Suurin osa ympärivuorokautisessa hoidossa asuvista ikääntyneistä henkilöistä tarvitsee erilaisten toimintakykyvajeiden takia apua fyysisten aktiviteettien aloittamiseksi ja toteuttamiseksi. Ikääntyneiden arjen passiivisuus ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä on nykyisellään ongelma, joka voi johtaa nopeastikin yksilön toimintakyvyn laskuun, vähentyneeseen itsenäisyyteen ja kasvavaan hoidon tarpeeseen (Baldelli ym., 2021; Cunningham ym., 2020).

Väitösprojektissani teimme vuoden ajan kehitystyötä yhdessä tutkimuspartnereideni kanssa lisätäksemme ikääntyneiden liikkumista yhdessä ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä. Tutkimus toteutettiin osallistuvana toimintatutkimuksena.

Tutkimuksessa onnistuttiin:

• Lisäämään asukkaiden aktiivisuutta ruokailutilanteissa: Ennen kehitystyötä ruoka tarjoiltiin ikääntyneille valmiina pöytään. Nyt he hakevat ruokaa itse, voitelevat leipiä ja kaatavat juomia.
• Lisäämään ikääntyneiden aktiviteetteja: Ennen kehitystyötä hoitohenkilökunta järjesti asukkaiden fyysisistä aktiviteeteista pienen osan. Nyt he ohjaavat asukkaille päivittäin iltapäiväryhmän, jossa on liikuntaa ja muuta aktiviteettia, kuten laulua, pelejä tai maalaamista. Retkiä yksikön ulkopuolelle järjestetään kerran muutamassa viikossa, kun ennen niitä oli vain satunnaisesti.
• Tekemään fyysisestä ympäristöstä aktiivisuutta edistävämpi: Ennen yksikön käytävät olivat pitkät ja paljaat, käytävillä ei ollut lepopaikkoja ja seinät olivat paljaat. Nyt käytävien varrelta löytyy useita viihtyisiä lepopaikkoja ja seinillä on paljon erilaista nähtävää ja tehtävää.

Yksikössä uusia käytäntöjä on nyt toteutettu usean kuukauden ajan. Miten muutoksessa onnistuttiin? Kehittämistyö perustui osallistuvan toimintatutkimuksen periaatteille (Feekery, 2023). Näitä ovat:

• Käytännönläheisyys: Tutkimusta tehtiin oikeassa elämässä, tutkimukseen osallistuneessa yksikössä juuri heidän tilanteensa parantamiseksi.
• Kontekstisidonnaisuus: Kehitystyö aloitettiin kartoittamalla osallistuvan yksikön tilanne: minkälaista oli arki juuri tässä yksikössä, mikä toimi jo valmiiksi ja mitä tuli kehittää.
• Muutoshakuisuus: Tutkimuksen avulla tavoiteltiin pysyvää muutosta yksikössä asuvien ikääntyneiden henkilöiden liikkumisen lisäämiseksi. Niinpä ratkaisuiden kehittämisessä arvioitiin harkiten, mitä ja miten ympäristössä ja toiminnassa voidaan muuttaa ilman ylimääräisiä resursseja. Kehittämisessä hyödynnettiin tutkittua tietoa.
• Yhteistyö: Tutkimukseen kutsuttiin mukaan kaikki yksikössä asuneet, heidän omaisensa ja yksikössä työskennelleet. Tutkimuksessa kartoitettiin heidän näkemyksensä kehittämisen tarpeista. Henkilökunta ideoi muutoksia tunnistettuihin kehittämisen kohteisiin. Tämän jälkeen yhdessä äänestämällä valittiin, mitkä ideoista toteutetaan.
• Syklisyys: Muutokset toteutettiin vaiheittain ja niitä arvioitiin henkilökunnan toimesta useaan kertaan ja tehtiin toteutukseen tarvittavia hienosäätöjä, että käytäntöön toimeenpannut muutokset soveltuivat yksikön arkeen ja niillä oli tavoiteltua vaikutusta.
• Voimaantuminen ja sosiaalinen muutos: Päivittäisen hoitotyön tekijät olivat tärkeimmässä roolissa tutkimuksessa. Heille annettiin vastuu oman toimintansa kehittämisestä. Tutkimusprosessin lopussa moni kertoi oppineensa uutta. Avoimuus ja yhteistyö oli lisääntynyt yksikössä prosessin myötä.

Aiemman kirjallisuuden perusteella liikkumista lisäävien toimien pysyvälle implementoinnille ympärivuorokautisessa hoidossa haaste on usein se, että niiden toimeenpano nojaa ulkopuoliseen henkilöstöön (Hirt ym., 2024; Quasdorf ym., 2023). Pysyvän liikkumisen lisäämisen mahdollistamiseksi tulisi löytää ratkaisuita, joilla hoitohenkilökunta voi arjessa edistää ikääntyneiden liikkumista. Tutkimuksen tärkeä löytö olikin se, että liikkumiseen liittyvää toimintaa ja ympäristöä kehitettiin menestyksekkäästi ilman ylimääräisiä henkilökuntaresursseja. Hoitohenkilökunnan oma vastuu työnsä kehittämisestä mahdollisti käytännön arkeen soveltuvat ratkaisut. Koska liikkumisen edistämisen esteenä on usein riittämätön aika ja henkilökuntavaje (Hirt ym., 2024; Quasdorf ym., 2023), useat erilaiset päivittäiseen toimintaan implementoidut ratkaisut eivät ole yhtä alttiita esimerkiksi vuorokohtaisille muutoksille toiminnassa tai resursseissa. Liikkumisen edistäminen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä liittyykin paljon hoitokulttuuriin – nähdäänkö liikkuminen tärkeänä ja edelleen osana ikääntyneiden arkea (Narsakka ym., 2022; Narsakka ym., 2023). Jos nähdään, mahdollisuuksia sen edistämiseen on monipuolisesti.  

Noora Narsakka

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

Kirjoittaja on väitöskirjatutkija, MSc ja sairaanhoitaja (AMK). Väitöskirja käsittelee ympäristön hyödyntämistä ja yhteiskehittämistä ikääntyneiden liikkumisen edistämiseksi ympärivuorokautisessa hoidossa. 
noora.narsakka(at)utu.fi

Lähteet:

Baldelli, G., de Santi, M., de Felice, F., & Brandi, G. (2021). Physical activity interventions to improve the quality of life of older adults living in residential care facilities: a systematic review [Article]. Geriatric Nursing (New York), 42(4), 806–815. https://doi.org/10.1016/j.gerinurse.2021.04.011

Cunningham, C., O’ Sullivan, R., Caserotti, P., & Tully, M. A. (2020). Consequences of physical inactivity in older adults: A systematic review of reviews and meta-analyses [Article]. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 30(5), 816–827. https://doi.org/10.1111/sms.13616

Feekery, A. (2023). The 7 C’s framework for participatory action research: inducting novice participant-researchers. Educational Action Research, 1–16. https://doi.org/10.1080/09650792.2023.2234417

Hirt, J., Vetsch, J., Weissenfels, I., & Heinrich, S. (2024). Nurse-led physical activity interventions for people with dementia in nursing homes: A systematic review on intervention characteristics and implementation facilitators/barriers [Article]. International Journal of Nursing Studies, 154, 104756–104756. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2024.104756

Narsakka, N., Suhonen, R., Groot, B., & Stolt, M. (2023). Promoting activity and mobility in long‐term care environments: A photo‐elicitation study with older adults and nurses [Article]. Journal of Clinical Nursing. https://doi.org/10.1111/jocn.16866

Narsakka, N., Suhonen, R., Kielo-Viljamaa, E., & Stolt, M. (2022). Physical, social, and symbolic environment related to physical activity of older individuals in long-term care: A mixed-method systematic review. International Journal of Nursing Studies, 104350. https://doi.org/https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2022.104350

Quasdorf, T., Manietta, C., Rommerskirch-Manietta, M., Braunwarth, J. I., Roßmann, C., & Roes, M. (2023). Implementation of interventions to maintain and promote the functional mobility of nursing home residents – a scoping review [Article]. BMC Geriatrics, 23(1), 600–600. https://doi.org/10.1186/s12877-023-04213-5