Mari Välimäki


Margareta Elisabet Lindegren joutui lähtemään turkulaisen rakennusmestari Ahlströmin palveluksesta vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun hänet oli pestattu. Margareta oli palkattu talouteen loppuvuodesta 1849 ja jo tammikuussa 1850 hänet sanottiin irti. Rakennusmestari Ahlströmin mukaan Lindegren ei tullut toimeen työtovereidensa kanssa ja oli ajoittain jopa väkivaltainen. […]

Elämässä selviytymisen keinoja 1800-luvun Turussa


”Jo enemmän kuin wuosikauden on siellä [Kivijärven seurakunnan alueella] turvitellut se kuuluisa postin-ryöwäri ja wäärän rahan tekiä ”Talwiaisten Eerikki”, joka sieltä jaloin hywäin toweriensa kanssa ryyhteää ympäri näillä seuduin, milloin warastelemassa, milloin rahaansa lewittelemässä. Ennen tyytyi hän hopia-rahan tekoon mutta nyt on jo 25 ruplan […]

Väärentäjä, varas ja karkuri – Talvi-Erkin elämä 1800-luvun Suomessa


Vuosi sitten tammikuun lopussa Suomessa oli todettu tiettävästi ensimmäinen koronavirustartunta. Kiinasta Wuhanin alueelta kotoisin ollut nainen sairastui Saariselällä, ja hänet kuljetettiin sairastamaan Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle. Taudin leviäminen alkoi Suomessa kuitenkin vasta kuukautta myöhemmin. Kun toinen tautitapaus diagnosoitiin Suomessa helmikuun lopulla, pääministeri Sanna Marin rinnasti taudin […]

Ensimmäisen koronakevään analyysit



Gertrud Sigfredsdotter oli 1600-luvun puolivälin Maskussa elänyt äiti ja vaimo. Hänen puolisonsa oli Thomas Erichson Maskun Kakkaraisten kylästä, joka toimi palkollisena Maskun maarovasti Henrich Hoffmanin tilalla. Myös Gertrud työskenteli maarovastin taloudessa: hänestä käytettiin tuomiokirjoissa nimitystä huuskåna. Aika ajoin Gertrud Sigfredsdotter kävi Turussa myymässä, panttaamassa ja […]

Varkaus, paholainen, raiskaus ja rovasti


Vuonna 1650 Erik Andrae Julinus kirjautui opiskelemaan Turun kuninkaalliseen akatemiaan, ja kahta vuotta myöhemmin häntä seurasi pikkuveli Andreas. Kahden vuoden ajan pojat opiskelivat yhtä aikaa Turussa, kunnes Erik jätti kaupungin taakseen vuonna 1654 ja kirjautui Uppsalan yliopistoon. Andreas seurasi Erikiä Uppsalaan vuonna 1658. Turussa Erik […]

Opiskelijat liikkeessä


Kansallisarkistossa on käynnissä Astia-verkkopalvelun uudistustyö. Astia on verkkopalvelu, joka lienee monelle historiantutkijalle ja -opiskelijalle tuttu. Astiaa ei voi olla käyttämättä, mikäli haluaa perehtyä Kansallisarkiston toimipisteissä säilytettäviin alkuperäisaineistoihin. Astia-verkkopalvelun kautta voi hakea Kansallisarkistossa säilytettäviä aineistoja ja tutkia löytämiään aineistoja joko verkossa tai tilata ne käytettäviksi jossakin […]

Astia uudistuu



1
Kansallisarkistossa järjestettiin 26.6.2019 käsinkirjoitetun tekstin koneluentaan keskittynyt Reading and Enrichment of Archival Documents (READ) -hankkeen päätösseminaari. Hanke on Euroopan Unionin rahoittama (Horizon 2020) konsortio ja se on ollut käynnissä tammikuusta 2016 ja päättyy nyt kesäkuun lopussa. Hanketta on johdettu Innsbruckin yliopistosta. Suomesta hankkeessa on ollut […]

Muuttaako koneluenta käsinkirjoitettujen aineistojen tutkimusta?


Kun viime lauantaina (27.4.2019) luin Henri Hannulan erinomaisen blogitekstin vuonna 1681 tapahtuneesta Turun palosta, en voinut jättää asiaa sikseen. Hannula kirjoitti blogiinsa asiamies Bartholomeus Vestinghin selonteosta, jonka hän kirjoitti alkukesästä 1681 Alankomaiden lähettiläs Christian Constantijn Rumpfille. Kesäkuun alussa päivätyssä kirjeessä kerrotaan, miten tulipalo sai alkunsa […]

Turun palo 1681 – mitä raastuvanoikeuden pöytäkirjat kertovat?


Turussa järjestettiin 24.–25.1. 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivät, jotka keräsivät kampukselle noin 70 osallistujaa. Paikalla oli väkeä lähes kaikista Suomen yliopistoista maisteriopiskelijoista professoreihin. Päivät herättivät laajaa kiinnostusta historioitsijoiden ja arkeologien joukossa. Osallistujien joukossa oli myös luonnon- ja kielitieteiden edustajia, museoväkeä sekä muuten aikakaudesta kiinnostuneita. Paikalla […]

Näkemyksiä uuden ajan alun tutkimuksesta