Kansallista historiaa suursodan varjossa: 80 vuotta Pentti Renvallin väitöksestä


Väestönsuojiin ja takaisin, ja keskustelun päätyttyä jälleen väestönsuojiin. Tällaiset olosuhteet kehystivät Pentti Renvallin (1907–1974) väitöstilaisuutta, joka järjestettiin Turun yliopiston kirjaston lukusalissa joulukuun 20. päivänä vuonna 1939. Alkuperäinen aloitusajankohta, kello 12, siirtyi ilmahälytyksen vuoksi noin tunnilla.

Lehtileike väitöksestä.

Vastaväittäjä, Turun yliopiston Suomen historian professori Einar W. Juva (1892-1966), kertoi myöhemmin Historiallisen Aikakauskirjan kirja-arviossaan, että paikalla oli väittelijän, kustoksen ja opponentin lisäksi vain muutamia yliopiston opettajia ja asianharrastajia. Tämä ei ole sinänsä yllättävää, sillä Turku oli juuri edellisenä päivänä joutunut ensi kertaa talvisodan pommitusten kohteeksi.

Väittelijä, tuolloinen Valtionarkiston vanhempi amanuenssi, myöhempi professori ja kansleri Pentti Renvall oli opiskellut Turun yliopistossa historiaa ja filosofiaa sekä filosofian alaisuudessa opetettua psykologiaa. Hän oli täydentänyt psykologian opintojaan myös Berliinissä ja hyödynsi psykologian tulkintamalleja myös joissakin tutkimuksissaan.

Alice ja Pentti Renvallin häät vuonna 1931. Kuva: Nyblin, Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma.

Väitöskirja Klaus Fleming und der finnische Adel. In der Anfangsphasen der Krise der neunziger Jahre des 16. Jahrhunderts keskittyi kuitenkin valtakunnanpolitiikkaan. Tutkimustyötään varten Renvall oli opetellut puolan kielen ja tehnyt arkistotutkimusta myös Puolassa.

Pentti Renvall tarkasteli väitöskirjassaan Ruotsin ja Puola-Liettuan unioniaikaa ja Suomen käskynhaltija Klaus Flemingin (k. 1597) toimintaa valtakunnanpolitiikassa. Renvall katsoi, että itärajan turvallisuusasiat sanelivat Flemingin päätöksiä enemmän kuin jännitteet Kaarle-herttuan välillä, ja että Flemingin johdolla suomalainen aateli toteutti itsenäistä suomalaista politiikkaa.

Kuten Einar W. Juva totesi, väitöskirjassa ei sinällään ollut mitään sodan merkkejä, vaan se oli kirjoitettu rauhan aikana, ja painatustyötkin oli saatu pitkälle ennen sodan alkua. Juva totesi kuitenkin, että itse tarkastustyö kärsi siitä, että osa puolalaisesta arkistoaineistosta oli ehkä sodassa tuhoutunut. Kotimainenkin arkistoaineisto oli evakuoitu turvaan, joten vastaväittäjänä hän ei voinut aivan toivomallaan tarkkuudella tarkistaa väitöskirja-aineistoja.

Väitöskirja noteerattiin tuoreeltaan Ruotsissa Personhistorisk tidskrift -julkaisussa. Historioitsija Sven Ulric Palme kiitteli Renvallin tapaa irtautua Klaus Flemingin ja Kaarle-herttuan henkilökohtaisten kiistojen tarkastelusta.

Saksassa teoksesta kirjoittivat tuoreeltaan vuonna 1940 historiatieteellisempi Jahrbücher für Geschichte Osteuropas sekä kansallissosialistinen Jomsburg Völker und Staaten im Osten und Norden Europas, joissa muutenkin raportoitiin lyhyesti monista Itämeren piirin ajankohtaisista julkaisuista ja tutkimuksista.

Vaikka Renvall ei ottanut väitöskirjassaan suoraan kantaa ajankohtaisiin idänsuhteisiin, Neuvostoliiton ja lännemmän Euroopan suhteet toki mietityttivät monia väitöskirjan ja sen arvioiden lukijoita. Varmasti Juvakin ajatteli väitöskirja-arviossaan paitsi 1590-lukua, myös tuolloista nykyhetkeä viitatessaan lopuksi ”idän painostukseen, jonka alaisena koko valtakunta, mutta varsinkin Suomi, oli”.

Kuva: Hanna Tarkiainen / Kuvitelmia.

Anu Lahtinen
Kirjoittaja on Suomen historian dosentti Turun yliopistossa sekä Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori (ma.). Hänen väitöskirjansa (Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset 2007) käsitteli Flemingin sukupiiriä.

Kirjallisuus

Ahtiainen, Pekka & Tervonen, Jukka. Historiankirjoitus – Kansakunnan kompassi vai politiikan

tuuliviiri. Tieteessä tapahtuu 8/1996. https://journal.fi/tt/article/view/58834/20375

Jutikkala, Eino. Renvall, Pentti. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. (Viitattu 15.12.2019.) Artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi.libproxy.helsinki.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-007028

Juva, Einar W. Klaus Fleming ja 1590-luvun kriisi. Historiallinen Aikakauskirja 3/1940, 281–291.

Palme, Sven Ulric. Clas Fleming. Personhistorisk tidskrift 1939–1940, 244–248. http://personhistoriskasamfundet.org/1920-1949/

Quednau, Hans. Klaus Fleming und der finnische Adel in den Anfangsphasen der Kreise der neunziger Jahre des 16. Jahrhunderts (Pentti Renvall.) Jomsburg Völker und Staaten im Osten und Norden Europas 1940, 243–244.

Peltonen, Matti. Pentti Renvall ja mentaliteettien historia. Historiallisia Papereita 8.

Pentti Renvallin perintö ja 2000-luvun historiantutkimus. Toim. Jouko Nurmiainen. Helsinki: Historiallinen yhdistys 2000. http://historiallinenyhdistys.fi/muinaiset_sivut/julk/renvall/peltonen.html

Renvall, Pentti. Klaus Fleming und der finnische Adel. In der Anfangsphasen der Krise der neunziger Jahre des 16. Jahrhunderts. Sonderausgabe aus den Annales Universitatis Turkuensis Ser. B, Tom. XXIV. Turku: Turun yliopisto, 1939.

Scheibert, Peter. Klaus Fleming und der finnische Adel in den Anfangsphasen der Kreise der neunziger Jahre des 16. Jahrhunderts (Pentti Renvall.) Jahrbücher für Geschichte Osteuropas 1940, 202–203. 

JAA ARTIKKELI: Facebooktwitterpinterestlinkedin

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *