Salamurha kauhistuttaa

Skanssissa tapahtuneet veriteot kuohittivat turkulaisia. Sosialisti julkaisi 1. maaliskuuta 1918 nimimerkki Härmän-Antin kirjoituksen, joka viittasi edellisenä päivänä uutisoituihin tapahtumiin. “Salamurha on yksi alhaisimpia tekoja mitä ajatella saattaa”, kirjoitti Härmän-Antti, “se ei todista ainoastaan huonoa luonnetta, vaan suorastaan moraalittomuutta, joka on vaarallista koko yhteiskunnalle. Salamurhaajat ovat kaikkien vihollisia ja on heidät keinoilla millä hyvänsä tehtävä vaarattomiksi. Kättensä työllä elävä työläinen ei sellaiseen saata antautua. Sellaiseen ei antaudu muuta kuin viheliäinen roisto.”

Härmän-Antti käsittelee ensin murhaajien moraalittomuutta, mutta tuota pikaa hän pohtii myös, miksi surmaajat olivat päätyneet tekoonsa:

“Vallitseva riisto ja työläisten sortaminen on painanut osan kansasta ryysyköyhälistöön, vienyt heiltä elämisen ehdot, estänyt suuren osan kansasta saamasta alkeellisintakaan opetusta terveestä siveysopista. Hän, tuo roisto, on porvarillisen yhteiskunnan tuote, sen kukkanen!”

Kirjoittaja osoittaa siis ymmärtämystä, mutta väkivalta on tuomittavaa:

“Mutta se ei muuta menettelytapaamme häntä kohtaan. Hän on vaarallinen jokaiselle, niin vallankumoukselle kuin mille asialle hyvänsä.”

Härmän-Antin kirjoitus kuvastaa sitä hämmennystä, jonka Skanssin veriteot olivat herättäneet. Tämä ei ollut sitä vallankumousta, jota kirjoittaja halusi toteuttaa.

– Morfeus