Suomen historia


Suomalaisen tunnistaa muilla mailla usein muovinkappaleesta, joka roikkuu takista, repusta tai käsilaukusta. Se saattaa olla Pikku Myyn muotoinen tai kantaa jonkin yrityksen logoa. Heijastinhan se siinä. Yhdysvaltalainen kirjailija Howard Shernoff nosti pari vuotta sitten julkaistussa tarinakokoelmassaan heijastimet todisteeksi suomalaisten yhdenmukaisuutta ja turvallisuutta korostavasta kulttuurista. Hän […]

Heijastimet heilumaan – vaikka väkisin


”Lämpötila oli nollan tietämissä. Maaliskuu 1837 oli puolessa välissä, mutta keväisemmät säät antoivat vielä odotuttaa itseään. Viipurin linnan portinpielessä hytisi melkoinen pelätti mieheksi. Jalkoihin oli taottu paksut rautakahleet, joiden painoa hän kannatteli vyötäisille kiinnitetyllä nahkavyöllä.” Mies oli Carl Grandell (s. 1793, k. viimeistään 1848), alun […]

Wäärentäjä Grandell saa päivänvalon


On tullut kuluneeksi noin sata vuotta siitä, kun yleinen historia – eli nykyinen euroopan ja maailmanhistoria – erkaantui Suomen historian oppiaineesta omaksi oppiaineekseensa Turun yliopistossa. Erkaantuminen ei ollut mikään rutiininomainen hallinnon päiväkäsky, vaan kuten olettaa saattaa, liittyi erkaantumiseen hieman vanhaa kunnon dramatiikkaa ja kädenvääntöä. Tässä […]

Sata vuotta sitten: Suomen ja yleisen historian erkaantumisen hetket ja ...



Wilhelm Konrad Helin (1881−1944) eli tuttavallisemmin ”Ville” oli äidinäitini isä. Hänestä ei suvun kesken juuri puhuttu tai jos puhuttiin, keskusteluissa oli aistittavissa jokin erityinen pohjavire. Sen olin kuullut, että hän 1920-luvulla jätti vaimon ja lapset ja lähti Kupittaan Savelle savenvalajaksi. Kuka oli tuo mies, joka […]

Savenvalaja Wilhelm Konrad Helinin elämä


Juhana III sinetti
Kun Turun kirkkoherra Thomas Laurentii (Larsson/Laurinpoika) saapui 25.9.1585 Tübingeniin opiskelemaan, hänet saatettiin kreikan professori Martin Crusiuksen eteen. Crusius, ahkera päiväkirjan kirjoittaja, merkitsi päiväkirjaansa, että tämä kunnianarvoisa vieras tuli ”Suomesta, Turun metropolista” (ex metropoli Finlandiae Abo). Hänellä oli mukanaan suosituskirje Ruotsin kuningas Juhana III:lta, ”jolle Suomi […]

Esimoderni Suomi: oliko sitä ja mikä se oli?


Historian opiskeluun kuuluvat vanhat käsialat, joita tutkijan on osattava lukea voidakseen tehdä tutkimusta menneiden vuosisatojen ihmisistä ja ilmiöistä. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että jokaisella vuosisadalla on oma käsialansa, jonka kirjaimet poikkeavat muista vuosisadoista. Asiakirjojen pääasiallisena kielenä oli ruotsi 1870-luvulle saakka, josta lähtien suomen kieli alkoi vallata […]

Suomen historian käsialoja



Sata vuotta sitten Suomen historian oppiaineen ensimmäinen professori ja Turun yliopiston ensimmäinen rehtori Artturi Ilmari Virkkunen piti ensimmäisen luentonsa otsikolla ”Suomen historia, erittäin silmälläpitäen kansallisuus- ja itsenäisyysajatuksen kehitystä”. Oppiaine perustettiin yhdessä Turun yliopiston kanssa vuonna 1920, ja Virkkusen luennolla näkyi vasta perustetun ensimmäisen suomenkielisen yliopiston […]

Suomen historia 1900-luvulta 2100-luvulle – Feeniks-seminaarin antia


Suomen historian oppiaineen täyttäessä pyöreitä pohdimme yhdessä, millä keinoin voisimme juhlistaa tätä merkkipaalua. Onhan sata vuotta sentään jo sellainen matka, joka ansaitsee tulla muistetuksi monella tavalla. Kirjoitusten ja puheiden lisäksi halusimme luoda juhlan tuntua myös graafisesti, ja niin syntyi idea SH 100 -logosta. Sain tehtäväkseni […]

Kohti tiedon valoa – tarina SH 100 -logon takana


”Tadaa…teit sen!” Tämä on Kritiikki ry:n tervehdys sinulle uusi opiskelija.  Kritiikki merkitsee opiskelijoiden keskuudessa kaikkea hauskaa, matkoja, retkiä, illanviettoja, bileitä jne. Turussa sinua odottaa aivan uusi maailma viehätyksineen ja kauhuineen. Opiskelijaelämä on ainutlaatuinen elämänvaihe ja siitä kannattaa ottaa ilo irti” Näin tervehti kirje elokuussa vuonna […]

Tadaa… teit sen! Opiskelija-aikaa 1990-luvulla