Hautajaisista

Sosialisti julkaisi maanantaina 25. maaliskuuta 1918 kaksi hautajaisiin liittyvää uutista. Näistä ensimmäinen uutisoi ”parhaassa iässä” keuhkotautiin kuolleen puoluetoverin, ompelija Selma Salpan hautajaisista, jotka oli pidetty 20. maaliskuuta. Läheisten lisäksi niihin oli osallistunut työtovereita ja Sosialistisen kirjapaino-osuuskunnan henkilökunta. Työväen yhdistysten kuoro oli myös läsnä. Siteeratut seppelnauhojen tekstit kertovat pidetystä työtoverista ja ennen aikaisesta kuolemasta, sortumisesta sorron alla.

”Pikku-uutisia” sisältää ”Vakavaksi kysymykseksi” otsikoidun, toimitukselle osoitetun tiedustelun, jossa ihmetellään, miksi kaikkia kaatuneita ei haudata yhtä juhlallisesti. Siihen vastaa toimituksen pyynnöstä nimimerkki Carolus. Hän huomauttaa pitävänsä kysymystä tärkeänä toisin kuin muut, jotka olisivat halunneet vaientaa sen. Hän vastaa käyden läpi syitä, miksi suuria hautajaisia ei voida järjestää kaikille. Hän huomauttaa, että ruumiiden kuljettaminen rintamilta kotipaikkakunnille veisi kaiken ajan. Hän viittaa myös pelkoon siitä, että vihollinen tulittaisi hautaussaattueita, kuten hänen mukaansa oli tapahtunut Viipurissa. Hän muistuttaa siitä, että ihmiset eivät yleensäkään ole tasa-arvoisia, mikä koskee niin eläviä kuin kuolleitakin. Carolus lisää vielä, että kukaan sankari ei ole lähtenyt taisteluihin suuria hautajaisia toivoen, ja juhlavinkaan hautaus ei surua voi lieventää. Hän päättää vastauksensa: ”Pääasia on, että hänen muistonsa elää ja kehottaa toisia seuraamaan hänen esimerkkiään.”

– R.H-i & S.O-o