Suomalaiset ovat varsin ahkeria sosiaalisen median käyttäjiä ja etenkin vanhemmissa ikäryhmissä sosiaalisen median suosio jatkaa kasvuaan. Koska suositut palvelut tuovat yhteen ihmisiä hyvin monenkirjavista taustoista, erilaisten mielipiteiden ja kokemusten yhteentörmäyksiltä ei voida välttyä.
Viime aikoina on paljon keskusteltu vihamielisestä käytöksestä verkossa ja miten siltä voisi suojautua. Halusimmekin selvittää, onko käyttäjien keskuudessa havaittavissa jotain eroja suhtautumisessa ristiriitoihin ja häiritseväksi koettuun sisältöön. Tutkimus oli ensimmäinen, jossa hyödynsimme vuodenvaihteessa kerättyä lähes 4000 suomalaisen mielipiteen kattavaa kyselytutkimusta.
Tulostemme perusteella suomalaiset eivät käytä sosiaalista mediaa yhtenäisesti, vaan käyttäjät eroavat erityisesti suhtautumisessa konflikteihin ja epämiellyttävään sisältöön. Löysimme kolme erilaista käyttötapaa: sovitteleva, provokatiivinen ja suojautuva.
Sovittelevalle käytölle on tunnusomaista toisten huomioiminen ja pyrkimys välttää ristiriitoja aiheuttavan sisällön jakamista. Provokatiiviselle käytölle oli tyypillistä halu jakaa toisia ärsyttävää sisältöä, eriävien mielipiteiden ilmaisu sekä toisten tarkoituksellinen provosointi. Suojautuvasti käyttävät vastaajat halusivat välttyä näkemyksiään vastaamattomalta sisällöltä poistaen omista verkostoistaan heitä ärsyttäviä päivityksiä ja henkilöitä.
Tarkasteltuamme näitä kolmea erilaista käyttötapaa vastaajien taustan perusteella havaitsimme, että nuoret ja korkeammin koulutetut käyttävät sosiaalista mediaa muita sopeutuvammin ja suojautuvammin. Nuoret ja korkeasti koulutetut ovat siis varovaisempia sen suhteen, millaista sisältöä he jakavat etenkin verrattaessa keski-ikäisiin ja sitä vanhempiin sosiaalisen median käyttäjiin.
Tulokset kertovat osittain siitä, miten digitaalinen eriarvoisuus on Suomessa edennyt yhä enemmän siihen, mitä verkossa tehdään ja miten sitä voidaan hyödyntää erilaisissa asioissa. Nuorilla ja korkeasti koulutetuilla on todennäköisesti keskimäärin parempi medialukutaito ja näin ollen myös taitoa käsitellä epämiellyttävää materiaalia muita paremmin. He myös saattavat olla tarkempia omasta maineestaan sosiaalisessa mediassa.
Havaitsimme myös, että naiset ovat todennäköisemmin sopeutuvia ja suojautuvia käyttäjiä, kun taas miehillä provokatiivinen käyttäytyminen oli yleisempää. Mielenkiintoinen oli myös koetun elämäntyytyväisyyden ja provokatiivisen käyttäytymisen yhteys: provokatiivisesti käyttäytyvät olivat selvästi tyytymättömämpiä elämäänsä kuin muut vastaajat.
Yhdessä nämä tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että sosiaalisessa mediassa provosoivat keskimääräistä useammin huonosti voivat miehet. Kiinnostavaa oli havaita, että koulutus tai ikä eivät vaikuta tähän yhteyteen. Näyttäisi siis siltä, että eräänlainen ongelmakäyttö sosiaalisessa mediassa ei ole sidoksissa perinteisiin digitaalisen eriarvoisuuden lähteisiin, kuten ikään tai koulutukseen.
Seuraavaksi tutkimme, miten poliittinen osallistuminen sosiaalisessa mediassa ennustaa näitä erilaisia käyttötapoja ja vaikuttaako poliittinen suuntautuminen havaittuihin yhteyksiin.
Sanna Malinen ja Aki Koivula
——
Teksti perustuu artikkeliin Malinen, S., Koivula, A., Keipi, T., & Koiranen, I. 2018. Exploring Selective Exposure and Selective Avoidance Behavior in Social Media. (Forthcoming) In Proceedings of the International Conference on Social Media & Society, Copenhagen, Denmark (SMSociety).
