Käsityön oppimis- ja työympäristö muodostuu erilaisten käsityöllisten materiaaliteknologioiden työpisteistä, työskentelyalueista ja erillistyötiloista sekä oppilaiden/oppijoiden perustyöpaikoista. Oppimis- ja työympäristö ei muodostu pelkästään tiloista, vaan se on laajempi käsite, johon sisältyy myös välineet, palvelut ja materiaalit. Käsityön oppimista tukeva oppimisympäristö muodostuu asianmukaisista ja turvallisista tiloista, työvälineistä, koneista, laitteista ja materiaaleista. Käsityön oppimisympäristöön kuuluvat tilat edellyttävät erilaisia työturvallisuuteen ja työskentelyolosuhteisiin liittyviä ominaisuuksia, kuten ilmanvaihtoon ja melutasoon liittyvät asiat.
Tältä sivulta löytyy:
Käsityön välinekortit tilasuunnittelun tueksi
Opiskelijoiden tekemiä käsityön oppimistilojen tilakonsepteja
Opiskelijoiden tekemä käsityön oppimistilojen auditointi
Visio käsityön oppimisympäristöstä
Tutkimusartikkeli: Developing a learning environment for innovation learning in craft, design and technology education
Käsityön välinekortit tilasuunnittelun tueksi
Välinekortit on kehitetty osana INNOKOMP-hanketta tutkijoiden, opettajankouluttajien ja opettajaopiskelijoiden sekä perusopetuksen opettajien yhteistyönä. Välinekorttisarja laajene lukuvuonna 2019-2020. Opettajaopiskelijat toteuttavat kokoelmaan lisää kortteja osana Käsityökasvatuksen didaktiikan perusteet opintojaksoa. Välinekorttien käytettävyyttä tutkitaan opinnäytetyönä.
Lataa kortit koekäyttöön: Käsityön välinekortit
Ohje välinekorttien käyttöön
Välinekortti on tarkoitettu käsityön oppimis-ja työympäristön tilasuunnittelun tueksi. Välinekorttien avulla voi suunnitella työpisteitä, työskentelyalueita ja erillistyötiloja: uudet rakennushankkeet, perusparannukset ja jatkuva kehittäminen. Välinekorttia voi käyttää itsenäisenä korttina ja/tai käsityön uuden tilaoppaan rinnalla.
Välinekortti sisältää viisi osa-aluetta.
Yleiskuvaus
Tämän osion tarkoituksena on esitellä kyseisen välinekortin laite. Osiossa käydään läpi laitteen toimintaperiaate, tarvittavat tekniset tiedot, sekä käyttötarkoitus. Yleiskuvauksen ruudussa on symboli, joka auttaa heti hahmottamaan, minkä kokoisesta laitteesta on kyse. Laitteen kuvista käy paremmin ilmi, kuinka paljon laite/väline tarvitsee ympärilleen tilaan tai piirroksen turva-alueesta.
Laite käsityönopetuksen kulttuurissa ja opetussuunnittelussa
Tiivistettynä osiossa kerrotaan, miten laite liittyy opetussuunnitteluun. Osio käsittelee laiteen didaktisia sovelluksia, joten se on suunnattu erityisesti opettajille. Pääpaino on laitteen merkityksellä käsityönopetuksen luonteeseen, laitteen tuomiin mahdollisuuksiin, kulttuurin säilyvyyteen, uusiin merkityksiin sekä käyttöön esimerkiksi tuntien valmisteluissa.
Vuosiluokilla 1-2, 3-6 & 7-9
Näissä osiossa esitetään tavoitteita ja huomionarvoisia asioita, joita tulisi ottaa huomioon opetuksessa peruskoulussa. Osio antaa eräänlaisen muistilistan opettajalle perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteista, jotka mahdollisesti toteutuvat kyseistä laitetta käytettäessä. Näitä tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi opetuksen suunnittelussa. Huomioitavaa on se, että joitain laitteita oppilaat eivät saa käyttää itse, vaan niihin tutustutaan vain opettajajohtoisesti. Symbolit ovat tässä osiossa valmiiksi.
Laite oppilaan prosessissa
Osion tarkoituksena on kertoa yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, miten laite liittyytoppilaan prosessiin. Osio antaa opettajalle tietoa siitä, mitä asioita hänen tulee ottaa huomioon, kun laite on oppilaan käytössä. Erityisen huomion alla on, kuinka tarkan valvonnan alaisena oppilas saa laitetta käyttää. Tähän osioon on valittava käyttävien vuosiluokkien, sekä valvonnan tarkkuuden ja määrän symbolit.
Laite tila-ja työpistesuunnittelussa
Tämä osio on suunnattu erityisesti arkkitehdeille ja muille tilasuunnittelijoille. Osiossa selvitetään laitteeseen liittyviä taloteknisiävaatimuksia, sen sijoittamista, työturvallisuuteen liittyviä tekijöitä sekä henkilösuojainten käyttöä. Osiossa on iso kirjo erilaisia symboleita, joista jokainen edustaa erilaista laitteen vaatimusta.
Sinullakin on mahdollisuus osallistua korttien kehittämiseen
Välinekorttien avoin arviointi ja kommentointi:
Tutkimuksemme keskittyy välinekorttien käytettävyyteen, joten niitä tulee arvioida sen kannalta. Käytettävyyden arvioinnin pääkriteereiksi olemme valinneet Wiion (2004) luomat käytettävyyden luokat. Näitä pääluokkia voi tarkastella esimerkiksi seuraavasti;
Ymmärrettävyys: Laitekortin tekstikentät ja toiminnot ovat ilmiselviä sekä tarpeellisia.
Vaivattomuus: Laitekortin symbolit ovat helposti opittavissa ja kuvat ovat selkeitä.
Kattavuus: Laitekortti vastaa käyttötarkoitusta eikä sisällä asiavirheitä.
Esteettisyys: Laitekorttia on miellyttävä katsoa ja värien käyttö ei ole häiritsevää.
HUOM! Yllämainitut ovat vain esimerkkejä. Kirjatkaa huomionne, vaikkei se sopisi mihinkään tiettyyn pääluokkaan.
Muokattavat kortit
Linkistä pääset kansioon, josta löydät välinekortit sekä PDF-, että PP-muodossa. Voitte tehdä muutoksia ja korjauksia kortteihin vapaasti.
Otathan kuitenkin huomioon seuraavat asiat:
Muistakaa välinekorttien yhtenäinen ilme fonttien, kuvien ja sijoittelun osalta.
Välttäkää ristiriitaisten tekstiosioiden tuottamista.
Symboleita voitte lisätä tai poistaa haluamasi mukaan.
Värjätkää muokkauksenne tai korjauksenne punaisella ja laittakaa korjauksenne
loppuun nimikirjaimenne (jos tarvitsemme tarkennuksia).
Pyydämme kirjoittamaan korjauksenne, ajatuksenne ja kehitysehdotuksenne kootusti erilliselle tiedostolle, jota voimme myöhemmin hyödyntää pro gradu-tutkielmassamme sekä haastattelussa.
Epäselvissä tilanteissa yhteys
Toni Poikoseen, ttepoi@utu.fi, tai Arvi Savolaiseen arjosa@utu.fi.
Opinnäytetyötämme ja välinekorttien kehittelyä ohjaa professori Eila Lindfors.
Olemme kaikki erittäin kiitollisia, että olette lupautuneet arvioimaan välinekortteja.
Opiskelijoiden tekemiä käsityön oppimistilojen tilakonsepteja
Opiskelijoiden tekemä käsityön oppimistilojen auditointi
Visio käsityön oppimisympäristöstä
Tutkimusartikkeli
Pro gradu: Tää yhteinen käsityö on mitä suurimmassa määrin tilakysymys
Artikkeli: Kohti uutta käsityön oppimis- ja työympäristöä: Opettajien näkemyksiä tilasuunnitteluun