Viime päivinä sosiaalisessa mediassa on vahvasti kritisoitu Yleä. Kritiikki on kohdistunut uunituoreeseen kirjoitukseen etnonationalisteista ja suunnitteilla olevaan ilmastodenialisteja käsittelevään juttuun.
Itse sisältöön pureutumatta on jännittävää, että osa suomalaisista pystyy kuitenkin luottamaan kritisoimaansa media-alustaan. Onhan olemassa myös ihmisiä, jotka eivät luota mediaan laisinkaan ja joille lähes jokainen Ylen artikkeli on lähtökohtaisesti kritiikin arvoinen kohde.
Tietynlaista poliittista kuplaa seuratessa medialuottamus vaikuttaa olevan ajoittain hataralla pohjalla. Perinteiset mediakanavat kuten televisio, lehdistö ja radio nähdään poliittisesti sitoutuneina. Sen sijaan internetin ihmemaa tarjoaa kriitikolle jotain parempaa.
Jos seuraa vain tiettyä kuplaa, saattaa pääsanoma kuitenkin hukkua: kaiken kaikkiaan suomalaiset luottavat mediaan. Esimerkiksi Reuters-instituutin raporteissa Suomi on jatkuvasti kansainvälisen vertailun uutismediaan luottavaisin maa.
Korkean medialuottamuksen taustalla on kaksi eri tekijää. Ensinnäkin suomalaisten luottamus instituutioita kohtaan on yleisesti korkeaa. Kun luottaa muihin instituutioihin, on helpompi luottaa myös mediainstituutioon.
Korkean medialuottamuksen taustalla on myös se, että massamedia ei ole meillä poliittisesti jakautunutta. Toisaalta lehdistöstä puhuttaessa se ei ole mahdollistakaan, sillä Suomessa on vain yksi aidosti kansallinen sanomalehti.
Suomen valtavirtamedian poliittinen jakautumattomuus on jopa harvinaista kansainvälisesti vertailtuna. Useissa valtioissa kulutetuimmat uutismediat ovat jaoteltavissa vasemmiston tai oikeiston suosimiin. Esimerkiksi Briteissä Guardian nähdään vasemmiston ja The Daily Mail oikeiston äärimmäisinä äänitorvina.
Vaikka medialuottamuksen taso on Suomessa korkea, on siihen kuitenkin viime aikoina ilmestynyt joitain säröjä. Reuters Instituutin (2019) raportin mukaan medialuottamus on Suomessa hienoisessa laskussa.
Heikentymisen syiksi raportti tarjoaa polarisoitumisen ja sen, että keskustelu valeuutisista on itsessään lisännyt epäluottamusta. On totta, että sosiaalisen median yleistyttyä tahallisesti tai tahattomasti tuotetun valheellisen tiedon levittäminen näyttää lähteneen räjähdysmäiseen kasvuun.
Sosiaalinen media ja internet ylipäätään eroavat perinteisestä mediasta erityisesti siten, että ensimmäisenä mainituissa ”kuskin” penkille pääsee kuka tahansa ja pienikin porukka saa kovan äänen. Keitä sitten ovat ne suomalaiset, jotka eivät luota mediaan?
Yleisesti voidaan todeta populistien olevan erityisen epäileväisiä median suhteen. Samalla monet populistit ja heidän kannattajansa suosivat vaihtoehtomedioita. Perussuomalaisten kannattajat ja jäsenet luottavat esimerkiksi MV-lehteen huomattavasti muiden puolueiden kannattajia ja jäseniä enemmän.
Setä-arkadia eli politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala herätti huomiota syksyllä twiittaamalla hämmennyksensä Wikipedian toimintalogiikasta. Ikäpolveani tämä nauratti. Meille on jo yläasteella opetettu, että Wikipediaa ei sitten enää saa käyttää lähteenä.
Ala-asteen sanomalehtiviikoilla olemme ympyröineet koululle tuoduista lehdistä erivärisin kynin uutisia ja mainoksia. Yläasteella etsimme internetistä eri tekstilajeja: mikä on kolumni ja mikä on vastine.
Tulevaisuuden koululaiset erottelevat mahdollisesti valeuutisia uutisista. Heidän on tekstilajien ymmärryksen lisäksi sisäistettävä kuvien ja videon manipulaatioon liittyvät vaarat. On pidettävä peukut pystyssä, että myös vanhemmat ikäryhmät kykenevät samaan.
Medialukutaito on tärkeä kyky, johon sisältyy myös kriittisyyttä. Kaikkea ei kuulu lukea totena. Tai kuten nykyinen opinahjoni sen sanoisi: ”Uskalla ajatella – dare to think”. Vaikka suomalaisten luottamus mediaan on laskenut, ei korkean medialuottamuksen voida sokeasti sanoa olevan aina ja kaikkialla hyvä juttu. Vai miten suhtautuisit korkeaan medialuottamukseen vaikkapa nyky-Venäjällä?
Anna Kuusela
Anna toimii hankkeessa tutkimusavustajana
Lähteet:
Körkkö, H. (2019), Timo Haapala oppi viikonloppuna, miten Wikipedia toimii – soitimme, HS. Julkaistu 7.10.2019. Luettu 30.10.2019. https://www.hs.fi/nyt/art-2000006264919.html
Newman, N., Fletcher, R., Kalogeropoulos, A. and Nielsen, R. K. (2019), Reuters Institute: Digital News Report 2019, Oxford: Reuters Institute for the Study of Journalism.
Sivonen, J. and Saarinen, A. (2018), Puolueiden kannattajien luottamus mediaan, Yhteiskuntapolitiikka, Vol. 83 No. 3, pp. 287–293.
Smith, M. (2017), How left or right-wing are the UK’s newspapers, YouGov. Julkaistu 7.3.2017. Luettu 30.10.2019. https://yougov.co.uk/topics/politics/articles-reports/2017/03/07/how-left-or-right-wing-are-uks-newspapers
