Maahanmuuttaneet hoitajat: voimavara Suomen hoitotyölle

Maahanmuuttaneet hoitajat ovat merkittävä voimavara suomalaisessa hoitotyössä, mutta heidän osaamisensa tunnistaminen ja hyödyntäminen kaipaa kehitystä. Väitöstutkimuksessani tutkin, millaista osaamista hoitotyön lähijohtajat tarvitsevat voidakseen tukea maahanmuuttaneiden hoitajien integraatiota ja millaisia käytänteitä integraatiossa voidaan hyödyntää. Haastattelin 22 suomalaista hoitotyön lähijohtajaa, joilla on kokemusta maahanmuuttaneiden hoitajien integraatiosta.

Tässä tekstissä käsittelen maahanmuuttaneiden hoitajien asemaa Suomessa ja heidän osaamisensa tunnistamiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.

Osaamista hukataan deskilling-ilmiön vuoksi

Monet maahanmuuttaneet hoitajat ovat alkuperäiseltä koulutukseltaan sairaanhoitajia, mutta Suomessa he työllistyvät usein hoiva-avustajiksi tai lähihoitajiksi. Tämä osaamisen vajaakäyttö tunnetaan nimellä deskilling – ilmiö, jossa lähtömaan koulutus ja hankittu ammattitaito jäävät hyödyntämättä. Deskilling ei ole seurausta siitä, etteikö maahanmuuttaneiden hoitajien työtä arvostettaisi, vaan siitä, että heidän aiempaa osaamistaan ei osata tunnistaa tai se ei välttämättä sovi suoraan suomalaisen hoitotyön rakenteisiin ja käytäntöihin. (Näre & Silva 2020.)

Ilmiön taustalla on useita syitä. Maahanmuuttaneiden hoitajien määrä on kasvanut nopeasti, mutta heidän osaamisensa tunnistamiseen ei ole vielä vakiintuneita käytänteitä. Lisäksi heidän polkunsa Suomen työmarkkinoille ovat moninaisia, eikä selkeää koulutusväylää ole ollut tarjolla. (Cubelo ym. 2024.) Myös kielitaito on merkittävä tekijä, sillä riittävä kielitaito on edellytys tehokkaalle ja turvalliselle hoitotyölle, mutta samalla kielitaitovaatimukset voivat muodostaa esteen maahanmuuttaneiden hoitajien integroitumiselle. Tässä kohtaa työnantajien ja lähijohtajien rooli korostuu: heidän on kehitettävä keinoja, joilla kielitaitoa voidaan tukea ja deskilling-ilmiötä ehkäistä. (Vartiainen ym. 2017.)

Parhaat käytännöt: kohti parempaa integraatiota

Onneksi moni organisaatio on viime aikoina onnistunut kehittämään tehokkaita menetelmiä maahanmuuttaneiden hoitajien integraation tukemiseksi. Näistä keskeisin on kielitaidon kehittäminen. Työnantajat voivat esimerkiksi tarjota kielikursseja ja tukimalleja, jotka auttavat hoitajia kehittymään niin kielellisesti kuin ammatillisestikin. (Komppa ym. 2024.) Nämä toimet eivät ainoastaan ehkäise deskilling-ilmiötä, vaan voivat myös lisätä työyhteisöjen vetovoimaa ja sitouttaa maahanmuuttaneita hoitajia pitkäjänteisesti (Kamau ym. 2023).

Integraatiota tukevien käytänteiden kehittäminen on tärkeää, jotta maahanmuuttaneiden hoitajien osaaminen voidaan hyödyntää. Samalla edistämme monimuotoista, tasa-arvoista työyhteisöä, joka vastaa paremmin tulevaisuuden hoitoalan tarpeisiin. (Näre & Silva 2020.)

Meidän tulisikin muistaa, että maahanmuuttaneet hoitajat eivät ole vain resurssi, vaan voimavara, jonka tukeminen hyödyttää koko yhteiskuntaa. On meidän kaikkien vastuulla varmistaa, että jokainen hoitotyön ammattilainen saa tasa-arvoiset mahdollisuudet loistaa omassa ammatissaan.

Kirjoittamisessa on hyödynnetty ChatGpt ohjelmaa tekstin sujuvoittamiseksi.

Marjut Asunmaa

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

Kirjoittaja on sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri ja väitöskirjatutkija. Hän toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Nursing tutkinto-ohjelman koulutuspäällikkönä ja hoitotyön lehtorina.

Lähteet

Cubelo F, Langari MNM, Jokiniemi K & Turunen H. 2024. Recognition of nursing qualification and credentialing pathway of Filipino nurses in Finland: A qualitative study. International Nursing Review 71(3), 661-669.

Kamau S, Koskenranta M, Isakov T-M, Kuivila H, Oikarainen A, Tomietto M & Mikkonen K. 2023. Culturally and linguistically diverse registered nurses’ experiences of integration into nursing workforce – A qualitative descriptive study. Nurse Education Today 121 DOI: https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105700

Komppa J, Eronen K & Korpela E. 2024. Work community support in professional language learning among culturally and linguistically diverse nurses: Implementation of action research in a hospital setting. Language and Health 2(2) DOI: https://doi.org/10.1016/j.laheal.2024.10.003

Näre L & Silva TC. 2020. The global bases of inequality regimes: the case of international nurse recruitment. Equality, Diversity and Inclusion 40(5), 510-524

Vartiainen P, Alenius P, Pitkänen P & Koskela M. 2017. Ulkomailta muuttaneiden hoitajien integraatio ja oppimisen polut sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Työelämän tutkimus 15(2), 148-162.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *