Suomen historia

Modernistuvassa maailmassa erilaisten messujen ja näyttelyiden merkitys oli keskeinen suunnittelun, tekniikan ja uusien ideoiden esittelylle. Tämä oli nähtävillä jo 1800-luvun maailmannäyttelyissä, joiden messurakennuksissa hyödynnettiin muun muassa uudenlaisia esivalmistettuja rautarakenteita sekä -pilareita. Uudet rakennustekniikat mahdollistivat esimerkiksi Lontoon Crystal Palacen messuhallin (1851) valtavat lasipinnat. Maailmannäyttelyt olivat suurtapahtumia […]

Messut modernististen ideoiden välittäjinä – Weissenhofsiedlung 1927 ja Turun messut ...

kirjoittajalta
Mari Jaakkola Aloin tammikuussa etsimään ahkerasti itselleni harjoittelijan paikkaa kesäksi. Olen viidennen vuoden kulttuurihistorian opiskelija ja viimeiset viisi vuotta olen työskennellyt asiakaspalvelutöissä. Halusin saada kokemusta omalta alaltani, jotta pääsisin konkreettisesti näkemään, minkälaista työtä minun on mahdollista tehdä. Työharjoittelu varmasti auttaisi myös tulevaisuuden työnhauissa, mikä oli […]

Harjoittelijana Turun yliopiston historia-aineissa

kirjoittajalta
Erilaiset kasvisruokavaliot ovat 2020-luvulla saavuttaneet ennennäkemätöntä suosiota, minkä taustalta löytyy sekä terveydellisiä, ekologisia että eettisiä syitä. Varsinkin punaisella lihalla tiedetään olevan yhteys moniin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, lihantuotannon tiedetään synnyttävän negatiivisia ympäristövaikutuksia ja yhä useammalle eläinten oikeuksilla on merkitystä. Nyt myös valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet […]

Vegetarismin matka marginaaliin ja takaisin

kirjoittajalta
Suomalaisen tunnistaa muilla mailla usein muovinkappaleesta, joka roikkuu takista, repusta tai käsilaukusta. Se saattaa olla Pikku Myyn muotoinen tai kantaa jonkin yrityksen logoa. Heijastinhan se siinä. Yhdysvaltalainen kirjailija Howard Shernoff nosti pari vuotta sitten julkaistussa tarinakokoelmassaan heijastimet todisteeksi suomalaisten yhdenmukaisuutta ja turvallisuutta korostavasta kulttuurista. Hän […]

Heijastimet heilumaan – vaikka väkisin

kirjoittajalta
1
”Lämpötila oli nollan tietämissä. Maaliskuu 1837 oli puolessa välissä, mutta keväisemmät säät antoivat vielä odotuttaa itseään. Viipurin linnan portinpielessä hytisi melkoinen pelätti mieheksi. Jalkoihin oli taottu paksut rautakahleet, joiden painoa hän kannatteli vyötäisille kiinnitetyllä nahkavyöllä.” Mies oli Carl Grandell (s. 1793, k. viimeistään 1848), alun […]

Wäärentäjä Grandell saa päivänvalon

kirjoittajalta
On tullut kuluneeksi noin sata vuotta siitä, kun yleinen historia – eli nykyinen euroopan ja maailmanhistoria – erkaantui Suomen historian oppiaineesta omaksi oppiaineekseensa Turun yliopistossa. Erkaantuminen ei ollut mikään rutiininomainen hallinnon päiväkäsky, vaan kuten olettaa saattaa, liittyi erkaantumiseen hieman vanhaa kunnon dramatiikkaa ja kädenvääntöä. Tässä […]

Sata vuotta sitten: Suomen ja yleisen historian erkaantumisen hetket ja ...

kirjoittajalta
Wilhelm Konrad Helin (1881−1944) eli tuttavallisemmin ”Ville” oli äidinäitini isä. Hänestä ei suvun kesken juuri puhuttu tai jos puhuttiin, keskusteluissa oli aistittavissa jokin erityinen pohjavire. Sen olin kuullut, että hän 1920-luvulla jätti vaimon ja lapset ja lähti Kupittaan Savelle savenvalajaksi. Kuka oli tuo mies, joka […]

Savenvalaja Wilhelm Konrad Helinin elämä

kirjoittajalta
Juhana III sinetti
Kun Turun kirkkoherra Thomas Laurentii (Larsson/Laurinpoika) saapui 25.9.1585 Tübingeniin opiskelemaan, hänet saatettiin kreikan professori Martin Crusiuksen eteen. Crusius, ahkera päiväkirjan kirjoittaja, merkitsi päiväkirjaansa, että tämä kunnianarvoisa vieras tuli ”Suomesta, Turun metropolista” (ex metropoli Finlandiae Abo). Hänellä oli mukanaan suosituskirje Ruotsin kuningas Juhana III:lta, ”jolle Suomi […]

Esimoderni Suomi: oliko sitä ja mikä se oli?

kirjoittajalta