Tänään perjantaina 8.11.2024 tulee kuluneeksi 285 vuotta Turun akatemian professori Henrik Gabriel Porthanin syntymästä. H. G. Porthan oli Turun kuninkaallisen akatemian kirjastonhoitaja sekä runouden ja kaunopuheisuuden professori vuodesta 1777 aina kuolemaansa 1804 asti. Porthania pidetään muun muassa kriittisen ja lähdelähtöisen historiankirjoituksen isänä Suomessa. Hänet muistetaan usein Aurora-seuran perustajana sekä sanomalehden julkaisijana. 

Porthan on myös ikuistettu ensimmäiseen suomalaiseen julkiseen veistokseen: vuonna 1864 julkistettuun näköispatsaaseen Turussa. Kuvataiteilija ja tutkija Jyrki Siukonen toteaa kuitenkin teoksessaan Ensimmäinen: Carl Eneas Sjöstrandin istuva Porthan (SKS 2023), että Turussa Vanhan suurtorin ja Tuomiokirkon välissä sijaitseva Porthanin patsas on herättänyt yleistä uteliaisuutta viimeisen sadan vuoden aikana vain vähän, ja akateemista kiinnostusta patsasta kohtaan on osoitettu lähinnä velvollisuudesta innostuksen sijaan (Siukonen 2023, s. 9). 

Siukonen myös huomauttaa, että vaikka Porthanin patsas oli Suomen ensimmäinen julkinen veistos, ei patsaasta ole koskaan muodostunut kansallista monumenttia. “[Porthanin] hahmo ei ollut alun alkaenkaan kansalle tuttu eikä ole sellaiseksi tullut. [–] [S]uurmieheksikään professorista ei ollut. Sellainen saatiin vasta runoilija Runebergistä, jonka patsaalle myös määriteltiin keskeisempi paikka pääkaupungin Esplanadilla. Porthanin hahmon satunnaisuus [–] tuotti kolossaalisen muistopatsaan unohdukselle. Enää ei Runebergiäkään lueta, mutta hänet sentään muistetaan tortusta. Porthanilla ei ole edes sitä” (Siukonen 2023, s. 116-117). 

Siukonen on siinä oikeassa, että erityisesti kansallisessa mittakaavassa Porthan on monella tapaa jäänyt unholaan ja 1800-luvun kansallisfiguurien varjoon. Turussa hänen muistonsa elää edelleen vahvana. Muistaminen kietoutuu juuri Porthaninpuistossa sijaitsevan nimikkopatsaan ja Turun yliopistossa vallitsevan Turun akatemian historiaan liittyvän sivistyksen ympärille.

Porthanin vaalijat

Opiskelijoiden keskuudessa professorin muistoa kunnioittaa erityisesti kaksi tahoa: opiskelijoiden kattojärjestö Turun yliopiston ylioppilaskunta eli TYY ja Turun yliopiston historianopiskelijoiden ainejärjestö Kritiikki ry . Ylioppilaskunnan side Porthanin muistoon on tiivis. TYY juhlii syntymäpäiviään aina Porthanin päiväksi kutsumanaan päivänä 9. marraskuuta, jolloin se vie seppeleen Porthanin patsaalle. Seppele saatellaan opiskelijajärjestöjen lipuista muodostetussa kulkueessa, joka matkallaan patsaalle tervehtii myös Porthanin Tuomiokirkon kyljessä sijaitsevaa hautaa.

TYY käyttää toiminnassaan 9.11. päivästä nimitystä Porthanin päivä, vaikkei tätä virallisesti suomalaisessa kalenterissa tunnusteta. Kiinnostavan tästä tekee se, että TYYn vuosipäivä ei ole Henrik Gabrielin syntymäpäivä 8.11., vaan hänen kastepäivänsä 9.11. Syytä tähän valintaan ei tunneta. Todennäköisesti kyse on aikoinaan 1920-luvulla tehdystä virheellisestä lähdetulkinnasta, jossa syntymä- ja kastepäivä ovat menneet sekaisin.

Turun yliopiston ylioppilaskunta perustettiin vuonna 1922, jolloin on myös tehty päätös kunnan juhlapäivästä. Valinta osui Porthaniin, vaikka myös itsenäisyyspäivää 6. joulukuuta esitettiin TYYn kokouksessa. Porthanin avulla nuori ylioppilaskunta sitoi itsensä Turun akatemian historiaan ja kaupungissa vaikuttaneeseen akateemiseen henkeen. Samalla Porthan, jota pidettiin jo tuolloin Suomen historian “isänä”, oli tarpeeksi isänmaallinen henkilöhahmo nuoren tasavallan uudelle suomenkieliselle yliopistolle. Nationalismi ja kielipolitiikka näyttelivät valinnassa tärkeää roolia.

Ylioppilaskunnan alkuvuosien suhdetta Porthaniin tiivistää vuosipäivänä 1936 patsaalla puhunut FM Mikko Mäkelä, joka kytki puheessaan Porthanin akateemisen työn ja uuden Suomen tasavallan rakentamisen: “Tehdessämme joka vuosi kunniakäynnin Henrik Gabriel Porthanin patsaalle, me tahdomme palauttaa mieliimme hänen työnsä voidaksemme sen viitoittamassa hengessä tehdä omaa työtämme suomalais-kansallisen kulttuurin hyväksi, voidaksemme kukin omalta osaltamme olla mukana rakentamassa ja kohottamassa suomalais-kansallista kulttuuria ja tehdä sen yleismaailmalliseksi omaisuudeksi”. Nykypäivänä nationalistinen kansakunnan rakentaminen on jäänyt, mutta Porthanin kunnioittamisesta ja muistamista on tullut perinne, joka velvoittaa yhä ylioppilaskuntaa.

Suomen historian “isää” kunnioittaa myös Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan historianopiskelijoiden ainejärjestö Kritiikki ry. Ylioppilaskunnan tapaan Kritiikillä on perinteenä vierailla Porthanin patsaan äärellä. Ensimmäinen vierailu tehdään järjestön vuosipäivänä huhtikuun 14. ja toinen vappuaattona ennen turkulaista lakitusta. Kritiikki ei ole vienyt patsaalle seppelettä, mutta sen edessä on pidetty puheita ja nostettu maljoja. Myös Kritiikille Porthanin muistamisessa on kyse historian hengen vaalimisesta.

Porthanin vaalijaksi voi kai laskea myös Turun kaupungin, joka ylläpitää puistoa patsaan ympärillä. Patsaan välittömässä läheisyydessä on kukkaistutuksia ja puiston keskeisen sijainnin myötä Porthanilla itsellään on näköalapaikka niin omaan historiaansa kuin kaupungin sykkivään, joskin kovin pakokaasun täytteiseen nykyvilskeeseen. Porthan elää paitsi patsaansa, myös lähellä sijaitsevan hautamonumentin kautta. Ja ylipäänsä nimenä kaupunkilaisten arkisessa elämässä.

Lisäksi Porthanin muistoa ylläpitää vuonna 1936 perustettu monitieteinen Porthan-Seura, jonka toimipaikkana on Turku. Seuran perustajina olivat Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan professorit, ja sen tarkoituksena oli olla alusta tieteellisille keskusteluille ja hankkeille. Yhteistyön lisäksi seura tarkoituksena oli alusta lähtien vaalia Porthanin muistoa, mitä varten se käynnisti Porthanin teosten julkaisutyön Opera Omnia -sarjassa. 

Auraican Porthan-erikoisnumero

Porthan-Seura toimittaa tiedelehti Auraicaa, jossa on julkaistu myös useita Porthania käsitteleviä tutkimuksia. Uusimmat niistä julkaistaan Porthanin syntymäpäivänä 8. marraskuuta 2024 Auraican Porthan-aiheisessa erikoisnumerossa. Erikoisnumeroa varten julkistettiin kirjoituskilpailu keväällä 2023, jonka teemana oli H. G. Porthan sekä hänen monialainen humanistinen jälkivaikutuksensa tieteessä ja kulttuurissa. Kirjoituskilpailun ja erikoisnumeron toteuttamista tuki Suomen tiedekustantajien liitto ry.

Saimme kilpailuun useita kirjoituksia: erikoisnumero koostuu kahdesta vertaisarvioidusta artikkelista sekä kahdesta tiede-esseestä. Filosofi Visa Helenius tarkastelee vertaisarvioidussa artikkelissaan Turun akatemian tieteellistä toimintaa Mestertonin ja Porthanin valossa. Toisen vertaisarvioidun artikkelin laativat folkloristi Heidi Henriikka Mäkelä sekä arkeologi Liisa Kunnas. He tutkivat Porthanin Vanhojen suomalaisten tietoperäisestä ja käytännöllisestä taikauskosta -teosta Salakirjat-kustantamon näköispainoksena sekä teoksen vastaanottoa.

Tiede-esseet laativat numismaatikko Tuukka Talvio sekä historioitsija Jukka Sarjala. Talvio tarkastelee Porthania ja Turun akatemiaan kytköksissä olevaa mitalitaidetta. Sarjala luo puolestaan katsauksen Porthania koskevan tutkimuksen historiografiaan ja nykytilaan sekä ehdottaa uusia näkökulmia tuleviin Porthania käsitteleviin tutkimuksiin.

Vaikka Porthan ei ole noussut (tai häntä ei ole nostettu) kansallissankariksi kaapin päälle, eikä hänellä Runebergin tapaan ole nimikkoleivosta, on hänen perintönsä edelleen elävä osa turkulaista paikalliskulttuuria kaupunkilaisten, opiskelijoiden ja akateemisen yhteisön keskuudessa. Porthania käsittelevän erikoisnumeron kirjoittajat tulevat voittopuolisesti muista kuin Turun yliopistosta. Tämä osoittaa, että kiinnostus Porthania kohtaan ei ole ainoastaan paikallista, vaan kansallisella tasolla Porthan tunnetaan erityisesti tutkijoiden keskuudessa.

Mari Välimäki ja Topi Artukka

Kirjoittajat ovat Auraican 1/2024 numeron toimittajat

Kirjallisuutta

H. G. Porthanin omia ja häneen liittyviä teoksia on listattu Porthan-Seuran internesivuille. 

AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita -verkkojulkaisu ja siinä julkaistut Porthania käsittelevät useat julkaisut luettavissa avoimesti.

Topi Artukka, Liisa Lalu, Otto Latva & Panu Savolainen, Tyylikkäät vuodet. Turun yliopiston ylioppilaskunta 100 vuotta. TYY, Turku 2022.

Jyrki Siukonen, Ensimmäinen: Carl Eneas Sjöstrandin istuva Porthan, Tietolipas 281, Helsinki: SKS 2023, .