Lahjoittajien Turku


Kun Turun taidemuseo keväällä 1904 avattiin, Puolalanmäelle kohonneessa graniittipalatsissa vieraili kahden ensimmäisen viikon aikana yli 8 300 kävijää, viidennes Turun asukasmäärästä. Taidemuseon perustamista oli suunniteltu pitkään. Hanke konkretisoitui vuonna 1895, jolloin Turun kaupunki sai 150 000 markan nimettömän lahjoituksen yhdistetyn kirjaston ja taidemuseon rakentamiseksi. Nopeasti paljastui, että lahjoituksen olivat tehneet liikemiesveljekset Ernst ja Magnus Dahlström. Turun kaupunki sai toisenkin mittavan lahjoituksen. Ennen kuin taidemuseon ja kirjaston rakennustöitä oli aloitettu, tupakkatehtailija Fredrik von Rettig antoi varat kirjaston rakentamista varten. Dahlströmien lahjoitus voitiin nyt käyttää kokonaisuudessaan taidemuseoon.

Vuonna 1904 avattu Turun taidemuseo rakennettiin Ernst ja Magnus Dahlströmin lahjoittamilla varoilla. Kuvaaja K. Pietinen,1936. Valokuvaamo Pietisen kokoelma, Historian kuvakokoelma, Museovirasto.

Sekä Dahlströmit että Rettig olivat kauppaneuvoksia, jotka lukeutuivat kaupungin johtavaan liikemieseliittiin. Ernst (1846–1924) ja Magnus Dahlströmin (1859–1924) isä Carl Magnus (1805–1875) loi laajan tuontikauppaa ja laivanvarustusta harjoittaneen kauppahuoneen, jonka toimintaa pojat jatkoivat. Niin isä kuin pojat ymmärsivät, että nousevaan teollisuuteen investointi oli erityisen kannattavaa. He siirsivätkin pääomia vanhoilta liiketoiminnan aloilta tehdashankkeisiin, siis tavaroiden vaihdannasta ja kuljetuksesta niiden valmistamiseen. Kauppahuone sijoitti kahden sukupolven aikana useisiin Turun alueen teollisuusyrityksiin. Lisäksi Dahlströmit omistivat Kymin osakeyhtiöstä enemmistön. Tehtaasta kasvoi 1890-luvulla Suomen suurimpiin kuulunut yritys, joka nykyisin on osa UPM-metsäyhtiötä.

Fredrik von Rettig (1843–1914) puolestaan laajensi voimakkaasti isänsä Turkuun perustamaa tupakkatehdasta. Tahtaasta kasvoi yksi suurimmista Suomessa: työntekijämäärä nousi 1900-luvun alussa parhaimmillaan yli 650:n.

Dahlströmit ja Rettig olivat aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia, joilla oli useita luottamustoimia niin kunnallispolitiikassa kuin valtiopäivilläkin. Vielä enemmän liikemiehiä yhdisti kiinnostus kulttuuriin ja sen tukemiseen. Dahlströmit olivat mukana Turun Teatteritalon osakeyhtiössä. He tukivat myös vaikeuksiin joutunutta Svenska Inhemska Teaternia, jonka pohjalta vuonna 1919 syntyi Åbo Svenska Teater.

Rettig oli Turun historiallisen museon pitkäaikainen tukija. Hän toimi 33 vuotta museota valmistelevassa toimikunnassa ja myöhemmin sen hallituksessa. Hän lahjoitti museolle useita öljymaalauksia, minkä lisäksi hän kustansi museon tiloihin Turun linnaan keskuslämmityksen.

Epäilemättä parhaiten Turun johtavat liikemiehet muistetaan kaupungille lahjoittamistaan rakennuksista. Taidemuseon ja kirjaston vuoksi Turku tunnettiin 1900-luvun alussa lahjoittajien kaupunkina. Mesenaattien toiminta kertoo oman aikansa yhteiskuntavastuusta: liiketoiminnassa hankittujen pääomien haluttiin hyödyttävän koko yhteisöä. Donaattorit halusivat edistää kulttuuria ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen, samalla kun he epäilemättä pönkittivät omaa asemaansa kaupunkiyhteisössä.

Dahlströmit ja Rettig loivat lahjoituksillaan mallin, joka jatkui sotien välisenä aikana. Seuraavan polven turkulaisliikemiehet tekivät lahjoituksia erityisesti Åbo Akademin ja Turun Suomalaisen Yliopiston hyväksi, samalla kun he antoivat taloudellista asiantuntemustaan niiden käyttöön.

Liikemiesten rooli kulttuurin tukijoina ilmentää käsitystä, jonka mukaan yrittäjyydellä luotujen pääomien tuli edistää yhteistä eikä vain yksityistä hyvää. Suomessa 1800- ja 1900-luvun vaihde näyttäytyy taitekohtana, jota luonnehti nopea teollistuminen, monenlaisen uuden teknologian käyttöönotto ja vähitellen kiihtyvä yhteiskunnallinen liikehdintä. Vanhojen kauppahuoneiden ja yrittäjäsukujen dynaaminen rooli uuden suurteollisuuden synnyssä ja lopulta pääomien suuntaaminen koko kaupunkiyhteisöä hyödyttäviin tarkoituksiin ilmentää jatkuvuutta jyrkältä murrokselta näyttäneessä kehityksessä.

Mika Kallioinen on Suomen historian yliopistonlehtori.

Lähteet:

Carpelan, Tor, Åbo donatorer intill år 1909. Bidrag till Åbo stads historia, andra serien X. Åbo stads historiska museum, Helsingfors 1910.

Kallioinen, Mika, Verkostoitu tieto. Informaatio ja ulkomaiset markkinat Dahlströmin kauppahuoneen liiketoiminnassa 1800-luvulla. SKS, Helsinki 2003.

Kauranen, Kaisa, ’Rettig, Fredric von (1843–1914)’. Kansallisbiografia. Museon historia, https://turuntaidemuseo.fi/historia [29.11.2022]

Teräs, Kari, ’Maakunnan elinkeinoelämän puolestapuhuja’. Teoksessa: Vuosisata Varsinais-Suomen hyväksi. Turun kauppakamari talouden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Turun kauppakamarin kulttuurisäätiö, Turku 2017, 25–43.

JAA ARTIKKELI: Facebooktwitterpinterestlinkedin

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *