Kandidaatintutkielmat lukuvuonna 2016–2017

Iisakkala, Veera.  Ransuusi, laukkuryssäntauti, espanjanvaiva, paha tauti … – Häpeällinen kuppa ja piirilääkärit Suomessa 1850–60 -luvuilla.

Jalonen, Julius. Työntekijän käyttäydyttävä hyvin – Johdon suhde työntekijöihin Barkerin tehtaassa 1930-luvun laman aikana.

Kytöharju, Heta. Sotavankikuulustelut – Valtiollinen poliisi ja sotavankien paluu Suomeen vuonna 1946 ja 1953-1955.

Laimi, Tanja. Onko mies ihminen? – Yhdistys 9 ja miesten tasa-arvo 1960-luvun Suomessa.

Nurminen, Niklas. Kirkonmiesten kertomaa – Kansakoulun uskonnonopetus ja vuoden 1925 opetussuunnitelma.

Nykänen, Reetta. Kirjaston koneella Kissin chattiin – Miten internet näkyi suomalaisnuorten arjessa 1990-luvulla?

Kandidaatintutkielma laaditaan suomeksi ja se on pituudeltaan 1520 sivua. Kuva: Juho Malka.

Oksanen, Sanna. Kouluun käy tie! – Jyväskylän yksityisten tyttöjen koulujen perustaminen vuonna 1864 ja sen ensimmäiset oppilaat.

Pesola, Kristiina. ”Eteenpäin elävän mieli” – Maatalouskoneiden markkinointi Teijon Tehtaitten tuotelehtisissä 1920- ja 1930-luvuilla.

Pirinen, Eija. Loistava suunnitelma – Turun kehruuhuone 1700-luvun pakkotyölaitoksena.

Seppänen, Oona. Näin meitä naisia sorretaan – Naisten kilpaurheilu Suomessa 1950-luvun alussa ja olympiavoittaja Sylvi Saimon kokemukset kilpaurheilijana.

Talikainen, Katariina. Selviytyminen ja solidaarisuus – Varsinaissuomalaiset maanviljelijät ja suomalaisuuden ihanteet vuokrausvalituksissa vuonna 1945.

Tammivaara, Dita. Kilpailu elinkeinoista – Turun puusepät ja luvaton ammatinharjoitus 1700-luvulla.

Historiasta työllistyminen

Varsin usein ajatellaan, että historiaa opiskelemalla työllistyy opettajaksi tai tutkijaksi. Turun yliopiston työelämäpalvelujen vuoden 2016 sijoittumis- ja uraseurannan tietojen mukaan vain noin puolet valmistuneista maistereista työskenteli viisi vuotta valmistumisen jälkeen työtehtävissä, jotka sisälsivät tukimusta tai opetusta. Valtakunnallisia tietoja vuosilta 2010–2016 tarkasteltaessa historiasta valmistuneiden ammattinimikkeistä löytyvät opettajan ja tutkijan lisäksi muun muassa arkistonhoitaja, asianhallintasihteeri, museoassistentti, rehtori, tietoasiantuntija, toiminnanjohtaja ja toimittaja.

Vuonna 2011 valmistuneiden työmarkkinatilanne syksyllä 2011 oli kohtalainen. Kaksi kolmasosaa oli kokopäivätyössä. Lähde: Aarresaari uraseuranta 2016, Turun yliopisto.

Turun yliopiston historia-aineista vuonna 2011 valmistuneiden työmarkkinatilanne syksyllä 2016 oli kohtalainen. Yli kolme neljästä kyselyyn vastanneista oli töissä. Puolet työskenteli kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa. Kolmannes palveli yliopistolla tai valtiolla. Mediaanipalkka oli 2800 euroa kuukaudessa.

Historia-aineista valmistuneet hyödyntävät työelämässä niitä tietoja ja taitoja, joita he oppivat yliopistossa. Lähde: Aarresaari uraseuranta 2016, Turun yliopisto.

Yli kaksi kolmesta työskentelevästä oli sitä mieltä, että oma työtehtävä vastasi vähintään hyvin omaa yliopistollista koulutusta. Lähes jokainen valmistunut koki, että he pystyivät hyödyntämään vähintään jonkin verran yliopistossa opittuja taitoja ja tietoja elämässään. Työelämän kannalta erittäin tärkeinä taitoina pidettiin kykyä oppia ja omaksua uutta, itseohjautuvuutta ja oma-aloitteisuutta sekä viestintätaitoja suomenkielellä. Valtaosa vastaajista oli kokenut oppineensa paljon näitä taitoja opiskellessaan yliopistossa jotakin historia-ainetta.

 

Juho Malka

 

Lisätietoa:

Turun yliopiston Suomen historiasta valmistuneiden työllisyydestä

Historiasta valmistuneiden työllisyydestä

 

*Juttu on julkaistu Histofriikissä 2017, mutta yliopiston työelämäpalvelujen tiedot eivät ole muuttuneet, joten julkaisemme sen uudestaan.