Tammikuun puolivälissä juhlistettiin suomalaisten sanomalehtien 250 vuoden mittaista historiaa. Vaille huomiota jäi se, että lehtityön varhaisten pioneerien joukossa oli sekä miehiä että naisia.

Ensimmäisen suomalaisen sanomalehden Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo ensimmäinen numero ilmestyi Turussa 15. tammikuuta 1771. Lehdessä julkaistiin sekä uutisia ja säätietoja että runoja ja historiaesseitä. Sanomalehden julkaisija oli Turun akatemian ympärillä toiminut, taiteita ja tieteitä suosinut Aurora-seura. Aurora-seuran ruotsalaisiin sisarseuroihin liittyi myös naisia, mutta Turusta ei ole tietoa naisjäsenistä. Aurora-seuran matrikkeli ja pöytäkirjat ovat kuitenkin epätäydellisiä, joten täyttä varmuutta asiasta ei ole.

Seuralla oli joka tapauksessa kytköksiä useaankin kirjallisesti suuntautuneeseen naiseen. Kuurinmaalla syntynyt Agatha de la Myle (os. Brumengyber 1724−1787) kuului seuran perustaneen professori Henrik Gabriel Porthanin lähipiiriin. Rymättylässä Maanpään kartanossa yhdessä puolisonsa kapteeni Carl Johan de la Mylen kanssa asunut Agatha de la Myle julkaisi runoja Kustaa III:n kunniaksi. Turun akatemian piirissä häntä kutsuttiin Kuurinmaan Sapfoksi ja Porthanin mesenaatiksi tai ”äidiksi”. Lisäksi Agatha de la Myleä voi pitää Suomen varhaisimpana lehtinaisena, jonka proosaruno julkaistiin 1767 ruotsalaisessa Kongl. Bibliotekets Tidningar om Lärda Saker -aikakauslehdessä.

Turkulainen Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo kannusti niin ikään naisia omistautumaan ”kaunokirjallisuudelle” ja julkaisemaan kirjoituksiaan. Lehden sivuilla depytoi Suomen toinen nimeltä tunnettu lehtinainen Catharina Charlotta Swedenmarck (1744−1813), joka asui Inkeren kartanossa Perttelissä yhdessä puolisonsa vapaaherra Carl Johan Hastferin kanssa.

Huhtikuussa 1771 Tidningarissa julkaistiin Swedenmarckin lyhyt runo Öfwer Högstsalige Hans Kongl. Maj:ts Konung Adolpf Friedrichs död, jonka aiheena oli Ruotsin kuninkaan Adolf Fredrikin kuolema. Saman vuoden kesäkuussa lehdessä oli Swedenmarckin uuden kuninkaan Kustaa III:n valtaannousua juhlistava, kahdeksan säkeistöä pitkä runo Öfwer Hans Kongl. Maj:ts wår Allernådigste Konungs lyckeliga hemkomst. Tekstissä uutta hallitsijaa verrattiin aurinkoon, joka herätti luonnon unestaan. Kotiintulo, hemkomst, puolestaan viittasi siihen, että Kustaa III oli ollut isänsä kuollessa Ranskan kuninkaan vieraana Pariisissa

Vuonna 1772 Swedenmarckin Kustaa III:n kruunajaisia kuvaileva runo Poëme, öfver Hans Kongl. Maj:ts Konung Gustaf III:s högsthugneliga kröning, d. 29 Maji 1772 julkaistiin pienpainatteena Tukholmassa. Pitkä runoelma oli koristeltu siroin kruunuin ja köynnöksin, mikä kertoo Swedenmarckin kunnianhimosta. Hallitsijat olivat taitelijoiden tärkeitä mesenaatteja, ja Swedenmarckin runous oli selvästi tarkoitettu itsensä kuninkaan katsottavaksi ja luettavaksi.

Swedenmarckin ja kuninkaan tiet kohtasivat niin ikään Turussa, jossa Kustaa III kävi eerikinretkellään toukokuun lopussa 1775. Juhlallisuuksiin sisältyi Swedenmarckin kuninkaan kunniaksi kirjoittama paimennäytelmä Dianan juhla, Dianas fest. Herdaspel uti en Act. Puolen tunnin mittainen runoelma esitettiin hallitsijalle ulkosalla, Piispankadun varrella sijainneessa Turun akatemian kasvitieteellisessä puutarhassa. Päähenkilöä, nuorta Diana-jumalatarta esitti 30-vuotias kirjailija itse. Muissa tärkeissä rooleissa oli turkulaisia säätyläisneitoja, Turun jalkaväkirykmentin everstin tytär Brita Taube, tämän serkku Ulla Taube ja Turun hovioikeuden asessorin tytär Margareta Fredensklöd. Rokokoon paimen- ja luontoidyllit olivat suurinta muotia, ja Swedenmarckin näytelmä miellytti todennäköisesti taiteita ja teatteria rakastanutta Kustaa III:ta.

Toinen Tidningarissa tekstejään 1770-luvulla julkaissut turkulaisnainen oli Swedenmarckin ikätoveri, Turun akatemian kemian professori Pehr Adrian Gaddin puoliso Brita Sidonia Fahlenius (1841−1810). Hän oli itsekin oppinutta sukua, sillä hänen isänsä oli Turun akatemian teologian professori ja Turun piispa Johan Fahlenius. Aviomies Gadd puolestaan kuului Tidningaria julkaisseen Aurora-seuran aktiiveihin.

Piirit olivat pienet, sillä Brita Fahleniuksen sisarenpoika Abraham Niclas Clewberg (aateloituna Edelcrantz) nousi Kustaa III:n suosioon runoilijana ja teatterinjohtajana. Clewbergin sisar, 20-vuotias Sara Clewberg puolestaan esiintyi kuninkaalle nymfin roolissa Swedenmarckin kirjoittamassa ja ohjaamassa Dianan juhlassa toukokuisessa Turussa 1775. Nyt tapahtuman silminnäkijöistä on jäljellä enää Sibelius-museon takana kohoava muhkea Pehr Kalmin tammi.

Kirsi Vainio-Korhonen

Kirjoittaja on Suomen historian professori.

Kirjallisuutta:

Carina Burman, Den finländska Sapfo. Catharina Charlotta Swedenmarcks liv och verk. Lunne böcker. 2004.

Henrika Zilliacus-Tikkanen, När Könet började skriva. Kvinnor i finländsk press 1771-1900. Finska Vetenskaps-Societeten. Helsingfors 2005.

Ann Öhrberg, ”Fasa för all flärd, konstlan och förställning”. Den ideala retorn inom 1700-talets nya offentlighet. Samlaren 2011.