1
Linnan juhlien pitkä historia ulottuu 1800-luvulle asti. Autonomian ajalla Suomen suuriruhtinaskunnassa järjestettiin säätyvaltiopäivien yhteydessä valtiopäivätanssiaiset Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa. Valtiopäivätanssiaisten perinne oli taustalla siirryttäessä itsenäisyyspäivänä järjestettäviin iltapäivävastaanottoihin ja juhlavastaanottoihin. Itsenäisyyspäivän juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1919. Tällöin Linnassa järjestettiin ensimmäinen vastaanotto. Tilaisuus oli tunnin kestävä […]

Linnan juhlat kautta aikojen


Tiedätkö mikä on tärkein Suomen alueen keskiajasta kertova alkuperäislähde? Ei se mitään, ei tiedä kovin moni muukaan, vaikka sitä on yritetty meille selittää jo yli 200 vuotta. Suomen historian isäksi usein mainitulle Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Gabriel Porthanille (1739–1804), 1900-luvun alun merkittävimpiin, joskin myös […]

Musta kirja valoisasta keskiajasta


Kiistely lääketieteen ulkopuolisten hoitomuotojen käytöstä on taas viime aikoina noussut julkisuuteen vaihtoehtohoitojen sääntelyä koskevan lakialoitteen myötä. Julkisessa keskustelussa lääketiede ja sen ulkopuoliset hoitomuodot esitetään toisilleen vastakkaisina ääripäinä: oikea- ja vääräoppisena parantamisena. Tässä kirjoituksessa en pyri ottamaan kantaa siihen, mikä on ”oikeaa” ja mikä ”väärää” parantamista. […]

Historiallista rajanvetoa lääketieteen ja sen ulkopuolisten parannusjärjestelmien välillä



Suomalaiset luottavat tieteeseen. Tieteen tiedotus ry:n vuodesta 2001 lähtien teettämän asennekartoituksen, Tiedebarometrin, mukaan yliopistot ovat sijoittuneet yhteiskunnan eri instituutioiden joukossa kolmanneksi heti poliisin ja puolustusvoimien jälkeen. Kyselyissä 70–75 prosenttia vastaajista on ilmoittanut tuntevansa melko suurta tai hyvin suurta luottamusta yliopistoihin. Samaan aikaan professorin ammatin arvostus […]

Arvostus ja arkipäivä: professorin muuttuva asema


Takapihan terassilla loistaa illan pimetessä yksinäinen kynttilälyhty. Sen kynttilää ei kuitenkaan ole sytytetty kunnioittamaan pyhäinpäivänä vietettyä kirkollista pyhäpäivää. Sen sijaan se valaisee kurpitsan kylkeen kaiverretut irvistävät kasvot, jotka muistuttavat meitä vuotuisten pyhäpäivien muuttumisesta Halloweenin kaltaisiksi kaupallisiksi karnevaaleiksi. Seuraavana kalenterissa on vuorossa isänpäivä, jota tänä vuonna […]

Liput salkoihin isän kunniaksi


Marraskuun kuudes päivä tunnetaan Suomessa ruotsalaisuuden päivänä. Sen alkuperä kantautuu 1600-luvulle, Ruotsin valtakunnan silloiseen kuninkaaseen Kustaa II Aadolfiin. Päivämäärällä viitataan Puolassa käytyyn Lützenin taisteluun, jossa kuningas sai surmansa. Ruotsalaisuuden päivän historia kantautuu 1900-luvun alkuun. Vuonna 1906 perustettu ruotsalainen kansanpuolue alkoi ajaa ruotsinkielisten asemaa Suomessa. Ensimmäistä […]

Hyvää Kustaa II Aadolfin päivää!



Suomen vaiheet toisessa maailmansodassa ovat innoittaneet valtavasti historiantutkimusta. Kiinnostuksesta huolimatta sotavuosien käsittely on tapahtunut pitkälti kirjallisten lähteiden varassa. Muun muassa valokuvat ja elokuvat ovat pitkään olleet aiheen käsittelylle lähinnä oheiskuvitusta. Tilanne on muuttumassa vasta hiljalleen. Suomessa esimerkiksi Olli Kleemola ja Marika Honkaniemi ovat perehtyneet suomalaisten […]

”Filmi merkitsee paljon propagandamme aseena” – kun elokuvaväki lähti talvisotaan


Suomen kielessä monet jokapäiväiset sanonnat ja kielikuvat juontavat juurensa maatalouteen. Lukijat todennäköisesti ymmärtää tarkoitukseni, jos kerron, että väitöskirjatyössäni riittää vielä sarkaa kynnettäväksi. Muutama viikko sitten sain vaihtelua kuvainnolliseen kyntämiseeni, kun pääsin kokeilemaan konkreettista kyntämistä hevosvetoisella auralla. Oli havainnollista kokeilla käytännössä tehdä sitä, mikä oli arkea […]

Sarkaa kynnettäväksi


Pojat kaipaavat kuuntelevaa korvaa, huomiota, ymmärrystä ja hyviä esikuvia. Näihin tarpeisiin vastaavat niin parhaillaan joukkorahoitusta keräävä Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) -kirja (Into-kustannus) kuin Väestöliiton ja Weecos.com:n Kuule mua! -kampanja. Yhteiskunnassa tunnutaan olevan havahduttu siihen, että pojat tarvitsevat huomiotamme. Historiantutkimuksen ja erityisesti sukupuolihistorian piirissä pojat […]

Pojat historian hämärässä