Lastuja Suomen historiasta

Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen blogi

kirjoitustaito

”Så erkände nu på gjord fråga Abraham Mattsson, att ifrågakomna bevis ej heller vore utgifvit af Kapellanen Lindelöf utan att detsamma vore skrifvit af en vid namn Smedstén, som då för tiden såsom barna lärare vistats i Påmarfs Kyrkoby af Ulfsby Socken, men att han […]

Barnaläraren och snickaren som förfalskade – Skrivandets mellanhänder på 1820-talet

9 maaliskuun, 2023 kirjoittajalta joesjo

”På föreställd fråga när och på hvad sätt Svaranden åtkommit det falska Prest beviset, förmälte Svaranden, att han sistlidet år om hösten utan att närmare uppgifva tiden, vandrande på Landsvägen, träffat en af honom okänd herreman, som åkt uti ett fyrhjuligt åkdon med tvänne hästar, […]

Landsvägar som platser för skrivande i 1800-talets förfalskningsbrott

15 marraskuun, 2022 kirjoittajalta joesjo

Talollinen Simo Simonpoika, Kylänpään tilan omistaja Paimiosta, astui 18. tammikuuta 1828 satulaseppä Gustav Brusellin Turun Uudenmaankadulla sijainneeseen verstaaseen ostaakseen hevoselleen uudet ohjakset. Hän maksoi ostoksensa kolmen riikintaalerin setelillä ja kiirehti sen jälkeen nopeasti ulos liikkeestä. Ohjakset myynyt oppipoika Johan Willgren huomasi kuitenkin nopeasti setelin väärennökseksi […]

Uutta tutkimusta väärentäjien historiasta

2 helmikuun, 2022 kirjoittajalta gmkorh

Kansallismuseo julkaisi sosiaalisen median kanavillaan maaliskuussa 2021 kuvan villasta ja hiuksista kudotusta hameesta, jonka oli valmistanut huittislainen Siina Rinne. Kuvaan liitetyssä tekstissä Kansallismuseo kertoi muun muassa, että oli harvinaista, että 1870-luvulla ripille päässyt rengin tytär Siina Rinne osasi lukea ja kirjoittaa. Sosiaalisen median alustoilla syntyi […]

Kirjaimin koristeltu neulehame ja keskustelu lukutaidosta 1800-luvun Suomessa

21 huhtikuun, 2021 kirjoittajalta Ulla Ijäs