Tove Jansson on merkittävä ja maailmanlaajuisesti tunnettu suomenruotsalainen taiteilija ja kirjailija. Jansson tunnetaan parhaiten muumikirjoistaan, mutta hänen taiteilijaidentiteettinsä oli vahvasti kiinni myös kuvataiteessa. Janssonin pitkä yli 70-vuotinen ura oli hyvin monipuolinen ja hänen taiteellinen tuotantonsa äärimmäisen laaja.

Janssonin taiteen merkitys suomalaisille ja suomalaisuudelle on suuri. Monet meistä ovat kasvaneet muumien parissa ja pitävät niistä vielä aikuisina. Ehkä osa muumien viehätyksessä piileekin teosten teemojen ja aiheiden ajattomuudessa: niihin voivat samaistua niin lapset kuin aikuisetkin, ja rakkaus muumeihin siirtyy eteenpäin sukupolvelta toiselle. Muumeissa käsitellään esimerkiksi sukupuolen, vapauden, yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksen teemoja, ja lukuisat, monipuoliset hahmot tarjoavat laajasti samaistumispintaa.  Monet ovat saattaneet kääntyä kuluneena vuonna muumien puoleen hakien eskapismia ja lohtua koronapandemian keskellä.

Muumit ovat myös vieneet Suomea maailmankartalle. Muumien kansainvälinen läpimurto tapahtui jo 1950-luvun lopulla. Suosiota siivitti Janssonin Englantilaiseen Evening Newsiin piirtämä humoristinen sarjakuva, joka oli suunnattu enemmän aikuisille kuin lapsille. Japanissa, jossa muumit ovat olleet erityisen suosittuja, kirjoja on käännetty jo 1960-luvulta asti. Varmasti monille 1990-luvun lapsille muumeista tehty japanilainen tv-sarja on ollut tärkeä osa lapsuutta. Jansson on edelleenkin yksi Suomen käännetyimmistä kirjailijoista: muumeja on käännetty yli 50 kielelle. Ehkä muumien kansainvälinen suosio kertoo myös jotain niissä käsiteltyjen teemojen universaaliudesta.

Sunnuntaina 9. elokuuta 2020 liputettiin Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen kunniaksi. Liputuspäivää Janssonin kunniaksi ehdotettiin eduskunnassa jo vuonna 2017. Päivä on toistaiseksi suositus eli se ei ole vielä vakiintunut, vaan ministeriö seuraa suomalaisten liputusintoa ja myöhemmin tullaan päättämään, merkitäänkö päivä virallisesti kalenteriin. Tärkeää on myös huomioida se, että päivä on Suomen historian ensimmäinen liputuspäivä, jossa juhlitaan avoimesti sateenkaarivähemmistöön kuulunutta henkilöä. Tove Janssonin elämässä kaksi asiaa olivat ylitse muiden: työ ja rakkaus. Taide oli hänen elämäntyönsä, graafikko Tuulikki Pietilä hänen elämänsä rakkaus.

Tukensa Janssonin ja suomalaisen taiteen liputuspäivälle pystyi osoittamaan ajalle tyypillisesti myös sosiaalisessa mediassa: #liputantaiteelle ja #liputantovelle -häshtägeillä löytyy esimerkiksi Instagramissa yli 100 julkaisua. Ihmisten teksteissä korostuu arvostus niin muumeja kuin Janssonin kuvataidetta kohtaan. Monet ovat nostaneet esiin henkilökohtaisesti tärkeän sitaatin muumikirjoista, jonka he kokevat samaistuttavaksi tai jollain muulla tavalla merkitykselliseksi. Jansson kiinnostaa tänä syksynä myös Zaida Bergrothin ohjaaman elämäkertaelokuva Toven vuoksi. Janssonin elämä oli vaiheikas ja rikas ja elokuva kiinnostaa varmasti monia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Muumeista ja Janssonin taiteesta kiinnostuneet ovat varmasti odottaneet elokuvaa innolla ja mielenkiinnolla – allekirjoittanut mukaan lukien.

Suomessa on toistaiseksi vain yksi vakiintunut liputuspäivä merkittävälle naiselle. Minna Canthin ja tasa-arvon päivää juhlitaan 19.3., joka vakiintui liputuspäiväksi vuonna 2007. Vuodesta 2017 vuoteen 2019 ministeriö suositteli liputtamista 10.7., Helene Schjerfbeckin ja kuvataiteen päivänä, mutta ei enää, koska ihmisillä ei näyttänyt olevan tarpeeksi liputusintoa. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi liputetaan tänä vuonna viidettä kertaa 1.10., mutta jää nähtäväksi, tuleeko päivästä ennen pitkää virallinen liputuspäivä.

Merkittäviä miehiä puolestaan muistetaan seitsemällä vakiintuneella liputuspäivällä: J. L. Runebergilla, Mikael Agricolalla, J. V. Snellmanilla, Eino Leinolla, Aleksis Kivellä, Jean Sibeliuksella ja Mannerheimilla on kaikilla omat liputuspäivänsä. Olisikin siis jo korkea aika sille, että virallisen liputuspäivän saisi toinen suomalainen nainen. Merkittäviä ja ansioituneita naisia löytyy kyllä Suomen historiasta vaikka kuinka paljon, joten kyse on tuskin vaihtoehtojen puutteesta.

Tove Janssonin liputuspäivä olisi merkittävä tunnustus ei ainoastaan suomalaiselle taiteelle vaan erityisesti suomalaisten naisten tekemälle taiteelle. Lisäksi päivä toisi pysyvästi esille yhden niistä lukuisista suomalaisista naisista, jotka ansaitsevat tunnustusta elämäntyöstään.

Maria Björklund

Kirjoittaja on kulttuurihistorian perustutkinto-opiskelija, joka työskenteli kesällä 2020 historia-aineiden harjoittelijana.

Kirjallisuutta:

Miina Sillanpään säätiö: Miina Sillanpää.

Westin, Boel: Tove Jansson: Sanat, kuvat, elämä, Helsinki: Shildts & Söderströms, 2013.

Yle: Tove Janssonille ja suomalaiselle taiteelle suositetaan liputuspäivää.