuta 1918 operetin Sodoma ja Gomorra. Sen oli säveltänyt Emil Kauppi, ja laulujen sanat oli sepittänyt laulaja Väinö Sola. Pohjana oli lehtitietojen mukaan ”ulkomainen huvinäytelmä”, joka oli sovitettu Suomen oloihin.  ”Farssi-operetiksi” kutsuttu teos oli tullut ensi iltaan jo 12. tammikuuta 1918, ja se nähtiin sittemmin useissa Suomen kaupungeissa. Turun Työväen Teatterin esitystä säesti Turun Soitannollisen Seuran orkesteri Martti Nisosen johdolla.

Vaikka Sodoman ja Gomorran nimi viittasi raamatulliseen aiheeseen, koominen tarina sijoittui Suomeen: tarinan keskiössä olivat arkkitehti Emil Santavuori ja hänen vaimona Elli. Turun Työväen Teatterin esityksessä rooleissa nähtiin Pauli Pohjola ja Kerttu Vehviläinen.

Operettia esitettiin Turussa vielä maalikuussa 1918, ja sitä kutsuttiin ”repäiseväksi burleskinäytelmäksi”. Humoristinen tarina kiinnosti niin punaisia kuin valkoisiakin. Sisällissodan jälkeen toukokuussa teosta esitettiin ilmaisnäytäntönä ”Suomen armeijan sotilaille” (Uusi Päivä 17.5.1918).

– T–io & H. S-i