Kenttäasema täynnä tarinoita

Kategoria: Uncategorized

Vapaaehtoistyöntekijän viikko Seilissä

Tällä viikolla tutkimuslaitoksen henkilökuntamäärä kasvoi yhdellä kun remmiin hyppäsi vapaaehtoistyöntekijäksi Miska Ahokas Cisco Systems yrityksestä. Tutkimuslaitoksen väki kiittää Miskaa reippaasta ja rohkeasta heittäytymisestä biologin (maasto)saappaisiin! Tässä Miskan havaintoja ja tunnelmia viikon varrelta.

Miska Ahokas Cisco SystemsMaanantai aamu 16. heinäkuuta pakkailen tulevalle työviikolle mukaan hieman normaalista poikkeavat varusteet: kumisaappaat, aurinkovoidetta ja virvelin. Lisäksi työkyyti hoituu Fanny nimisellä aluksella, joka suuntaa Turun jokirannasta kohti saaristoa ja Seilin saarta. Tämä eroaa suuresti 20 minuutin automatkasta Espoossa sijaitsevaan konttoriin salkku kädessä.

Rannassa minua vastassa on Jasmin, joka toimii preparaattorina ja puutiaisprojektin tutkimusavustajana Turun Yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksessa. Matkan tarkoitus on viettää viikko vapaaehtoistyöntekijänä Seilissä, josta ensimmäinen päivä meni saareen tutustuessa ja planktonnäytteiden tutkimusvarusteiden valmistelussa.

Action! Tiistai 17. heinäkuuta starttasi klo 8.00 aamukahvilla josta sitten pääsin auttamaan tutkimuskeskuksen veneiden valmistelussa ja tankkaamisessa. Lounaan jälkeen starttasimmekin kohti Airistoa mukana Jasmin ja muita tutkijoita, sekä Seili dokumenttielokuvan kuvausryhmä. Näytteitä otettiin aina 80 metristä asti ”haavien” ja ”rakettien” avulla. Noin kello 17 takaisin rannassa ja illan päätteeksi vielä virvelöimään ja mereen uimaan.

Keskiviikko 18. päivä alkoikin jo klo 6 aamulla puutiaislinjojen vedolla jossa ”lakanalla” vedettiin tutkimuspaikkoja läpi. Puutiaisten määrä yllätti suuresti jonka seurauksena hysteerinen punkkien etsintä vaatteista ja kropasta alkoi. Iltapäivällä menimme keräämään rakkolevä- ja sinisimpukkanäytteitä läheiselle rannalle ja illan kruunasi vielä reissu Nauvoon pizzalle.

Torstai alkoi kuten keskiviikkokin aamulla klo 6 puutiaislinjojen vedolla jonka jälkeen loppupäivä oli yhden tutkimusveneen nosto ja maalausta.

Kokonaisuudessaan viikko oli kuin seikkailu! Seilin saari kätkee itseensä todella mielenkiintoista historiaa mikä vieläkin huokuu saaren rakennuksista ja esimerkiksi saaren puukirkosta. Kuten historia myös luonto oli mielenkiintoista. Saarella esiintyy esimerkiksi kukkalaji Peltomaitikka jota ei olla nähty esiintyvän missään muualla. Lisäksi saarella laiduntaa lampaita ja lehmiä.

Huomaa että, avokonttorin hetkiseen ilmapiiriin on täältä todella pitkä matka. Kerrankin tuntuu, että ajatukset saa kunnolla kasaan ja pystyy keskittymään ainoastaan yhteen asiaan kunnolla. Kokonaisuudessaan tämä viikko opetti paljon ja oli mahtavaa päästä näkemään tutkijoiden arkea.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia tutkimuslaitoksen työntekijöitä sekä erittäin ystävällisiä Seilin matkailun henkilöitä. Erityskiitos Jasminille, Petelle ja koko ”porukalle” luottamuksesta ottaa minut mukaan työtehtäviin.

Kiitos,

-Miska Ahokas

Cisco Systems

Näin tunnistat puutiaisen ja määrität kalan iän

turku science fair

Toiminnallinen pisteemme Tieteen päivillä.

Saaristomeren tutkimuslaitos oli lauantaina mukana Turun yliopiston päärakennuksessa järjestetyssä Tieteen päivät tapahtumassa. Meri- ja punkkitutkimusta esiteltiin toiminnallisella pisteellä, jossa kerroimme kävijöille muun muassa miten mikroskoopin avulla tunnistetaan punkkilajeja ja määritetään kalan ikä. Tapahtuma veti puoleensa suuren määrän yleisöä ja pisteemme kiinnosti myös ilahduttavasti kävijöitä, kiitos siitä kaikille mukana olleille! Mikäli tapahtuma jäi väliin tai olet kiinnostunut oppimaan lisää, katso alta vinkkimme puutiaisten tunnistamiseen ja kalan iänmääritykseen.


Opi tunnistamaan puutiaisia

Suomessa esiintyy kaksi ihmiselle haitallista puutiaislajia: tavallinen puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapunkki eli siperianpuutiainen (Ixodes persulcatus). Lajit ovat hyvin samannäköisiä ja niitä ei pysty erottamaan toisistaan ilman mikroskooppia. Puutiaisten sukupuolen voi sen sijaan tunnistaa paljain silmin selkäkilvestä. Uroksella kilpi peittää koko selän kun taas naaraalla vain yläosan. Naaras on myös urosta suurikokoisempi. Sukupuoli on mahdollista tunnistaa vain aikuisyksilöistä, nymfeistä tai toukista ei voi tunnistaa sukupuolta.

Kuvassa Ixodes ricinus naaras (vasemmalla) ja uros (oikealla). Kuva: Turun yliopiston eläinmuseo.

Tavallisen puutiaisen ja taigapunkin aikuisyksilöt voi tunnistaa toisistaan esimerkiksi selkäpuolen karvoitusta ja peräpään kaarta vertailemalla. Ixodes ricinuksella karvoitus on pidempää ja sitä on enemmän. I. persulcatuksella taas peräpään kaari on on yhteneväinen, tavallisella puutiaisella se sen sijaan hälvenee perää kohden. Toisin kuin alla oleva kuva saattaa antaa ymmärtää, väritys ei ole tuntomerkki.

Vasemmalla taigapunkki (Ixodes persulcatus) ja oikealla tavallinen puutiainen (Ixodes ricinus). Kuvan molemmat yksilöt ovat naaraita. Kuva: Turun yliopiston Eläinmuseo.

Ixodes- puutiaislajien tunnistaminen vaatii usein myös vatsapuolen genitaalialueen rakenteiden ja ns. koksien (coxa) kalvojen tarkastelua.

Lisätietoa punkeista ja Turun yliopiston puutiaisprojektista puutiaiset.fi


Millä keinoilla kalojen ikä voidaan saada selville?

Kalan iänmäärityksellä on yhtä tärkeä rooli kuin kalojen mittaamisella ja punnituksella. Jotta kalakantaa voidaan hoitaa, tarvitaan tietoja kannan tilasta.Iänmäärityksellä voidaan määrittää tutkittavan kalakannan ikäryhmäkoostumus, eri vuosiluokkien vahvuus ja kuinka hyvin kalat kasvavat. Iänmääritystaitoja tarvitaan myös kalojen sukukypsyysiän ja kuolevuuden arvioinnissa [1].

Samoin kuin puiden iänmääritys, kalojen iänmääritys perustuu suomuihin, luihin ja kuuloluihin (otoliitteihin) muodostuvien vuosirenkaiden laskemiseen. Kesällä kalojen kasvu on nopeaa ja suomuihin ja luihin kasvaa leveitä ja vaaleita kasvurenkaita. Talvella kasvu on sen sijaan hitaampaa ja vyöhykkeet ovat tummia ja kapeita, edellisen vuoden kasvurenkaiden ja uuden kesän kasvurenkaiden väliin jää siten ”sauma”, vuosirengas, jotka laskemalla voidaan määrittää takautuvasti yksilön ikä. Puiden tapaan myös kalat kasvavat paremmin lämpimien ja ravinto-olosuhteiltaan suotuisten kesien aikana kuin huonoina kesinä. Tämän vuoksi vuosirenkaiden etäisyydet voivat vaihdella.

Silakan ikä määritetään takautuvasti kuuloluun värjätystä poikkileikkauksesta vuosirenkaat laskemalla.

Tieteen päivillä ikää määritettiin takautuvasti silakan kuuloluun värjätystä poikkileikkauksesta. Nämä parilliset kuuloluut löytyvät kalan silmien takana sijaitsevasta sisäkorvasta. Iänmäärityksessä käytetään yleensä suurinta otoliittia, niin sanottua sagittaa.

Kuuloluu eli otoliitti sijaitsee kalan päässä silmien takana. Kuva Saaristomeren tutkimuslaitoksen silakkaprojektin arkistosta.

Voit halutessasi määrittää kalan iän myös kotona! Helpoiten iänmääritys tapahtuu kuolleen hauen tai lahnan suomusta. Määrittämistä tarvitset vähimmillään vain tylsän veitsen tai pinsetin.

  1. Ota suomunäyte tylsällä veitsellä tai pinsetillä kalan kylkiviivan alapuolelta, kalan peräaukon ja vatsaevien väliseltä alueelta. Jotta tulos olisi luotettava, täytyy suomun olla mahdollisimman hyvänlaatuinen.
  2. Irrota muutama suomu pyrstöstä päähän päin vetämällä.
  3. Laita suomurivistö kuivumaan esimerkiksi kahvin suodatinpussiin, niin että se pysyy puhtaana ja sileänä.
  4. Laske vuosirenkaat suomusta valoa vasten paljain silmin, suurennuslasilla tai mikroskoopin avulla jos sellainen on käytettävissä.

Suomunäytteen ottopaikka lahnalla.

Viitteet ja lisätietoja:

[1] Kalatalouden keskusliiton iänmääritysopas

Lue myös: Puutiaistutkimusta tieteen ja tarinoiden saarella


Translation: During the weekend, the Institute participated in the Science Forum in Turku. In our functional presentation point, we showed visitors how to identify ticks (Ixodes ricinus and Ixodes persulcatus) and how to determine the age of a herring from an otolith, a bone located in a fish’s skull and is analogous to the human earbone. In this blog post, we give some tips on how to separate between a female and a male tick, how to identify the two common Ixodes species present in Finland, and how to determine the age of a fish at home.

Related post: Tick research on the island where science and stories meet

Tervetuloa blogiin!

Tervetuloa seuraamaan Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen blogia! Tämän blogin tarkoituksena on kurkistaa tutkimuslaitoksen toimintaan Seilin saarella, sen yli 50-vuotiseen historiaan, työntekijöihin ja laitoksella tehtävään tutkimukseen. Blogia päivittävät Saaristomeren tutkimuslaitoksen henkilökunta ja tutkijat.

Tervetuloa mukaan seuraamaan!

Tietoja blogista ja tutkimuslaitoksesta

Seilissä on järjestetty kenttäkursseja jo vuodesta 1969 lähtien. Kuva: Esko Keski-Oja

Kokeellista Itämeri-tutkimusta. Kuva: Saaristomeren tutkimuslaitos/UTU

Ympäristöseurantaa jo yli 50 vuotta. Kuva: Esko Keski-Oja

Welcome to the Archipelago Research Institute’s brand new blog! The blog is created by the staff of the Archipelago Research Institute of the University of Turku, Finland, a field station in the island of Seili on the Archipelago Sea. We created this blog to showcase the many aspects of the Institute and share stories about the work we are doing and provide information to prospective visitors and others who are looking to explore and enjoy the Archipelago Sea.

Welcome and enjoy!

More information about the blog and Research Institute