Taloussosiaalityössä tuetaan lapsiperheitä monin eri tavoin

Taloussosiaalityössä tuetaan lapsiperheitä monin eri tavoin

Kuva: Luis Arias / Unsplash

Perheen kasautuva huono-osaisuus näkyy lapsissa pitkään (MTV 2020).

Lapsiperheiden toimeentulo-ongelmista on raportoitu mediassa usein. Tutkimusten mukaan enemmistöllä suomalaisista lapsiperheistä menee taloudellisesti hyvin, mutta toimeentulo- ja taloudenhallinnan ongelmat ovat lapsiperheissä kuitenkin yleisiä. Vuonna 2019 Suomessa 13,4 prosenttia lapsista asui pienituloisissa perheissä (Ruotsalainen 2021), ja lapsiperheet kokevat toimeentulonsa tyypillisesti keskimäärin muita kotitalouksia vaikeammaksi (Salmi 2020). Taloudelliset ongelmat, velkaantuminen, pienituloisuus ja köyhyys rasittavat siten monen perheen arkea, ja näiden aiheuttamista haasteista kärsivät niin perheen aikuiset kuin lapsetkin.

Toimeentulo- ja taloudenhallinnan ongelmat ilmenevät lapsiperheissä hyvin moninaisin tavoin. Ne muun muassa lisäävät vanhempien uupumusta, ahdistusta ja masennusta sekä voivat heijastua parisuhteen laatuun ja kokemuksiin vanhemmuudesta (esim. Salmi & Kestilä 2019). Taloudelliset ongelmat ja velkaantuminen ovat usein myös yhteydessä muihin elämänhallinnan ja elämäntilanteen ongelmiin, kuten päihderiippuvuuteen tai avioeroihin (esim. Blomgren ym. 2014). Perheiden toimeentulo-ongelmat saattavat lisäksi heikentää lasten ja nuorten hyvinvointia, lisätä heidän syrjäytymisriskiään sekä ylisukupolvista huono-osaisuuttaan (Lindberg ym. 2020: Kallio & Hakovirta 2020). Myös perheiden mahdollisuudet ylläpitää sosiaalista elämää tai vaikkapa lasten mahdollisuus osallistua maksullisiin harrastuksiin voi olla haastavaa.

Taloudelliset ongelmat ja velkaantuminen ovat usein yhteydessä muihin elämänhallinnan ja elämäntilanteen ongelmiin, kuten päihderiippuvuuteen tai avioeroihin.

Taloussosiaalityö talousvaikeuksissa olevien lapsiperheiden tukena

Taloussosiaalityö on yksi lähestymistapa, jonka avulla talousvaikeuksissa olevia lapsiperheitä voidaan tukea. Taloussosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityön työorientaatiota, joka keskittyy talouteen ja toimeentuloon liittyviin kysymyksiin (Sherraden & Huang 2019). Käytännössä tämä konkretisoituu esimerkiksi ohjauksena ja neuvontana, psykososiaalisena tukena ja yhteiskunnallisena vaikuttamistyönä (Viitasalo 2019). Taloussosiaalityö ei siis merkitse pelkästään (harkinnanvaraisen) toimeentulotuen myöntämistä asiakkaille.

Perheiden kohtaamia talousvaikeuksia tulisi käsitellä sosiaalityössä monestakin syystä. Tukemalla arkista elämänhallintaa, arjen sujuvuutta sekä auttamalla tietojen ja taitojen kartuttamisessa voidaan vahvistaa asiakkaiden taloudellista toimintakykyä. Palvelujen pirstaleisuus on kuitenkin ollut auttamistyön keskeinen haaste, ja tämä pirstaleisuus näkyy myös talousvaikeuksiin tarjolla olevassa tuessa. Suomessa talous- ja velkaneuvonta sekä perheiden psykososiaalinen tuki ovat erillään toisistaan ja rahavaikeuksia käsitellään usein perheen muusta elämäntilanteesta ja tuen tarpeesta erillisenä. Sosiaalityössä on sen sijaan tyypillistä tarkastella perheiden ja yksilöiden elämäntilanteita kokonaisvaltaisesti. Tämän vuoksi sosiaalityön konteksti tarjoaa otolliset mahdollisuudet tarkastella raha-asioita merkityksellisenä osana perheen hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä.

Tukemalla arkista elämänhallintaa, arjen sujuvuutta sekä auttamalla tietojen ja taitojen kartuttamisessa voidaan vahvistaa asiakkaiden taloudellista toimintakykyä.

Perheiden talousvaikeudet kytkeytyvät usein osaksi tilanteita, joita sosiaalityön asiakastyössä muutenkin kohdataan (Viitasalo 2021). Perheiden talous ja toimeentulo eivät ole muusta arjesta irrallisia asioita. Esimerkiksi vanhemman sairastuminen tai työttömäksi jääminen merkitsevät tarvetta tarkastella perheen hyvinvointia myös taloudellisesta näkökulmasta. Huomionarvoista on myös se, että talousvaikeuksien tiedetään heikentävän yksilöille ja perheille tarjottavan muun tuen, esimerkiksi psykoterapian, vaikuttavuutta (esim. Archuleta ym. 2019). Sosiaalityön kontekstissa esimerkiksi perhetyö voisikin olla vaikuttavampaa, jos tukea tarjottaisiin samalla myös taloudellisiin haasteisiin.

Kuva: Towfiqu Barbhuiya / Unsplash

Taloussosiaalityö on myös rakenteellista vaikuttamista

Taloussosiaalityössä pyritään vaikuttamaan myös talousvaikeuksia tuottaviin ja ylläpitäviin rakenteisiin. Perus- ja ihmisoikeuksien puolustaminen on sosiaalityön keskeisimpiä tehtäviä, ja työnsarkaa löytyy myös pohjoismaisesta hyvinvointivaltiostamme. Esimerkiksi Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on huomauttanut Suomea 2010-luvulla useita kertoja perusturvan riittämättömästä tasosta. (Turtiainen ym. 2021.) Sosiaalityön ammattilaisilla on työkokemukseen perustuvaa käytännön tietoa näiden rakenteiden vaikutuksista perheiden hyvinvointiin, minkä vuoksi ammattilaisilla on myös otollinen tilaisuus tuoda havaintojaan julkiseen keskusteluun.

Taloussosiaalityö lapsiperheissä -tutkimushanke vahvistaa lapsiperheiden talousosaamista

Taloussosiaalityön ja taloudellisen neuvonnan tutkimuskentillä on tehty – niin kansainvälisesti kuin Suomessakin – varsin vähän kokeelliseen näyttöön perustuvaa tutkimusta aiheen tärkeydestä huolimatta (Archuleta ym. 2015; Britt ym. 2015). Sosiaalityön työtapojen vaikuttavuutta on kuitenkin alettu vaatia Suomessa monissa valtakunnallisissa sosiaalityön linjauksissa (esim. Kaste-ohjelma 2012; Hallitusohjelma 2019). Turun ja Helsingin yliopistojen yhteinen Taloussosiaalityö lapsiperheissä -hanke vastaa juuri näihin tutkimustarpeisiin.

Kehitämme hankkeessa uuden, suomalaiseen kontekstiin soveltuvan taloussosiaalityön interventiomallin. Tähän liittyen kartoitamme ensin sitä, minkälaisia taloussosiaalityön työskentelytapoja on kansainvälisesti kehitetty ja miten nämä työtavat edistävät lapsiperheiden taloudellista hyvinvointia. Interventiomallin kehittämistyössä on hankkeen tutkijoiden lisäksi mukana lapsiperhesosiaalityön asiakkaita, kuntien sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia sekä muita alan asiantuntijoita. Näin toimien mallista on pyritty rakentamaan aidosti asiakkaiden tarpeisiin vastaava. Hankkeessa kehitetyn mallin käyttöä pilotoidaan kehittämistyön jälkeen yhteistyökuntien lapsiperhe- ja aikuissosiaalityön asiakkailla.

Interventiomallin tarkoituksena on vahvistaa perheiden talousosaamista. Talousosaamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä muutakin kuin pelkkää taloudellista tietämystä: osaaminen kattaa myös asenteiden ja käyttäytymisen tasot. Taloudenhallintaa käsittelevissä tutkimuksissa on osoitettu, että vaikuttavassa auttamistyössä tulisi asiakastyössä keskittyä sekä konkreettiseen talousneuvontaan että rahaan liittyvien tunteiden (esimerkiksi ahdistuksen) hallintaan (Ford ym. 2011). Tähän liittyen interventiomallin tavoitteena on myös vähentää perheiden taloudellista ahdistuneisuutta. Perheiden taloudellista hyvinvointia pyritään parantamaan kokonaisvaltaisesti.

Tutkimushankkeen tavoitteena on lisäksi tutkia sitä, miten taloussosiaalityön interventio vaikuttaa lapsiperheiden vanhempien talousosaamiseen ja taloudelliseen ahdistuneisuuteen, sekä miten interventio on mahdollista toteuttaa sosiaalityön toimintaympäristössä. Olemme myös kiinnostuneita interventioon osallistuneiden asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden näkemyksistä interventioon osallistumisesta. Kaksivuotinen hanke on käynnistynyt syksyllä 2021, ja sitä rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö (VTR-rahoitus). Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Suomen Pankki, Itla, Takuusäätiö, Marttaliitto sekä sosiaalialan osaamiskeskukset Vasso ja SONet BOTNIA. Lisäksi mukana on kuntia ja kuntayhtymiä.

Lisätietoa tutkimushankkeesta verkkosivuilta.


Blogikirjoitus on osa Heidekenin tiedekummit -sarjaa. Tiedekummitoiminnalla pyritään vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka vaikuttavat Varsinais-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Tavoitteena on myös tutkitun tiedon vieminen käytäntöön.  Mukana yhteistyössä ovat Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, Turun yliopisto, Sote-akatemia, INVEST ja Åbo Akademi.

Lue lisää ja tutustu Heidekenin tiedekummeihin: 
https://vslj.fi/heidekenin-tiedekummit/ 

Turun yliopiston blogikirjoitus tiedekummitoiminnasta: https://blogit.utu.fi/utu/2021/11/12/tiedekummit-uudenlaista-yhteiskunnallista-vuorovaikutusta-lasten-nuorten-ja-perheiden-hyvinvoinnin-edistamiseksi/

Meri Moisio

Meri Moisio

VTM, laillistettu sosiaalityöntekijä
projektitutkija, tutkijasosiaalityöntekijä
Turun yliopisto

Henna Isoniemi

Henna Isoniemi

VTT, laillistettu sosiaalityöntekijä
erikoistutkija, tutkijasosiaalityöntekijä
Turun yliopisto

Katri Viitasalo

Katri Viitasalo

YTT, laillistettu sosiaalityöntekijä
erikoistutkija, Turun yliopisto
yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Anniina Kaittila

Anniina Kaittila

YTT, laillistettu sosiaalityöntekijä
erikoistutkija
Turun yliopisto

Mia Hakovirta

Mia Hakovirta

VTT, dos., laillistettu sosiaalityöntekijä
erikoistutkija
Turun yliopisto
Heidekenin tiedekummi

Kirjallisuus:

Archuleta, K. L., Mielitz, K. S., Jayne, D. & Le, V. (2019) Financial Goal Setting, Financial Anxiety, and Solution-Focused Financial Therapy (SFFT): A Quasi-experimental Outcome Study. Contemporary Family Therapy 42 (1), 68‒76.

Archuleta, K., Burr, E., Bell Carlson, M., Ingram, J., Irwin Kruger, L., Grable, J. & Ford, M. (2015) Solution Focused Financial Therapy: A Brief Report of a Pilot Study. Journal of Financial Therapy 6 (1), 1–16.

Blomgren, J., Maunula, N. & Hiilamo, H. (2014) Sairastuttaako velka? 15 vuoden seurantatutkimus pitkäaikaisesti ylivelkaantuneista. Yhteiskuntapolitiikka 79 (3), 245–263.

Britt, S. L., Archuleta, K. L., & Klontz, B. T. (2015) Theories, models, and integration in financial therapy. In B. T. Klontz, S. L. Britt & K. L. Archuleta (toim.) Financial Therapy: Theory, research, & practice. New York: Springer, 15–22.

Ford, M. R., Baptist, J. A., & Archuleta, K. L. (2011) A theoretical approach to financial therapy: The development of the Ford Financial Empowerment Model. Journal of Financial Therapy 2 (2), 20‒40.

HO (2019) Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019. Osallistuva ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Saatavilla: https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma. Luettu 2.5.2022.

Kaste-ohjelma (2012) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kallio, J. & M. Hakovirta (toim.) Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus. Tampere: Vastapaino

Lindberg, M., Nygård, M., Nyqvist, F. & Hakovirta, M. (2020) Financial stress and subjective wellbeing among children – Evidence from Finland. Child Indicators Research (first online).

MTV (2020) Perheen kasautuva huono-osaisuus näkyy lapsissa pitkään – mutta kun lapsilta kysytään, onnellisuuteen ei tarvita hienoja New Yorkin -matkoja. Saatavilla: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/perheen-kasautuva-huono-osaisuus-nakyy-lapsissa-pitkaan-mutta-kun-lapsilta-kysytaan-onnellisuuteen-ei-tarvita-hienoja-new-yorkin-matkoja/7923962 Luettu 2.5.2022.

Ruotsalainen, P. (2021) Lapsia elää tulojakauman kaikissa luokissa – köyhyysriski suurin nuorissa ja isoissa perheissä. Tieto & Trendit. Tilastokeskus.

Salmi, M. (2020) Lapsiperheiden köyhyys pitää yllä köyhyyden kierrettä. Teoksessa J. Kallio & M. Hakovirta (toim.) Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus. Tampere: Vastapaino, 37–71.

Salmi, M. & Kestilä L. (2019) Toimeentulokokemukset ja hyvinvoinnin erot alakoululaisten perheissä. Tuloksia Kouluterveyskyselyn 2017 vanhempien aineistosta. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 22/2019.

Sherraden, M. & Huang, J. (2019) Financial Social Work. Encyclopedia of Social Work.

Turtiainen, K., Jäppinen, M. & Stamm, I. (2021) Ihmisoikeudet aikuissosiaalityön lähtökohtana. Teoksessa A.-L. Matthies, A.-R. Svenlin & K. Turtiainen (toim.) Aikuissosiaalityö. Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus. Helsinki: Gaudeamus, 27–41.

Viitasalo, K. (2021) Taloudellisen kyvykkyyden vahvistaminen ja mekanismit sosiaalityössä. Teoksessa A.-L. Matthies, A.-R. Svenlin & K. Turtiainen (toim.) Aikuissosiaalityö. Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus. Helsinki: Gaudeamus, 218–230.

Viitasalo, K. (2019) Mistä taloussosiaalityössä on kyse? Teoksessa M. Zechner, S. Karjalainen & K. Viitasalo (toim.) Avauksia taloussosiaalityöstä. Kokkola: Jyväskylän yliopisto, 8–15.

Seuraa meitä: Facebooktwitterrssyoutubeinstagram
Jaa julkaisu: Facebooktwitterredditpinterestlinkedintumblrmail

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *