”Jo enemmän kuin wuosikauden on siellä [Kivijärven seurakunnan alueella] turvitellut se kuuluisa postin-ryöwäri ja wäärän rahan tekiä ”Talwiaisten Eerikki”, joka sieltä jaloin hywäin toweriensa kanssa ryyhteää ympäri näillä seuduin, milloin warastelemassa, milloin rahaansa lewittelemässä. Ennen tyytyi hän hopia-rahan tekoon mutta nyt on jo 25 ruplan seteliäkin ollut liikkeellä.”

R. S., Suometar 15.11.1861

Talviaisten Eerikki, Talvi-Erkkinäkin tunnettu Erik Henrikinpoika Turpeinen syntyi tammi-helmikuun taitteessa 1834 Kivijärvellä Kuivaniemen kylässä Henrik Erikinpoika Turpeisen ja Maria Kotilaisen perheeseen Talviaisen tilalle. Erik tai Erkki kuten häntä tässä kirjoituksessa kutsun, oli seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorin. Sanomalehdissä kerrottiin 1860-luvulla Erkin varttuneen jumalattomassa kodissa, joka tunnettiin rosvojen pesänä (röfwarenästet). Tästä oli seurauksena, että jo 15-vuotiaana hän syyllistyi näpistelyihin kotiseutunsa kaupungeissa. Vuonna 1861 Erkki oli 27-vuotias ja sanomalehdissä julkaistujen juttujen perusteella ehtinyt väärentää rahaa yli kymmenen vuoden ajan.

Erkistä kirjoiteltiin Suomettaressa sekä Helsingfors Tidningar ja Åbo Underrättelser -lehdissä 1860-luvun alussa useita kertoja. Erkki oli tuomittu rahan väärentämisestä 1850-luvun lopulla ja hänet oli vangittu. Erkki kuitenkin karkasi Pietarsaaren vanginkuljettajalta 1859 ja onnistui olemaan pakosalla yli vuoden ennen kuin jäi uudelleen kiinni. Erkki oleskeli pakonsa ajan lapsuudenkotinsa lähialueilla, missä hänellä oli ystäviä ja perhettä, jotka piilottelivat ja suojelivat häntä. Osa lähti ryöstöretkille Erkin kanssa. Sanomalehdissä kirjoitettiin 1860-luvulla, kuinka Talvi-Erkki rosvojoukkoineen varastelivat talonpojilta ja ryöstivät Kivijärven kirkonkin.

Sanomalehdissä ei Erkistä kirjoiteta 1860-luvun jälkeen useaan vuosikymmeneen. Seuraavan kerran Erkistä kirjoiteltiin lehdissä laajemmin 1930-luvulla. Talviaisten tilalla aittaa siirrettäessä oli löydetty rahakätkö aivan 1900-luvun alussa. Rahakätkön löytämisestä kerrottiin Suomen Kuvalehdessä (2.1.1937), kun paljastui uusi kätkö. 1930-luvun lopulla löydettiin Talvi-Erkin kotiseudulta Saarijärveltä rahakätkö, joka koostui väärennetyistä rahoista. Kumpikin löydetyistä kätköistä liitettiin Talvi-Erkkiin. Rahakätköt sisälsivät kolikoita, mutta Erkki väärensi myös seteleitä kuten yllä oleva sitaatti osoittaa. Rahalöydöt ilmeisesti innostivat jälleen kirjoittamaan lehtiin paikallisen miehen ”seikkailurikkaasta elämästä”, kuten asia ilmaistiin Sisä-Suomi-sanomalehdessä (9.11.1935).

Sanomalehtikirjoittelussa on sävyero 1860-luvulla ja 1930-luvulla kirjoitettujen juttujen välillä. Kun Talvi-Erkki oli elossa, ryösteli ja karkaili vankeudesta, kirjoitettiin hänestä ja hänen tekemisistään kriittisesti. Talvi-Erkki kuoli 1890-luvun alkuvuosina ja hänen kuolemansa jälkeen, 1930-luvulla kirjoitetuissa jutuissa miehestä on kirjoitettu sankarinomaisesti. Käsitys Erkin lapsuudesta ja rahanväärentämiseen johtaneista syistä on esitetty hyvin eri tavalla 1930-luvun lehtijutuissa kuin 1860-luvun lehtijutuissa. Sekä Sisä-Suomessa että Keskisuomalaisessa julkaistuissa jutuissa Erkki kuvataan älykkäänä ja käsistään taitavana lapsena. Elsa Kotilainen kertoo Keskisuomalaisessa julkaisemassaan kolmiosaisessa, muisteluaineistoon perustuneessa juttusarjassa, kuinka Kupari-niminen mies opetti Erkin väärentämään rahaa. Kupari oli itsellinen, joka asui Erkin kotitilalla Talviaisissa. Kotilaisen mukaan Kupari opetti Erkin myös kirjoittamaan.

Erkistä tuli taitava rahanväärentäjä ja hänestä kerrottiin vielä 1900-luvun alussa monenlaisia tarinoita. Yhden mukaan hän onnistui vaihtamaan Pietarissa pankissa 20 000 markkaa rupliksi, jotka hän sitten vaihtoi edelleen markoiksi. Nykytermein hän siis syyllistyi rahan pesuun. Toisen tarinan mukaan Erkki auttoi kotiseutunsa ihmisiä nälkävuosina antamalla heille väärennettyä rahaa, jolla saattoi ostaa ruokaa. Yksi perhe nousi perimätiedon mukaan väärennetyn rahan avulla köyhyydestä. 1930-luvulla julkaistuissa paikallislehdissä Erkki siis muistetaan paikallisena sankarina, joka käytti taitojaan myös lähimmäistensä auttamiseen. 1860-luvulla tällaisia juttuja ei olisi voitukaan kirjoittaa, sillä väärennettyä rahaa käyttäneet olisivat myös saaneet oikeuden tuomion. Vuosikymmeniä myöhemmin Erkiltä saadusta avusta saatettiin kertoa vapaammin.

Lopulta vuonna 1863, lähes 30-vuotiaana Erkki Turpeinen lähetettiin Siperiaan pakkotyöhön. Parikymmentä vuotta rangaistustaan kärsittyään Erkki pakeni Siperiasta ja suuntasi takaisin synnyinseudulleen. Erkki eli loppuelämänsä piilotellen lapsuudenkotinsa ympäristössä, mutta rahaa hän ei enää väärentänyt. Elsa Kotilainen oletti tämän johtuneen siitä, että Siperiassa vietettyjen vuosien aikana Erkin näkö ja käden tarkkuus olivat heikentyneet niin, ettei väärentäminen enää onnistunut. Toisaalta käytössä olevat rahatkin olivat muuttuneet niin, että niitä oli vaikeampi väärentää.

Förfalskarna – Väärentäjät -hankkeessa tutkimme Erkki Turpeisen kaltaisia väärentäjiä ja sekä väärennösten käyttäjiä 1800-luvun alun Suomessa. Pohdimme, keitä 1800-luvun alkupuolella toimineet väärentäjät olivat? Mikä oli heidän sukupuolensa, ikänsä, äidinkielensä, koulutuksensa ja ylipäätään sosiaalinen taustansa? Miten ja missä he olivat oppineet kirjoitustaidon? Entä ketkä turvautuivat heidän palveluihinsa ja miksi? Talvi-Erkin kohdalla 1800- ja 1900-luvuilla julkaistut lehtikirjoitukset sekä kirkonkirjat vastaavat useisiin hankkeemme kysymyksistä. Erkki oli keskisuomalaisen torpparin poika, joka oppi väärennys- ja kirjoitustaitonsa ilmeisesti tilalla asuneelta väärentäjältä.

On selvää, ettei Erkin vuosia kestänyt piilottelu olisi onnistunut ilman paikallisyhteisön suojelua. Erkin kuoleman jälkeen kirjoitettujen lehtijuttujen perusteella miehen väärennystaidoista olivat hyötyneet monet paikallisyhteisön jäsenet. Väärennetyn rahan turvin oli selvitty nälkävuosista ja noustu köyhyydestä. Erkki ei siis ollut yhteisössään pelkkä rosvo ja rikollinen. Erkin asemasta kertoo sekin, etteivät viranomaiset aktiivisesti etsineet häntä, kun hän 1880-luvulla palasi Siperiasta. Ilmeisesti hän ei enää kiinnostanut viranomaisia lopetettuaan väärennös- ja varastelupuuhat. Pelkän karkuruuden vuoksi häntä ei haluttu ottaa kiinni.

Talvi-Erkki sairastui syöpään joitain vuosia sen jälkeen, kun oli viimeisen kerran paennut vankeudesta. Elsa Kotilaisen mukaan Erkistä huolehti viimeisinä vuosinaan Liisa, joka oli Erkin ”hoitaja ja kahvinkeittäjä”. Erkki kuoli 1890-luvun alkuvuosina. Vaikka Erkki oli vankikarkuri, siunasi Kivijärven seurakunnan pappi hänet hiljaisesti kirkkomaahan. Erkki laskettiin haudanlepoon hänen kotitilallaan Talviaisissa valmistetussa arkussa. Sekä suku että paikallisyhteisön jäsenet saattoivat Talvi-Erkin viimeiselle matkalle.

FT Mari Välimäki

Kirjoittaja työskentelee tutkijatohtorina oppiaineessa käynnissä olevassa Förfalskarna – Väärentäjät -hankkeessa

Tekstissä käytetyt lähteet

Kansallisarkisto, Kivijärven seurakunta:

Lastenkirja 1824─1839 [linkki: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivijarvi/lastenkirja_1824-1839_mko240-241/21.htm]

Rippikirjat 1853─1865 [linkki: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivijarvi/rippikirja_1853-1865_uk606/158.htm]

Syntyneet 1815─1841: [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivijarvi/syntyneet_1815-1841_uk607/71.htm]

Lehdet

Helsingfors Tidningar
23.11.1861 [linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1113291?term=Talwiainen&page=2],
7.1.1862 [linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1113309?term=Talwiainen&page=1],
13.1.1862 [linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1113313?term=Talwiainen&page=1],
10.9.1863 [linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1113790?term=Talwiainen&page=1]

Keskisuomalainen
20.2.1937 [linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2024160?page=4],
27.2.1937 [linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2024118?page=4],
6.3.1937 [linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2024188?page=5]

Sisä-Suomi
9.11.1935 [linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2094078?page=5]

Suomen Kuvalehti
2.1.1937 [linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/904160?page=56]

Suometar
21.1.1859 [linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/425010?term=Erik%20Turpeinen&page=3],
15.11.1681 [linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/424516?term=Talwiainen&page=4]

Åbo Underrättelser
14.1.1862 [linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/360203?term=Talwiainen&page=2]